Jos suojamaadoitettuun pistorasiaan laitetaan suojamaadoittamattoman laitteen verkkojohto, ei kai siitä tule varsinaisesti sähköiskun vaaraa? Toisinpäin kyllä.
Vai tarkoitetaanko tässä, että pistokkeen veistäminen aiheuttaisi mahdollisesti vaaran, jos veistellään sisäosiin saakka?
https://yle.fi/uutiset/3-12496917
Vai tarkoitetaanko tässä, että pistokkeen veistäminen aiheuttaisi mahdollisesti vaaran, jos veistellään sisäosiin saakka?
https://yle.fi/uutiset/3-12496917
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sähköiskun+vaara+lisääntyy+ainakin+50%+koska+kaksoiseristystä+ei+niissä+laitteissa+ole.
Jaaha.
Ja tuo vastausko liittyy tähän jutun jo jutun otsikossa olevaan tekstiin?
"Tukes varoittaa esimerkiksi veistetyistä pistotulpista".
Tuohon veistelyyn liittyvästä turvaseikasta ketjun avauksessa kysyttiin eikä mistään kaksoiseristyksistä.
Tietenkin liittyy, kun kysymyksen otsikkona on "Sähköiskun vaara vai ei?"
Eli et ymmärrä asiasta mitään. Kiitos.
Pitäisi sinunkin sen verran ymmärtää että osaisit katsoa viestin otsikon.
Osaan lukea myös sen kysymyksen, johon otsikko viittaa.
Oletko kirvesmies ja millaisia veistoksia yrität tehdä sähkölaitteisiin? Tuo kombinaatio ei kuulosta terveeltä ollenkaan edes maallikon silmin.
En ole kirvesmies, olen jousimies. Olen syntynyt 24.11.
Suojamaadoittamaton laite on rakennettu niin, ettei siinä ihan helpolla synny vikaa, jonka seurauksena laitteen kuori muuttuu jännitteelliseksi. Puhutaan myös kaksoiseristyksestä.
Vanhat 0-luokat laitteet (pyöreä, maadoittamaton pistoke) ovat huonosti suojattuja. Niissä on yleensä metallikuori ja rakenne sellainen, että eristyksen pettäessä (esim valaisimessa metalliputken sisään pujotetun johdon kuoren murtuessa) koko härveli muuttuu jännitteelliseksi.
Jännite laitteen kuoressa ei vielä yksinään tapa - jos virtapiiri ei sulkeudu. Näitä vekottimia saisi siksi käyttää vain tiloissa, joissa ei ole sähköä johtavia pintoja eikä myöskään maadoitettuja (metallikuorinen & maadoitettuun pistorasiaan liitetty) laitteita.
Systeemi on tehty käyttäjille helpoksi. Jos pistoke ei sovi pistorasiaan, ao laitetta ei pidä kyseisessä huoneessa käyttää.
Mutta nuukapetterien mielestä on kauhea ajatus, jos joutuu kerran 50 vuodessa uuden valaisimen ostaman, joten puukkoa käteen. Köyhän henki on halpa.
Täällä näköjään näitä sähköstä tietäviä riittää. Menkää herran tähden omalle palstallenne älkääkä tänne tulko mölisemään. Me osaamme kyllä ihan itsekin riidellä. Vai eikö neuvottavat riitä "Valaistus ja sähkötyöt"-palstalla ?
Sitä paitsi elektroniikan tuntijat osaavat kyllä sähköä käyttää ihan omiksi tarpeiksi. Sähköllähän elektroniikka yleensä toimii.
Hah hah, vai että elektroniikan tuntijoita tällä palstalla. 🤣🤣
Riskitaso lisääntyy siksi, että suojamaadoitettuja rasioita käytettäessä on samassa tilassa usein tarjolla muita metallikuoreltaan maadoitettuja laitteita, vesikalusteita tai kosteita pintoja. Jos laite aiheuttaa sähköiskun vaaran esimerkiksi kastuessaan niin tuollaisessa tilassa on iso riski virran kulkea vioittuneesta laitteesta ihmisen sydämen kautta toiseen käteen tai jalkaan, joka koskettaa maadoitettua metallipintaa tai märkää maadoitettua lattiaa. Ilman tuota toista kontaktia olisi sähköisku lievä mutta toisen kontaktin kanssa virta voi riittää aiheuttamaan kammiovärinän ja kuoleman.
