Oikosulkumoottorin virittämien - Mitä haittoja?

Olet ihan oikeassa. Huomasin itsekin virheeni. Induktanssiin ei mutta reaktanssiin kyllä.

Tai itseasiassa nyt kun asiaa tarkemmin pohdin niin kyllähän induktanssikin muuttuu staattorilla sen mukaan paljonko moottorissa on jättämää. Kiinteän käämin induktanssiin ei voi vaikuttaa, vaan se on ominaisuus, mutta taajuuden muuttaminen muuttaa moottorin jättämää ja jättämä vaikuttaa staattorin, eli moottorin induktanssiin.

Mitä tarkoitat tuolla? Mikä sitten kertoo? Eristysvastusmittaukset kuormittaa aina moottorin eristeitä ja jos moottori on kostea, voi tulla ongelmiakin.

Itse näen sen juuri niin että sen verran valmistaja on se mitoittanut kestämään suht varmasti elinkaarensa ajan ja takuukorjausten määrä pysyy riittävän matalalla. Jännitteen ylittäminen voi hyvinkin lisätä vikaantumisen mahdollisuutta, ainakin jos tarkastellaan suurempia määriä moottoreita, joita on kuormitettu samalla tavalla yli arvokilven lukemien.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat tuolla? Mikä sitten kertoo? Eristysvastusmittaukset kuormittaa aina moottorin eristeitä ja jos moottori on kostea, voi tulla ongelmiakin.

Itse näen sen juuri niin että sen verran valmistaja on se mitoittanut kestämään suht varmasti elinkaarensa ajan ja takuukorjausten määrä pysyy riittävän matalalla. Jännitteen ylittäminen voi hyvinkin lisätä vikaantumisen mahdollisuutta, ainakin jos tarkastellaan suurempia määriä moottoreita, joita on kuormitettu samalla tavalla yli arvokilven lukemien.

Lue lisää

Eristeille on olemassa määrittely mitä niitten pitäs kestää. Ennen eristysvastusmittareita käytettiin koejännite jolla eristeet testattiin. Sitä soveltanut töissä. Käytössä vanha AVO:n valmistama koestuslaite. Vaikka moottorit on yritetty suojata, niin joskus ne "hörpää" vettä sisään. Aina se ei ole edes vettä vaan sisältää muita mielenkiintoisia aineita kuten: etikka, suola, jne. Siinä vahdokas paikalleen ja potilas pesuun. Kuivauksen jälkeen pitänyt sellaista testeristä 3kV (50hz) minuutin ajan käämin ja rungon välillä. Testerissä on säädettävä vuotovirtaraja ja läpilyönti katkaisu. Jos OK sitten vain tarkistamaan tyhjäkäynti virrat. Jos OK niin vaihdokkaaksi takasi hyllyyn.
Kuuma moottori hörppää vettä yllättävän helposti jos pestään esimerkiksi kylmällä vedellä. Siinä yhteydessä on niitä pestäviä aineosia joten sisälle menevä ei ole pelkkää vettä. Eristeet ovat siis tehty kestämään aika reippaita jännitteitä ettei siitä tarvitse kantaa suurempaa huolta. Se on vähän moottorikohtainen kuinka paljon moottoria voi "ylikellottaa". Kohtuulliseti niitä pystyy kaikkia, onhan monessa moottorissa ilmoitettu myös 60Hz arvot.
Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet. Tuokin oli tilanne kun mekaaninen säädettävävaihteisto "levis" ja uudella pitkä toimitusaika. Paikalle hyllyssä olevasta kalustosta "hilutkasaan" ja taajari perään. Vanha korjatiin, mutta vaihdettiin takasi vasta liinjamuutoksen yhteysessä (n. 5viikoa kahdessa vuorossa).

Anonyymi kirjoitti:

