sitä tutkimuksin selvitetty ? Suomihan olisi voinut toimia toisinkin eli jäädä rajoilleen lujaan puolustukseen menemättä rajan yli. Se että neukku ampuili jossain rajan yli ei ole peruste lähteä laajaan valloitussotaan. Ne saattoivat olla paikallisten sotaherrojen yksittäisiä provokaatioita, eivät Kremlistä käskettyjä.
Miksi Suomi hyökkäsi 1941 valtaamaan maita, onko
Anonyymi
65441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Ryti halusi eroon Suomen ja Neuvostoliiton välisestä itärajasta – uutuuskirja paljastaa valtiojohdon suunnitelmat 1941
Uuden kirjan mukaan presidentti Risto Ryti halusi ”lyhyet rajat”.
Seppo Varjus
20.2.2019 13:01
PRESIDENTTI Risto Ryti toivoi jatkosodan alussa Suomelle ”lyhyitä rajoja”. Keskustellessaan Saksan Suomen lähettilään Wipert von Blücherin kanssa 11. syyskuuta 1941, Ryti esitti rajoja, jotka ulottuisivat Syväriin ja Nevajokeen silloisen Leningradin lähellä. Pohjoisessa Suomi halusi jopa Kuolan niemimaata.
Paras vaihtoehto Suomen kannalta olisi ollut, että Neuvostoliiton tai Venäjän kanssa ei olisi jäänyt enää ollenkaan yhteistä rajaa. Sen sijaan Saksa voisi ottaa haltuunsa Suomen uuden itärajan viereiset alueet Vienan ja Arkangelin suunnalla.
Asiasta kerrotaan Markku Reimaan uudessa kirjassa Kekkosen kuiskaaja - harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti (Docendo). Pakaslahti oli diplomaatti, joka toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja kansliapäällikkönä sodan aikana. Kirjassa käytetään hänen aiemmin julkaisemattomia muistiinpanojaan.
MAINITUN presidentin ja natsi-Saksan suurlähettilään keskustelun aikana jatkosotaa oli tuolloin käyty muutama kuukausi. Sekä Suomen että Saksan joukot etenivät syvälle Neuvostoliittoon ja sen luhistuminen näytti varmalta.
Pakaslahden muistiinpanoista löytyy kuitenkin maininta, että Suomen ulkoministeri Rolf Witting ja suurlähettiläs von Blücher olivat keskustelleet sodan alueellisista päämääristä jo elokuun lopussa. Tuolloin oli selvinnyt, että saksan johtaja Adolf Hitler ei vielä ollut valmis ratkaisemaan niitä.
KIRJASSA kerrotaan myös alemmalla tasolla tapahtuneista suunnitelmista sodan jälkeisen aikojen varalle. Mm. Itä-Karjalan sotilashallinnossa ja päämajan tiedustelussa palvellut tekniikan tohtori Reino Castrén laati muistion, jossa suunniteltiin suomensukuisen väestön kokoamista yhteen. Kaavailuissa olivat mukana mordvalaiset ja ostjakitkin.
Suomeen rajoittuvilla alueilla suomensukuisia arveltiin olevan noin 850 000 ja muualla peräti 2,5 miljoonaa. Sota-ajan vaikeuksista huolimatta tämä joukko piti koota yhteneväiselle, suomalaisille valtioalueelle, josta olisi poistettu vieraat väestöainekset. Näin olisi luotu ”voimakas, vapaa talonpoikaisasutus, mihin pohjoisiin oloihin nähden oli hyvät edellytykset”.
Leningradia eli Pietaria Castrén luonnehti ”keinotekoisena luomukseksi ja Venäjälle taakaksi”. Koska Leningradin takamaat liitettäisiin Suomeen, se ei voisi säilyä suurkaupunkina. Sen paikalle voitaisiin jättää vapaakaupunki, jota suomalaiset ja saksalaiset valvoisivat.
Sodan jälkeen Castrénilla oli merkittävä rooli Helsingin metron suunnittelussa.