Veistelty pistoke ei lisää sähköiskun vaaraa itsessään, ellei veistelyn ja laitteen iän vuoksi paljastu kosketukselle jännitteisiä metalliosia tai pistokkeen materiaali murene. Veistely lisää kuolettavan sähköiskun riskiä muuttamalla osan vähemmän vaarallisista sähköiskuista vaarallisemmiksi.
Voidaanko siis tulkita niin, että nuo pyöreät pistotulpat voisivat yhtä hyvin olla litteitä, että ne sopisivat veistelemättä suojamaadoitettuihinkin pistorasioihin?
Uusissa suojamaadoittamattomissa laitteissahan pistotulpat ovat litteitä, soveltuen myös suojamaadoitettuihin pistorasioihin.
Nykyään rakennuksiin asennetaan käytännössä kaikki pistorasiat suojamaadoitettuina, ei enää katsella, onko kostea vai kuiva tila.
Esim. pöytätietokone (keskusyksikkö) vaatii suojamaadoitetun, vaikka sitä luultavasti enimmäkseen käytetään kuivissa tiloissa.
Kun asennetaan rakennuksiin jo rakennusvaiheessa kaikki pistorasiat suojamaadoitettuina, ei tule ongelmaa sen suhteen, että suojamaadoittamattomaan pistorasiaan tungetaan suojamaadoitetun laitteen pistoke, se on se vaarallinen yhdistelmä, ei toisinpäin. Resut laitteet tietysti voi aiheuttaa vaaran vaikka missä muodossa.
Vanhanaikainen tapa (ei enää sallittu) oli tehdä suojamaadoitus pistorasiassa hyppyjohdolla nollasta keltavihreään. Se ei ole enää sallittu, koska huomattiin joskus 1980-luvulla, että jos nolla menee jossain kohtaa poikki pistorasialta maapotentiaalia kohti, jännite ohjautuu suojamaadoitetussa laitteessa laitteen runkoon. Siksi nykyään suojamaadoitus vedetään omalla johtimellaan maapotentiaaliin.
Minulla on tietokone pöydällä eikä siinä ole mitään suojamaadoitusta. Eikä muuten ole käsiporakoneessakaan.
Se on sinun asiasi.
Vanha veivaripora ei tarvitse suojamaadoitusta, josko nykyiset 230V/AC-porakoneetkaan enempää kuin vaikkapa akulla toimivat tietokoneetkaan, mutta 230V/AC keskusyksiköt kyllä on varustettu suko-pistotulpalla.
Laitan linkin vielä, että kaikki halukkaat saa väännellä asiaa mielin määrin.
https://www.tiede.fi/keskustelu/70937/tietokoneen-virtajohto
Voidanko tulkita: VASTAUS ON EI! Kuten edellä on joku kirjoittanut, vanhat maadoittamtoomalla pistorasialla varustetut kojeet ja valaisimet EIVÄT ole riittävästi eristettyjä. jolloin vian sattusessa valaisin voi tulla jännitteliseksi, ja koska suojamaadoitusta ei ole, vikaa ei havaita- TÄLLI eli VAKAVA SÄHKÖISKUN VAARA.
Koska nykyaikaisen tietokoneen virtalähde on rakennettu vaatimuksia vastaavaksi. Siksi.
Ei niissä kojeissa ole pistorasiaa, oli vanhoja tai ei. Ja siksi toisekseen ne ovat IHAN YHTÄ VAARALLISIA SEN RIITTÄMÄTTÖMÄN ERISTYKSEN TAI VASTAAVIEN SYIDEN TAKIA SIIHEN SUOJAMAADOITTAMATTOMAAN PISTORASIAANKIN KYTKETTYINÄ!
Onko liian vaikea asia tajuttavaksi?
Pöydässä vai tietokoneessa?
"EIVÄT ole riittävästi eristettyjä."
Samantyyppinen suojaeristyshän niissä on kuin uudemmissakin vastaavissa laitteissa. Ei kukaan voi sanoa perustellusti, että vanhan laitteen suojaeristys olisi riittämätön ja se pitäisikin vaihtaa uuteen, jossa saattaa olla jo kaupasta tuotuna huonommin toteutettu suojaeristys kuin siinä vanhassa.