Eristeille on olemassa määrittely mitä niitten pitäs kestää. Ennen eristysvastusmittareita käytettiin koejännite jolla eristeet testattiin. Sitä soveltanut töissä. Käytössä vanha AVO:n valmistama koestuslaite. Vaikka moottorit on yritetty suojata, niin joskus ne "hörpää" vettä sisään. Aina se ei ole edes vettä vaan sisältää muita mielenkiintoisia aineita kuten: etikka, suola, jne. Siinä vahdokas paikalleen ja potilas pesuun. Kuivauksen jälkeen pitänyt sellaista testeristä 3kV (50hz) minuutin ajan käämin ja rungon välillä. Testerissä on säädettävä vuotovirtaraja ja läpilyönti katkaisu. Jos OK sitten vain tarkistamaan tyhjäkäynti virrat. Jos OK niin vaihdokkaaksi takasi hyllyyn.
Kuuma moottori hörppää vettä yllättävän helposti jos pestään esimerkiksi kylmällä vedellä. Siinä yhteydessä on niitä pestäviä aineosia joten sisälle menevä ei ole pelkkää vettä. Eristeet ovat siis tehty kestämään aika reippaita jännitteitä ettei siitä tarvitse kantaa suurempaa huolta. Se on vähän moottorikohtainen kuinka paljon moottoria voi "ylikellottaa". Kohtuulliseti niitä pystyy kaikkia, onhan monessa moottorissa ilmoitettu myös 60Hz arvot.
Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet. Tuokin oli tilanne kun mekaaninen säädettävävaihteisto "levis" ja uudella pitkä toimitusaika. Paikalle hyllyssä olevasta kalustosta "hilutkasaan" ja taajari perään. Vanha korjatiin, mutta vaihdettiin takasi vasta liinjamuutoksen yhteysessä (n. 5viikoa kahdessa vuorossa).

Lue lisää

Kyllähän noille moottoreille tehdään kuivana/uunitettuna kilovolttien mittauksia; maata vasten, käämien väliltä ja toistoaaltomittaus. Ja juurikin testit kestävät sekunneista minuutteihin. Normaalissa käytössä moottorin pitäisi kestää vuosista vuosikymmeniin laakereita vaihtamalla!

Sama kun pöljät amikset lastuttavat autojaan ja väittävät ettei siitä aiheudu mitään haittaa, kun toisessa mallissa on sama moottori, josta on myös otettu enemmän tehoja. Käyttöikä siinä lähtökohtaisesti aina laskee, jos niitä tehoja käytetään ja vastaavasti alaspäin lastuttamalla moottorin käyttöikä kasvaa kun tehot ei ole käytettävissä.

Tietämättä tarkasti käämilangan tyyppiä ja millaiset eristeet naparaudan ympärillä on, paras tieto on tuo arvokilvessä ilmoitettu jännite. Sillä se moottori on ainakin mitoitettu kestämään pitkän elinkaaren.

"Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet."

Lähtökohtaisesti moottori ei ota suurempaa virtaa 80hz käytössä, se ottaa pienemmän virran. Kierrosnopeus kasvaa, vääntö tippuu, teho abaut vakio. Saman saa aikaan pelkällä välitykselläkin.

Jotta saat 80 herzillä virran pysymään samassa lukemassa kuin 50hz, pitää nostaa jännitettä ja se tässä koko aloituksessa oli ideana, vieläpä niin ettei leimattua jännitekestoisuutta ylitetä.

Moottoreissa käytetään yleismallisia urakuulalaakereita ja ne todennäköisesti kestävät valmistajan mukaan suurempiakin kierroslukuja. Nähäkseni vaaraksi jää ainoastaan, että häkkikäämitetty roottori leviää keskipakovoimasta, jos se on mitoitettu 50/60hz käytölle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän noille moottoreille tehdään kuivana/uunitettuna kilovolttien mittauksia; maata vasten, käämien väliltä ja toistoaaltomittaus. Ja juurikin testit kestävät sekunneista minuutteihin. Normaalissa käytössä moottorin pitäisi kestää vuosista vuosikymmeniin laakereita vaihtamalla!

Sama kun pöljät amikset lastuttavat autojaan ja väittävät ettei siitä aiheudu mitään haittaa, kun toisessa mallissa on sama moottori, josta on myös otettu enemmän tehoja. Käyttöikä siinä lähtökohtaisesti aina laskee, jos niitä tehoja käytetään ja vastaavasti alaspäin lastuttamalla moottorin käyttöikä kasvaa kun tehot ei ole käytettävissä.

Tietämättä tarkasti käämilangan tyyppiä ja millaiset eristeet naparaudan ympärillä on, paras tieto on tuo arvokilvessä ilmoitettu jännite. Sillä se moottori on ainakin mitoitettu kestämään pitkän elinkaaren.

"Käytännössä koettu: ajettu ilman jännite korotuksia 80Hz taajuudella. Olleet ehkä sen verran "ylimitoitettuja" ettei moottorille tarkoitetut virrat ylittyneet."

Lähtökohtaisesti moottori ei ota suurempaa virtaa 80hz käytössä, se ottaa pienemmän virran. Kierrosnopeus kasvaa, vääntö tippuu, teho abaut vakio. Saman saa aikaan pelkällä välitykselläkin.

