Puolustusvoimien 2000-luvun alussa tekemän tutkimuksen tekijät olivat oraakkelimaisen oikeassa, vasemmisto vastusti.
Ukraina haluaa nyt juuri sellaisia aseita, joita on viime vuosina ostettu myös Suomeen – eikä suinkaan sattumalta.
Ukraina on vedonnut länsimaihin, jotta ne antaisivat sille lisää aseita eli ennen kaikkea kauas kantavia tykkejä ja raskaita raketinheittimiä, joilla se pärjäisi tykistötaisteluissa.
kyse ei ole sattumasta vaan parikymmentä vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta, jonka tuloksia Puolustusvoimat on systemaattisesti pannut täytäntöön.
Puolustusvoimat teki 2000-luvun alussa laajan tutkimuksen siitä, mitkä olisivat maavoimalliseen taisteluun soveltuvat tehokkaimmat asejärjestelmät, joihin Suomella olisi varaa.
Tätä niin sanottua iskukykytutkimusta valmisteltiin pari vuotta. Liki 300-sivuista raporttia teki noin 150 ihmistä eri puolilta Puolustusvoimia.
Osatutkimuksista koostuva loppuraportti oli salainen. Sen tärkeimmät päätelmät kuitenkin julkistettiin, koska ne tulisivat ohjaamaan tärkeitä asehankintoja vuosien ajan.
Uusien asejärjestelmien hankinta ja käyttöönotto on pisimmillään jopa vuosikymmenien urakka. Tarkoitus olikin, että kaikki iskukykytutkimuksessa suunnitellut järjestelmät olisivat operatiivisessa käytössä vasta 2020-luvulla.
Maavoimien iskukykytutkimuksessa Puolustusvoimat esitti siis oman näkemyksensä siitä, millaista sotaa käytäisiin 2020-luvulta eteenpäin ja mitä silloin tarvitaan laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan. Siis siihen, mitä parhaillaan tapahtuu Ukrainassa.
Tutkittavana olivat 13 asejärjestelmää ja niiden yhdistelmät. Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimien työTutkittavana olivat 13 asejärjestelmää ja niiden yhdistelmät. Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimien työryhmä esitti vuonna 2004, että iskukykyä kehitettäisiin hankkimalla uusia kaukotorjuntaan kykeneviä asejärjestelmiä.
Näitä olisivat raskaat raketinheittimet, tykistön erikoisammukset sekä Hornet-hävittäjien ilmasta maahan ammuttavat ohjukset ja pommit. Lisäksi maalinosoitusta ja tiedustelua tukemaan haluttiin miehittämättömiä lennokkeja.
Esitys menikin sitten sellaisenaan valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Sen jälkeen Puolustusvoimat on ostanut kaikkia mainittuja järjestelmiä suunnitelmallisesti.ryhmä esitti vuonna 2004, että iskukykyä kehitettäisiin hankkimalla uusia kaukotorjuntaan kykeneviä asejärjestelmiä.
Näitä olisivat raskaat raketinheittimet, tykistön erikoisammukset sekä Hornet-hävittäjien ilmasta maahan ammuttavat ohjukset ja pommit. Lisäksi maalinosoitusta ja tiedustelua tukemaan haluttiin miehittämättömiä lennokkeja.
Esitys menikin sitten sellaisenaan valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Sen jälkeen Puolustusvoimat on ostanut kaikkia mainittuja järjestelmiä suunnitelmallisesti.
Jos punavihreillä olisi enemmän valtaa, me oltaisiin melkoinen takapajula.
Ukraina haluaa nyt juuri sellaisia aseita, joita on viime vuosina ostettu myös Suomeen – eikä suinkaan sattumalta.
Ukraina on vedonnut länsimaihin, jotta ne antaisivat sille lisää aseita eli ennen kaikkea kauas kantavia tykkejä ja raskaita raketinheittimiä, joilla se pärjäisi tykistötaisteluissa.
kyse ei ole sattumasta vaan parikymmentä vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta, jonka tuloksia Puolustusvoimat on systemaattisesti pannut täytäntöön.
Puolustusvoimat teki 2000-luvun alussa laajan tutkimuksen siitä, mitkä olisivat maavoimalliseen taisteluun soveltuvat tehokkaimmat asejärjestelmät, joihin Suomella olisi varaa.
Tätä niin sanottua iskukykytutkimusta valmisteltiin pari vuotta. Liki 300-sivuista raporttia teki noin 150 ihmistä eri puolilta Puolustusvoimia.
Osatutkimuksista koostuva loppuraportti oli salainen. Sen tärkeimmät päätelmät kuitenkin julkistettiin, koska ne tulisivat ohjaamaan tärkeitä asehankintoja vuosien ajan.
Uusien asejärjestelmien hankinta ja käyttöönotto on pisimmillään jopa vuosikymmenien urakka. Tarkoitus olikin, että kaikki iskukykytutkimuksessa suunnitellut järjestelmät olisivat operatiivisessa käytössä vasta 2020-luvulla.
Maavoimien iskukykytutkimuksessa Puolustusvoimat esitti siis oman näkemyksensä siitä, millaista sotaa käytäisiin 2020-luvulta eteenpäin ja mitä silloin tarvitaan laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan. Siis siihen, mitä parhaillaan tapahtuu Ukrainassa.
Tutkittavana olivat 13 asejärjestelmää ja niiden yhdistelmät. Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimien työTutkittavana olivat 13 asejärjestelmää ja niiden yhdistelmät. Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimien työryhmä esitti vuonna 2004, että iskukykyä kehitettäisiin hankkimalla uusia kaukotorjuntaan kykeneviä asejärjestelmiä.
Näitä olisivat raskaat raketinheittimet, tykistön erikoisammukset sekä Hornet-hävittäjien ilmasta maahan ammuttavat ohjukset ja pommit. Lisäksi maalinosoitusta ja tiedustelua tukemaan haluttiin miehittämättömiä lennokkeja.
Esitys menikin sitten sellaisenaan valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Sen jälkeen Puolustusvoimat on ostanut kaikkia mainittuja järjestelmiä suunnitelmallisesti.ryhmä esitti vuonna 2004, että iskukykyä kehitettäisiin hankkimalla uusia kaukotorjuntaan kykeneviä asejärjestelmiä.
Näitä olisivat raskaat raketinheittimet, tykistön erikoisammukset sekä Hornet-hävittäjien ilmasta maahan ammuttavat ohjukset ja pommit. Lisäksi maalinosoitusta ja tiedustelua tukemaan haluttiin miehittämättömiä lennokkeja.
Esitys menikin sitten sellaisenaan valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Sen jälkeen Puolustusvoimat on ostanut kaikkia mainittuja järjestelmiä suunnitelmallisesti.
Jos punavihreillä olisi enemmän valtaa, me oltaisiin melkoinen takapajula.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.