KIRJASSA kerrotaan, että Mannerheimin 11. heinäkuutta 1941 antama kuuluisa ”miekantuppi-päiväkäsky” hermostutti ulkoministeriön Pakaslahden. Tämä soitti päämajan tiedotusosastolle ja haukkui sen ulkopolitiikkaan sekaantumisesta.
Pakaslahti luuli, että tiedotusosasto oli laatinut käskyn. Sen oli kuitenkin luonnostellut kenraali Viljo Tuompo marsalkan ohjeiden mukaan. Käskyä tulkittiin niin, että Suomi tavoittelee rajantakaista Karjalaa omakseen, mikä herätti hermostusta ulkomailla. Suomen diplomaatit joutuivat rauhoittelemaan epäluuloja.
Aaro Pakaslahti
Aaro Pakaslahti (1903-1969) oli suomalainen diplomaatti. Sodan jälkeen hän joutui epäsuosioon, mutta palasi diplomaatin tehtäviin ja toimi Suomen suurlähettiläänä useissa maissa kuolemaansa asti.
Nuoruudessaan Pakaslahti toimi Akateemisessa Karjala Seurassa mm. Urho Kekkosen kanssa ja kuului samaan ystäväpiiriin.
Pakaslahti julkaisi vuonna 1970 teoksen Talvisodan poliittinen näytelmä. UM:n poliittisen osaston päällikön päiviä ja öitä.
Syy oli se, että haluttiin vallata maata ja tuhota venäläiset ja siinä samalla muutkin slaavit.
Tavoitteena oli tietenkin luoda suuri Suomi, kuten Mannerheim asian miekantuppipäiväkäskyssä muotoilee:
Ylipäällikön julistus,
"miekkavala"
Kirjoittanut Carl Gustaf Emil Mannerheim
Kaikille Suomen ja Vienan karjalaisille.
Saapuessani Karjalan rintamalle tervehdin urhoollisia karjalaisia, jotka niin miehuullisesti ovat taistelleet Leninin roistoja ja heidän kurjia kätyreitään vastaan, miehiä vastaan, jotka Kainin merkki otsalla hyökkäävät omien veljiensä kimppuun.
Leninin hallitus, joka toisella kädellä lupasi Suomelle itsenäisyyden, on toisella lähettänyt sotaväkensä ja huligaaninsa valloittamaan, niinkuin hän itse on ilmoittanut, Suomen takaisin ja kukistamaan meikäläisen punakaartin avulla Suomen nuoren vapauden vereen.
Yhtä petollisesti ja katalasti hän koettaa nyt, kun tuntee voimamme kasvavan, ostaa kansaamme ja hieroo sen takia kauppaa Suomen kapinoitsijain kanssa, luvaten heille Vienan Karjalan, jota hänen punainen armeijansa hävittää ja ryöstää. Me tunnemme hänen lupauksiensa arvon ja olemme kyllin vahvat vapauttamme ylläpitämään ja puolustamaan veljiämme Vienan Karjalassa. Meidän ei tarvitse ottaa armonlahjana sitä maata, joka jo veren siteillä kuuluu meille, ja minä vannon sen suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä, jonka ylipäällikkönä minulla on kunnia olla, etten pane miekkaani tuppeen, ennenkuin laillinen järjestys vallitsee maassa, ennenkuin kaikki linnoitukset ovat meidän käsissämme, ennenkuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin.
Luottaen oikeaan jaloon asiaamme, luottaen urhoollisiin miehiimme ja uhrautuviin naisiimme luomme me nyt mahtavan, suuren Suomen.
Mannerheimin uhoaminen olisi ollut hänelle suuri kunnia jos suomi olisi ollut voittamassa sodan saksan kanssa mutta kun hävisi niin se muuttui muuten vain sotilaita rohkaisevaksi ja innostavaksi puheeksi.
Kelpasi se winstonillekkin liittolaisuus diktatuurin kanssa joka oli liittänyt balttian ja saksan kanssa jakanut puolan!
Suomen olisi ollut mahdotonta pysyä sodan ulkopuolella esim. Petsamon nikkelin takia sekä stalinin ainaisen miehitys uhkailujen varjossa.Suomi oli myös paljolti riippuvainen Saksan taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta.