Jotta saat 80 herzillä virran pysymään samassa lukemassa kuin 50hz, pitää nostaa jännitettä ja se tässä koko aloituksessa oli ideana, vieläpä niin ettei leimattua jännitekestoisuutta ylitetä.

Moottoreissa käytetään yleismallisia urakuulalaakereita ja ne todennäköisesti kestävät valmistajan mukaan suurempiakin kierroslukuja. Nähäkseni vaaraksi jää ainoastaan, että häkkikäämitetty roottori leviää keskipakovoimasta, jos se on mitoitettu 50/60hz käytölle.

Lue lisää

Kyllä se moottori otti 80Hz enemmän virtaa kuin 50Hz. Massavirta oli suurempi. Se ei vain ylittänyt käämille tarkoitettua virtaa. Se oli kuljettimessa joka nosti tuotetta reippaan parimetriä. Valittavana oli joukko kiinteitä välityksiä joista paketti oli tehtävä ja nekin vaihtoehdot rajallisia. Laskin tarpeen ja varmuudenvuoksi laitoin rajan 85Hz kohdalle, ettei joku vätipäistä linjamestareista käännä sinne mitäsattuu. Tuotteen mukaan se vaihteli päivittäin välillä 78-82 joten arvio tarpeesta osu kohalleen. Tuumasin siihen, vahinkoja sattuu.

Samaa häkkikäämiä käytetään näköjään erinapalukuisissa moottoreissa. Yhtä 2 napaista pyörittelin ihan irrallaan aina 200Hz saakka. silloin ei ollu mittareita kiinni, mutta mukisematta se tuntu kierrokset ottavan.

Niinkuin mainitsit. Moottorit ovat tarkoitettu toimimaan vuosia-vuosikymmeniä. Laakereita niihin joutuu vaihtamaan kun niille on laskettu jokin käyttöikä. Tuolla oli olosuhteen niin ankarat ettei laakereillakaan pääsyt kuin kolmevuotta parhaimillaan. Eikä ne oikeastaan kuluneet vaan ruostuivat väljiksi. Eikä tuolla ruostumisella ollut merkitystä kun vedentakia niitä joutu kumminkin aukomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se moottori otti 80Hz enemmän virtaa kuin 50Hz. Massavirta oli suurempi. Se ei vain ylittänyt käämille tarkoitettua virtaa. Se oli kuljettimessa joka nosti tuotetta reippaan parimetriä. Valittavana oli joukko kiinteitä välityksiä joista paketti oli tehtävä ja nekin vaihtoehdot rajallisia. Laskin tarpeen ja varmuudenvuoksi laitoin rajan 85Hz kohdalle, ettei joku vätipäistä linjamestareista käännä sinne mitäsattuu. Tuotteen mukaan se vaihteli päivittäin välillä 78-82 joten arvio tarpeesta osu kohalleen. Tuumasin siihen, vahinkoja sattuu.

Samaa häkkikäämiä käytetään näköjään erinapalukuisissa moottoreissa. Yhtä 2 napaista pyörittelin ihan irrallaan aina 200Hz saakka. silloin ei ollu mittareita kiinni, mutta mukisematta se tuntu kierrokset ottavan.

Niinkuin mainitsit. Moottorit ovat tarkoitettu toimimaan vuosia-vuosikymmeniä. Laakereita niihin joutuu vaihtamaan kun niille on laskettu jokin käyttöikä. Tuolla oli olosuhteen niin ankarat ettei laakereillakaan pääsyt kuin kolmevuotta parhaimillaan. Eikä ne oikeastaan kuluneet vaan ruostuivat väljiksi. Eikä tuolla ruostumisella ollut merkitystä kun vedentakia niitä joutu kumminkin aukomaan.

Lue lisää

Juu kyllä se moottori voi ottaa enemmän virtaa vakiojännitteelläkin yliherzeillä ajettaessa. Tehdään enemmän työtä ja kuluu enemmän sähköäkin. Silloin kyse on käsittääkseni siitä, että roottorin jättämä kasvaa suhteessa staattorinopeuteen. Mutta se, että virta voi olla suurempi kuin 50hz käytöllä, tarkoittaa että moottori ei tee töitä täydellä virralla 50hz nopeudessa, siksi siellä on kasvuvaraa.

Oikosulkumoottorin induktanssiin vaikuttaa sen kuorma, ääritapauksessa kun akseli on kokonaan jumissa, silloinkin virta voi olla liian suuri myös yli herzeillä ilman korotettua jännitettä.