Mutta avauksen suhteen asia on mennyt sivuraiteille, kuten oli odotettavissakin.
ps. Kuinka vanha on vanha?
EI!
Eipä tietenkään, jos sinulta kysyy.
Heh-
Nyt täytyy lähteä.
Nykyaikaisen tietokoneen virtalähde on rakennettu varmaankin vaatimuksia vastaavaksi, mutta miten se liittyy sinun porakoneesi suojamaadoitusasioihin?
Laitapa muuten kuva sellaisesta tietokoneen keskusyksiköstä, jota ei liitetä sähköverkkoon suojamaadoittamattomalla pistotulpalla.
Sinunko mielestä 0-luokan laiteessa on samantasoinen eristys kuin II-luokan laitteessa?
Menetkös siitä muualle mölisemään!
Ei kukaan ole niin väittänyt.
Ei, koska noissa laitteissa on eroja, jotka sallivat sen litteän pistokeen käytön. Ne ovat suoja- eli kaksoiseristettyjä.
Toki yksittäistapauksessa tuollainen pyöreällä pistokkeellakin varustettu laite voisi täyttää suojaeristetyn laitten vaatimukset, mutta tämän olisi ammattilaisen todettava. Maallikko ei voi vain olettaa, että näin olisi.
Se pyöreä tulppa on todellakin suojakeino, eikä sitä saa ohittaa millään tavalla: veistäminen, vaihtaminen, jatkojohto. Ainoastaan suojaerotusmuuntaja on hyväksyttävä tapa. Vaihtoehtoisesti ammattilainen muuttaa laitteen maadoitetuksi.
En nyt jaksa kaivaa kameraa esiin mutta on minulla ihka oikea AT-kotelossa oleva tietotokone jota ei liitetä verkkoon suojamaadoittamattomalla liitäntäjohdolla. Tosin sillä ei ole ns. paskankaan väliä kun talossa on nollaluokan rasiat.
Pari kuukautta sitten ostin verkkokaupasta ihka uuden tietokoneen ja yllätys oli todella suuri: Ei minkäänlaista suojamaadoitusta havaittavissa, Hetken jo ajattelin porata suojamaadoittamattomalla porakoneella reiän tietokoneeseen niin että siitä voisi kytkeä kuparilangalla maadoituksen sähköpatteriin mutta se on vielä tekemättä. Pitäisikö kiirehtiä?
Pöytätietokoneissa on maadoitettu pistotulppa ihan käytännön syistä. Metallikuorinen virtalähdemoduuli on jännitteinen häiriönpoistokondensaattorien kautta ja siten koko tietokonekotelo on jännitteinen. Kytkemällä tietokoneen maadoitettuun pistorasiaan jännite poistuu ja hakkurivirtalähteen aiheuttamat häiriöt vähenevät. Jännitteen suuruudesta en osaa sanoa, kuinka suuri se on, mutta virran suuruus on sen verran pieni, ettei sitä välttämättä edes tunne.
Aikoinaan huoltaessani Topfieldin digiboksin virtalähdettä vaihtamalla vanhat elkot uusiin huomasin tämän asian. Digibokseissa rungon jännitteisyys katoaa, kun digiboksi kytketään antenniliitäntään. Se maadoittuu antenniliitännän kautta. Näin kerrottiin, kun tiedustelin asiaa valtuutetulta huoltokorjaamolta.
Ei pistotulpan veistely toki laitonta ole. Mutta jonkun pahan tapahtuessa vakuutusyhtiö pesee kätensä. Jos kämppä palaa, eikä vakuutus korvaa, on oikeastaan ollut vielä onni matkassa.
Jonkun pahan tapahtuessa?
Voi pahus. Jos jollain on veistelty pistotulppa kotonaan ja hän ajaa autollaan kolarin, jota voi pitää pahana juttuna, vakuutusyhtiö pesee kätensä asiasta ja autoilijan vakuutusmaksut on menneet ihan hukkaan, kun vakuutus ei nyt pahan sattuessa sitten mitään korvaa.
"Jos kämppä palaa, eikä vakuutus korvaa, on oikeastaan ollut vielä onni matkassa."
No, onpa siinä sitten vielä onnikin matkassa. Mutta paha on tuo veistelty töpseli. Jos kämppä palaa pyromaanin sytyttämänä, eipä korvaa vakuutus, kun paljastuu, että onpa ollut poltetussa talossa veistelty töpseli.