Suomi oli sotilasliitossa Saksan kanssa joka edellytti Suomelta osallistumista operaatio "Barbarossaan" ja sen osana Leningradin saartoon.
Meillä siitä käytetään mieluummin nimitystä "Jatkosota".
Suomen tehtävä oli vallata Karjalan kannas Rajajoelle ja Laatokan kannas Syvärille asti.
Siellä oli määrä tapahtua se mitä kutsuttiin nimellä "Kädenlyönti Syvärillä", kun pöhjoisesta tulleet suomalaisjoukot olisivat kohdanneet etelästä päin tulevat saksalaiset.
Suomalaiset tekivät osuutensa mutta saksalaiset eivät onnistuneet pääsemään tavoitteeseen vaan jäivät hiukan yli sadan kilometrin päähän Tihvinään, jonne saksalaisten hyökkäys pysähtyi.
Näin jäi Leningradin saartorenkaaseen aukko, ns. Elämäntie, eikä Syväristä koskaan tullut Suomen ja Saksan rajajokea.
Suomen ei odotettu osallistuvan Leningradin saartoon, koska alun perin ennen hyökkäystä suunnitelma oli, että Saksa valtaa Leningradin. Mitään kaupungin saarrotusta ei siis Saksa suunnitellut.
Myöhemmin, kun Saksa muutti tavoitettaan Leningradissa, Suomea pyydettiin hyökkäämään omalta suunnaltaan Leningradia vastaan, mutta Mannerheim kieltäytyi tästä. Suomi ei osallistunut Leningradin saarrostukseen.
Suomi kyllä osallistui Liningradin saarrostukseen mutta ei varmaankaan tarkoituksella näännyttämisen?
Miksi sitä kättä piti lyödä Syvärillä jos tarkoitus ei ollut saartaa Leningradia?
Kyllä monet Suomessa halusivat että neuvostoliiton loppu olisi saatu Saksan avulla suoritettua. Nykytilanteen valossa olisi ollut hyvä tulos ?
Jos Suomi olisi 1941 yrittänyt pysyä sivussa olisimme joutuneet taistelukentäksi. Lapissa olisi ollut esim. vain kapea Petsamo Saksan ja NL:n välissä.
Jossain välissä joko Saksa tai NL olisi tunkenut Suomen alueelle, toinen perässä. Olisimme joutuneet taistelemaan pahimmillaan yksin ilman apua 3-4 rintamalla.
Voi hurja! Ois saatu torjuntavoittoja monilla rintamilla.
----Jos+Suomi+olisi+1941+yrittänyt+pysyä+sivussa+olisimme+joutuneet+taistelukentäksi.-----
Millähän voimilla Saksa olisi Suomeen hyökännyt 1941-42, ainakaan pohjoista Lappia pidemmälle? Heikot oltavat heillä olisi sielläkin ollut talvella.
Tai Neuvostoliitto? Yksi syy siihen, miksi menetetyt alueet saatiin vallattua takaisin vajaassa kahdessa kuukaudessa oli se, että NL siirsi voimiaan hyökkääviä saksalaisia vastaan etelämmäs.
Huoltokysymysemme olisivat tietenkin olleet hankalampia ratkaista.
Hyvä että oli. Nyt sinne tulee maailman vahvimmat asevoimat Usasta.
Aloittajalta menee talvisota sekaisin jatkosodan kanssa. Kun ei tiedä eikä ymmärrä niin minkäs sille voi.
Uutta tietoa taaskin kerroit, että Suomi valtasi jo Talvisodassa Itä-Karjalan.
Kuninkaansa Kaarle XIIn johdolla suomalaiset hyökkäsivät imperialistisesti Mainilan kautta Itä-Karjalaan ja tappoivat kaikki slaavit, varsinkin puolalaiset.
Milloin Karle XII on hyökännyt Venäjälle Karjalankannaksen kautta?
