Hirvieläimet aiheuttavat Suomen kansantaloudelle vuosittain 13 eri haittalajissa yli 1 mrd:n kulut. Näiden lisäksi tulee vahingon kärsineiden kiukku, turhautuminen ja katkeruus metsästäjien itsekkyyden ja viranomaisten lepsuuden vuoksi, mikä murentaa luottamusta yhteiskuntaan ja yhteisvastuuseen.
Vasomiskauden jälkeen n. puoli vuotta hirviä on meillä n. 200.000 eläintä, valkohäntäpeuroja 130.000 ja kauriita varovaisesti arvioiden 300.000, eli yhteensä mykistävät 630.000 eläintä. Ruokaa nämä syövät joka päivä keskimäärin luokkaa 30 kg/yksilö, 20 milj. kg yhteensä/pv ja 70 milj. tonnia yhteensä koko vuonna.
Vertailuna puiden kokonaisrunkokasvu on vain n. 50 % enemmän.
Kun rehu on suurimmaksi osaksi puiden latvoja ja silmuja, vahingot luonnon kasvulle ja monimuotoisuudelle ovat melkoiset.
Ei ihme, että hirvieläinkolareitakin tulee 13.000 / v kaikkine harmeineen ja kustannuksineen. Hirvieläinten lisäämät punkit ja hirvikärpäset oleellisesti ehkäisevät luontoliikuntaa, virkistystä ja keräilyä syksyisin, mitä on vaikea hinnoitella.
Ainut tehokas keino olisi ehkä vapaa metsästysoikeus kaikkiin hirvieläimiin, mutta ehkä sekään ei riittäisi. Harveneva ja harmaantuva maaseudun väestö ei enää ehkä tähän pysty, jolloin maanomistajan on myös saatava lupa luovuttaa metsästuslupia omille mailleen kenelle haluaa.
Vasomiskauden jälkeen n. puoli vuotta hirviä on meillä n. 200.000 eläintä, valkohäntäpeuroja 130.000 ja kauriita varovaisesti arvioiden 300.000, eli yhteensä mykistävät 630.000 eläintä. Ruokaa nämä syövät joka päivä keskimäärin luokkaa 30 kg/yksilö, 20 milj. kg yhteensä/pv ja 70 milj. tonnia yhteensä koko vuonna.
Vertailuna puiden kokonaisrunkokasvu on vain n. 50 % enemmän.
Kun rehu on suurimmaksi osaksi puiden latvoja ja silmuja, vahingot luonnon kasvulle ja monimuotoisuudelle ovat melkoiset.
Ei ihme, että hirvieläinkolareitakin tulee 13.000 / v kaikkine harmeineen ja kustannuksineen. Hirvieläinten lisäämät punkit ja hirvikärpäset oleellisesti ehkäisevät luontoliikuntaa, virkistystä ja keräilyä syksyisin, mitä on vaikea hinnoitella.
Ainut tehokas keino olisi ehkä vapaa metsästysoikeus kaikkiin hirvieläimiin, mutta ehkä sekään ei riittäisi. Harveneva ja harmaantuva maaseudun väestö ei enää ehkä tähän pysty, jolloin maanomistajan on myös saatava lupa luovuttaa metsästuslupia omille mailleen kenelle haluaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>maanomistajan on myös saatava lupa luovuttaa metsästuslupia omille mailleen kenelle haluaa<<
Eikö tuollainen oikeus ole jo nyt kenellä metsänomistajalla hyvänsä? Lähtökohtana metsästyksessä on tietenkin, että metsästäjällä on metsästyskortti, mutta en tiedä, onko metsästysoikeuden myyjä vastuussa luvan tarkistamisesta oikeudesta sovittaessa. Ainakin kunnat tuntuvat tarkistavan luvat ennen kuin myyvät oikeuden metsästää maillaan.
Yksityiset metsänomistajat vuokraavat metsästysoikeuksia lähinnä vain paikallisille metsästysseuroille, jotka kyllä huolehtivat jäsentensä metsästyskorteista. Juridinen vastuu on niillä. Pienimmän riesan tie myös metsänomistajalle, vaikka yleensä ei lopulta saakaan erityisetua metsästysoikeuden vuokraamisesta. Vain sen saman kutsun hirvipeijaisiin kuin se muu alueen väestö, jolla ei ole edes metsää. Metsänomistajat kuitenkin laskevat, että metsästysseuran toimivat metsänsä eduksi harventamalla hirvikantaa.
Nyt on hirviä ollut vähenevissä määrin, kantaa ei ei voi harventaa nyt.
mm taimmikko tuhoja ei enää isommin ole hirvien aiheuttamina.
Susia liikaa ja karhuja, ne verottaa hirvi kantoja. Susilaumoja jo yksinkertaisesti
liikaa, sitä kantaa tulisi heti pienentää roimasti.
Vihreät ajaa tämänkin pilaan, kuten monen muunkin mm energian.