Kell´ onni on, se töpselin kätkeköön.
Näillä vanhoilla nollaluokan laitteilla turvallisuus perustuu siihen, että laitteen lähellä ei ole maapotentiaalia. Tällöin ei voi saada sähköiskua vaiheen ja maan väliltä, jos laitteeseen tulee vika. Jos maadoitettua laitetta käyttää maadoittamattomassa rasiassa toimii se nollaluokan laitteena, ei sen vaarallisempana eikä turvallisempana.
Tässä vanhassa periaatteessa oli ongelmia, koska on vaikea pitää maapotentiaalia pois tilasta. Esimerkiksi patterissa on maapotentiaalia ainakin venttiilin kohdalla, jossa ei ole maalia. Samoin esimerkiksi televisioon kytketty laitteet voivat maadoittua antennijohdon kautta. Tämän takia vuodesta 1997 on luovuttu ko. periaatteesta uudisrakentamisessa ja kaikki rasiat ovat maadoitettuja.
Jos nollaluokan pistokkeen veistää ja laitteen panee maadoitettuun pistorasiaan ei se enää ole tilassa, jossa ei ole maapotentiaalia tarjolla koska jokainen pistorasioihin kytketty maadoitettu laite on maapotentiaalissa ja laitteen vikaantuessa on mahdollista saada sähköisku vaiheen ja maan väliltä.
Esimerkiksi oletetaan, että vierekkäin on tietokone ja maadoittamaton lamppu. Käyttäjällä jalka nojaa lattialla olevan tietokoneen runkoon ja hän koskee lappua, joka on vikaantunut. Jos huoneen pistokkeet ovat maadoittamattomia, tietokone ei ole maapotentiaalissa ja sähköiskua ei saa. Jos pistorasiat ovat maadoitettuja, niin käyttäjä saa sähköiskun maan ja vaiheen väliltä ja tämä voi olla tappava. Vaihtoehtoisesti, jos lamppu olisi kunnolla maadoitettu laukaisisi se johdonsuojan eikä taaskaan sähköiskua tulisi. Siis maadoitus on kaikki tai ei mitään. Riskiä voisi vähentää varustamalla lamppu vikavirtasuojalla. Tämä kuitenkaan ei tekisi siitä säännöstenmukaista, koska Suomessa vikavirtasuoja on aina lisäsuoja eikä korvaa muita suojia.
On huomattava, että yksilötasolla riski on toki pieni, mutta sähkökuolemissa pyritään nollatasoon, siksi ei tuollaisia veistämisiä suositella. Vielä huonompi vaihtoehto on tehdä maadoituksenpoistajajohto. Vuoltu pistoke ainakin poistuu lampun mukana aikanaan.
Vuodesta 1997 ei ole saanut myydä nollaluokan laitteita uusina. Nykysiet laitteet, jossa eivät ole madoitettuja ovat suojaeristettyjä, jolloin niiden kuoresta ei yksittäisen vian takia voi saada sähköiskua. Tämä ei ole idioottisuojaus, joten esimerkiksi laitetta, jonka kotelo on rikki ei saa käyttää. Samoin esimerkiksi hiustankuivaajaa ei saa käyttää kylvyssä.
Miksi muuten läppäreissä on schuko? Niiden virtalähde on kuitenkin muovikuorinen ja käsittääkseni DC-puoli on galvaanisesti erotettu.
Varmaankin häiriösuojauksen takia.
Siinä virtalähteessä taitaa olla häiriönsuodatus kytketty suojamaahan.
Maa häiriösuodatuksen takia ei ole enää suojamaa (PE) vaan silloin se on toiminnallinen maa (FE). Suojamaa on vain henkilösuojauksen takia. Jos maapotentiaalia käytetään häiriönpoistoon, on kyseessä toiminnallinen maa (Functional Earth, FE).
Kun lukuisissa laitteissa konkat on noin kytketty niin kysymys sitten kuuluu että muuttuuko koko kiinteistön suojajohdot toiminnallisiksi kun tälläisen laitteen pistorasiaan kytkee?
Mikä on Suomi24:n kiistattomimman sähköasiantuntijan Okaron uusin kommentti tähän?