Saksalaiset eivät oivaltaneet, että kolmen Kannaksen linja olisi ollut Muurmannin tuho, vaikka heillä oli Syvärin suunnalla uusinta kalustoa.
Saksalaiset eivät päässeet suuren ylivoiman ja suomalaisten avullakaan Muurmanskiin, eikä Muurmannin rataa onnistuttu katkaisemaan.
Se millä suunnalla jotain on riippuu vähän siitä mistä katsotaan.
Saksalaiset eivät päässeet Syvärille saakka etelästä päin kalustoineen, suomalaiset sen ylittivät pohjoisesta tullen. Syvärin eteläpuoli jäi turhaksi sillanpääksi.
Murmanskiin pyrkivät kylläkin pohjoisesta pelkästään Saksalaiset joukot, Dietlin ja seuraajansa komentamissa joukoissa meikäläisiä ei ollut mukana. Eri asia sitten vähän etelämpänä missä sielläkin rintama jähmettyi aika varhain sodan loppuajaksi paikoilleen.
Sitä tietoa paljonko tarkkaan ottaen miehiä oli em. pohjoisen ryhmän joukkoja vastassa ei taida olla kellään mutta siitäpä ei Saksmanni kuitenkaan mennyt, mitään suurta miesylivoimaa ei välttämättä Saksalaisilla tuolla ollut.
"Dietlin ja seuraajansa komentamissa joukoissa meikäläisiä ei ollut mukana."
Kyllä oli:
Vasta 21. 6. 41 oli Vuoristoarmeijakunta keskitetty ahtaalle alueelle
Kirkkoniemi-Näätämö. Samanaikaisesti siirrettiin Tromsön ja Finnmarkin -alueelle 2 uutta div~ioonaa j's. vastuu siellä siirrettiin samalla
LXXI VuorAK:lle.
Tilanne Pohjois-Norjassa oli keskityskuljetusten päätyttyä kuvan 2
mukainen.
Armeijakunnan 7. 5. saama ,käsky sisälsi mm:
"VuorAK N miehittää 22. 6. klo 02.30 alkaen Jäämeren tien itäpuolella olevan Suomen Lapin alueen välillä Nautsi-Petsamo; eri-.
tyisesti Petsamon, Liinahamarin sataman ja Kolosjoen kaivokset.
Miehityksen jälkeen on joukot ryhmitettävä siten, että
a) miehitetyn alueen puolustamipen on mahdollista jokaista maalta,
mereltä ja iimasta tulevaa hyökkäystä vastaan sekä että
b) eri käskyllä (peitesana "Platinfuchs") Petsamon alueen ja Kolosjoen kaivokset varmistaen voidaan ryhtyä hyökkäykseen neuvostolais-suomalaisen rajan yli Murmanskia vastaan."
Armeijakuntajoukkojen lisäksi alistettiin armeijakunnalle Ivalossa
oleva suomalainen ErP Petsamo, Petsamossa oleva suomalainen rajakomppania sekä noin 700- suomalaista työvelvollista.
Suunnitelman mukaisesti marssi VuorAK Suomen rajan yli Petsamoon 22./23. 6. välisenä yönä.
Lähde: Jäämeren rannikon sotatoimet toisen
maailmansodan aikana
Yleisesikuntakapteeni Jaakko Vai t a nen
Avauksen kysymykseen on mm. Pekka Visuri antanut selkeän vastauksen, joka tosin ei sisällä mitään uutta tietoa.
Suomi hyökkäsi Itä-Karjalaan Saksan vaatimuksesta, koska Hitler halusi "kädenlyöntiä Syvärillä" ja saada Leningrad saarretuksi ja vallatuksi.
Suomen suunnitelmana oli vallata vanhat alueet takaisin.
Saksan vaatimukseen oli suostuttava, koska sodankäynnissä oltiin täysin riippuvaisia Saksan ase- ja talousavusta.
Mannerheim sanoi Ehrfurthille 4.6.1944 näin:
”Ellemme saa Saksasta lainkaan aseita, me häviämme sodan. Jos olisimme tienneet, että Saksaa eräänä kauniina päivänä kieltäisi meiltä aseavun, emme olisi milloinkaan päättäneet ryhtyä sotaan. Usko Saksan voittoon, mutta myös Saksan apuun on viitoittanut meidän tiemme.”
Sellaista se on tuo erillissota, siinä on otettava käskyjä vastaan liittol... siis kanssasotijan ylintä alemmiltakin komentoportailta.
Haluaisin vielä kuulla, noin asiantuntijoilta. Miksi Saksan voitokas sota tyssäsi Stalingradissa? Siitä alkoi alamäki. Liittoutuneitten maihinnousu ei kai vielä ollut tapahtunut.
Kyllä Saksan avusta tai sen katkaisusta päätti A. Hitler, kuten kaikesta muustakin.
Kuka käskyn välitti, oli sitten eri asia.
Saksan sota tyssäsi Stalingradissa, kuten muuallakin, Hitlerin virheratkaisuihin. Niistä lähti tappion kierre, jota oli mahdoton katkaista.
Lisäksi jo Stalingradissa oli vastapuolella ratkaisuvaiheessa valtava ylivoima.
Saksan voimavarat olivat sidottuina Kaukasuksen suuntaan öljyvarojen tavoitteluun.
Sekä tietysti pohjoiseen Leningradin saartoon.
Saksan joukot oli v 1942 sidottu kaikkialle sinne, missä niiden ei olisi pitänyt olla. Yksi yksinkertainen oppi sodassa on, että ratkaisutaistelussa ei voi koskaan olla liian paljon joukkoja. Saksan ja Neuvostoliiton keskinäinen sota ratkaistiin eteläisellä Venäjällä, jossa Saksan joukkojen suurin keskitys olisi pitänyt olla.
Niin ei ollut, koska Hitler oli täysin kyvytön sotilaskomentaja.
Hitler nimenomaan olisi halunnut alunperinkin painopisteen Priperin soiden eteläpuolelle. Ja saikin sen sinne 1942.
Mihin ne joukot sitten olisi pitänyt sitoa?
Monen rintaman sota alkoi vaikuttaa, voimia ei enää riittänyt kaikkialle, eikä varsinkaan polttoainetta.
Hitlerille kävi Schlieffenit.
Sotilaallinen alistussuhde kumminkin. Erillissodassa sotamarsalkka alistetaan korpr... Johtajan alaiseksi. Im Bunde tarkoittaa, että sotamarsalkka myös tottelee Johtajan käskyjä napisematta!
"Miksi Suomi hyökkäsi 1941 valtaamaan maita, onko sitä tutkimuksin selvitetty ? Suomihan olisi voinut toimia toisinkin eli jäädä rajoilleen lujaan puolustukseen menemättä rajan yli."
Vastaavaa olen minäkin usein miettinyt! MIKSI puna-armeija hyökkäsi Suomeen 31.11.1939? Sehän olisi voinut toimia toisinkin eli jäädä rajoilleen lujaan puolustukseen menemättä rajan yli? Suomi ei silloin varmuudella tullut rajan yli!
"MIKSI puna-armeija hyökkäsi Suomeen 31.11.1939?"
Tuo on kyllä sellainen kysymys, johon kukaan ei osaa vastata.
Puna-armeija on erisnimi, se kirjoitetaan isolla. Jotkut tietenkin kirjoittavat sen isolla myös ihan silkasta kunnioituksesta sitä kohtaan.
Porvarit halusi suursuomen eikä halunneet rauhaa
Ja komukat eivät halunneetr rauhaa 31.11.1939 vaan entistä SUUREMMAN NEUVOSTOLIITON!
Ja kuten näemme ei tuo suurentumistauti ole talttunut! Nyt Venäjä sotii Ukrainassa!
Länsivallathan eivät ole koskaan halunneet vallata mitään isompia maa-aloja mitä nyt Intia, Afrikka, Kauko-itä, Australia, P-, Väli ja E-Amerikat. Mitäs näitä pieniä luettelemaan, puhutaan vain Kaakkois-Suomen nurkista.
Syynä oli monien suomalaisnatsien sinisilmäinen usko hitlerin kaikkivoipaisuuteen Ryti mukaan lukien myös Suur-Suomeen. Hitlerillä oli lähes valmis visio jo kesällä 1940 Suomesta natsisaksan enintään jonkinlaisena osana ilman pienintäkään itsemääräämisoikeutta. Niin oli toki stalinillakin jo 1939. (Marraskuussa on muuten 30 päivää.)
Suomella olikin valittavana vain kaksi vaihtoehtoa: perkele tai saatana. Ja kuten olemme viimeksi nähneet, saatana saapui jälleen Moskovaan viimeksi vuonna 2000 ja Manner-Ukrainaan v. 2022.
MUTQu MUTQU...
Intia, Afrikka, Kauko-itä, Australia, P-, Väli ja E-Amerikat ovat kaikki itsenäisiä valtioita!
Kommunistit halusivat entistä suuremman Neuvostoliiton eikä rauhaa!
Vain Intia ja Australia ovat valtioita. Ihan vaan tiedoksi.
Kuinka itsenäinen Intia oli 1939-45? Entä Hollannin Itä-Intia?
Miten niin? Kyllä he halusivat rauhan sen jälkeen kun olisivat saaneet suuremman Neuvostoliiton.
Taidat vain kouhottaa ideologisesti.
” Porvarit halusi suursuomen eikä halunneet rauhaa”
MUNA-ARMEIJA HALUSI 30.11.1938 SUUREMMAN NEUKUN EIKÄ HALUNNUT RAUHAA!
JÄTTIVALTION TEKEMÄ RIKOS ON SUUREMPI;-D
Baltian maat jäi rajoilleen lujaan puolustukseen kuten aloittaja toivoi 😂
Eivät jääneet, Saksa valloitti ne!
Suuri aika tuottaa suuria ihmisiä, sankareita ja väärinymmäretyjä. Sveik. 🤣🤣🤣
Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Suomi söi Saksalaista leipää 41-44. 😡😡😡
Ei pelkästään saksalaista. Kyllä omaakin tuotantoa oli.
Tilanteesta voitte kiittää ihannemaatanne, joka silloin oli nimeltään Neuvostoliitto.
Minkä Saksa oli varastanut mm. Ukrainasta, missä kuoli 5,5 miljoonaa ihmistä Saksan miehityksen seurauksena.
Saksalaiset näännyttivät 5,5 miljoonaa ukrainalaista nälkään.
Pitääkö aina kaikki luvut kertoa min. viidellä?
Ei niitä ukrainalaisia sentään 28 miljoonaa kuollut.
The Nazi extermination policy in Ukraine, with the help of local Ukrainian collaborators,[3] ended the lives of millions of civilians in The Holocaust and other Nazi mass killings: it is estimated 900,000 to 1.6 million Jews and 3to 4 million non-Jewish Ukrainians were killed during the occupation.
https://en.wikipedia.org/wiki/Reichskommissariat_Ukraine#German_intentions
Ukraine’s human and material losses during World War II were enormous. Some 5 to 7 million people perished.
https://www.britannica.com/place/Ukraine/The-Nazi-occupation-of-Soviet-Ukraine
Kovaa porukkaa.
Ei sentään Stalinin ja venäläisten veroisia.
Tuossa nyt oli vain Ukrainan luvut. Sen lisäksi nälkää nähtiin ja siihen jopa kuoltiin ainakin Saksan miehittämissä Kreikassa ja Alankomaissa
https://en.wikipedia.org/wiki/Dutch_famine_of_1944–1945
Suomessakin syötiin mm tanskalaista juustoa. Tanska oli jo tulloin sellainen maatalouden pikkujättiläinen, että saksalaiset eivät ryöstämälläkään saaneet siellä nälänhätää aikaiseksi.
Tanska oli tietääkseni niitä harvoja, tai siis tiettävästi ainoa, saksalaisten miehittämä maa, jossa väestö ei osallistunut juutalaisten vainoihin oikeastaan ollenkaan, vaan auttoi juutalaiset pakenemaan Ruotsin puolelle. Tanskalaisia ei kai tästä rangaistu kovinkaan ankarasti, koskapa olivat germaaniveljiä. Esim Puolassa rangaistukset olivat ankarat niille, jotka piilottiva juutalaisia. Silti sellaisia ihmisiä oli, jotka auttoivat juutalaisia, ja heitå oli jopa Saksassa. Olisi toki ollut enemmän, jos rangaistuksen uhka ei olisi ollut niin kammottava.
Kuten artikkelissä kerrotaan, väitetään, että Audrey Hepburnin sykähdyttävän kauniit kasvot saattoivat itse asiassa johtua ravinnon puutteesta lapsena. Ehkä hän näki nälkää sopivasti, moni muu ei nimittäin siitä kaunistunut.
”” Ei niitä ukrainalaisia sentään 28 miljoonaa kuollut.”
EI NIIN JA 5,5 MILJOONAA UKRAINALAISTA MENEHTYI HOLODOMORISSA!
Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on tunnustanut parikymmentä valtiota.
Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi johtuen useista poliittisista päätöksistä, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan.Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa.
"EI NIIN JA 5,5 MILJOONAA UKRAINALAISTA MENEHTYI HOLODOMORISSA!"
Höpötystä, ei edes kaikista syistä kuollut vuosina 1933-1934 noin montaa ukrainalaista.
” Höpötystä, ei edes kaikista syistä kuollut vuosina 1933-1934 noin montaa ukrainalaista.”
Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on tunnustanut parikymmentä valtiota.
Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi johtuen useista poliittisista päätöksistä, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan.Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa.
Mutta Stalin tappoi yhtä paljon ukrainalaisa nälkää jo rauhan aikana!
Tässä kommenttikentässä on näemmä trolli, lieneekö aloittaja? Mutta Suomen oli valittava kahden pahan väliltä. Puolueettomuuspolitiikka ei toiminut enää Neuvostoliiton marraskuun 1939 hyökkäyksen jälkeen. Jos imperialistinen Neuvostoliitto ei olisi havitellut Itä- ja Koillis-Euroopan alueita, luultavasti Suomi ja monet muut valtiot olisivat lyöttäytyneet Saksan vastaiseen vastarintaan. Mutta Neuvostoliitto uhkaili ja provosoi naapureitaan ja ihan tiedoksi tapatti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja toki muitakin kansoja alueillaan. Ilman Suomen valintaa Suomi olisi tosiaan jäänyt taistelutantereeksi, kuten yksi aiemmista kommentoijista totesi. Saksa ja NL tarvitsivat raaka-aineita ja teollisuutta Suomen maalta ja NL olisi Suomen vallattua pystynyt uhata Saksan sotateollisuudelle elintärkeitä malmikaivoksia Ruotsissa ja hallita Itämerta ja Pohjanlahtea, jossa oli myös Saksan teollisuuden kuljetuksia. Saksalle taas Suomi oli tärkein pohjoinen rintama sodassa ja sen takia yritti aseistaa ja miellyttää sitä parhaimman mukaan (ei kontrolloinut puolustusvoimia tai kysellyt juutalaiskysymyksistä jne. jne.)
Ketkä täällä olisivat taistelleet ja millä voimilla?
Ensimmäinen laivalasti saksalaistappajia saapui Vaasaan jo 21.9.1940 - siis vain kuusi kuukautta talvisodan päätymisen jälkeen. Natsit Vaasan satamassa tulivat yllätyksenä jopa Vaasan poliisille. Ainoat päättäjät, jotka tiesivät natsien maihinnoususta etukäteen, olivat Ryti (ja murhakustaa). Edes sisäministeri Ernst von Born ei tiennyt. Selitettiin tyhmälle kansalle. että ne olivat vain transporttia Norjan rintamalle. No, housuunsahan nuo natsit kusivat jo parinkymmenen kilometrin taaperruksen jälkeen Lapin kairassa. Se olikin yksi koko WW2:n surkeimmista sotaretkistä. Vain italiaanot yltivät samaan - eli ei mihinkään.