Moottoria voi hyvinkin pyöritellä kuormittamattomana valtavalla ylitaajuudella. Moottorin momentti kuitenkin on pieni, eli ylitaajuudesta ei ole hyötyä, teho ei kasva. Saman lopputuloksen saa aikaan 50hz moottorilla ja välityksellä. Järkevä taajuusmuuttajakäyttö olisikin tehty välityksellä niin, että max nopeus esim 60hz ja siitä ainoastaan pienennetään nopeutta.

Jos on vähän isompi ja parempi oikosulkumoottori, siinä on usein laakerit joissa on rasvauskanavat valmiina. Siihen voi sitten laittaa nipan käsivoitelua varten tai automaattisen rasvausjärjestelmän (annostelija) joka määrätyin käyttötuntien välein työntää halutun määrän rasvaa tai öljyä laakereille.

Tuo kytkentä ei ollut oma ideani, ikävä kyllä. Kuulin sen rautaiselta sähköalan ammattihenkilöltä suuren ylhäisyytensä ja monopoliasemansa siivittämänä.

Oikosulkumoottorit menee yleensä paikalliskäyttöön ja silloin sen koolla ei ole suurta merkitystä. Miksi siis ei suoraan laittaisi isomman ja tehokkaamman moottorin, niin saa aivan saman lopputuloksen.

Tämä 230V kolmiopatentti kuitenkin antaa pienemmästä moottorista enemmän tehoa kierrosnopeutena, enkä näe siitä haittaa paitsi laakerit ehkä kuluu vähän enemmän ja roottoriin vaikuttaa suurempi keskipakovoima.

Väliäkö tuolla, maapallokin saattaa räjähtää ihan milloin vain. Koskaan ei tiedä kumpi poksahtaa ensin.

Ei niinkään tähti- ja kolmiokytkentöjen eroista koska molemmat kytkennät ovat aivan yhtä hyviä. Kytkentähän riippuu käytettävästä jännitteestä ja siitä mille jännitteille kyseinen moottori on päätetty käämiä.

Ideana oli helppo tapa normaalia taajuusmuuttajaa ja sähköverkkoa käyttänen nostaa jännitettä siinä vaiheessa, kun moottori menisi normaalikytkennällä kentänheikennysalueelle.

Tuo roottorin jäähdytys voi olla mielenkiintoinen ongelma. En osaa nyt pähkäillä kuinka paljon se kuumenee enemmän vakiomomentilla ajettaessa yliherzeillä. Akselillahan on jokin puhallin joka pyörii kierrosluvun mukaan mutta muuten roottori on aika tiivis rautamöykky.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niinkään tähti- ja kolmiokytkentöjen eroista koska molemmat kytkennät ovat aivan yhtä hyviä. Kytkentähän riippuu käytettävästä jännitteestä ja siitä mille jännitteille kyseinen moottori on päätetty käämiä.

Ideana oli helppo tapa normaalia taajuusmuuttajaa ja sähköverkkoa käyttänen nostaa jännitettä siinä vaiheessa, kun moottori menisi normaalikytkennällä kentänheikennysalueelle.

Tuo roottorin jäähdytys voi olla mielenkiintoinen ongelma. En osaa nyt pähkäillä kuinka paljon se kuumenee enemmän vakiomomentilla ajettaessa yliherzeillä. Akselillahan on jokin puhallin joka pyörii kierrosluvun mukaan mutta muuten roottori on aika tiivis rautamöykky.

Lue lisää

Ilmavirta kasvaa pyörimisnopeuden neliössä joten sitä paremmin moottori jäähtyy mitä lujempaa se pyörii.
Jos moottoria käytetään paljon alle nimellisnopeuden, niin saattaa erillinen tuuletin olla tarpeen.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmavirta kasvaa pyörimisnopeuden neliössä joten sitä paremmin moottori jäähtyy mitä lujempaa se pyörii.
Jos moottoria käytetään paljon alle nimellisnopeuden, niin saattaa erillinen tuuletin olla tarpeen.

Lue lisää

Se puhallin jäähdyttää vain moottorin kuorta = käämitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Se puhallin jäähdyttää vain moottorin kuorta = käämitystä.

Olet väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä.

Jos moottorin kuori on viileämpi, roottorista lämpö siirtyy paremmin moottorikuoreen, koska lämpötilaero kasvaa.

Toinen asia sitten on, että roottorista lämpö johtuu joka tapauksessa erittäin huonosti moottorikuoreen, eli jos roottorin lämpökuorma kasva vähänkin, moottorikuoren lämpötilaa pitää saada todennäköisesti laskettua suhteessa paljon enemmän, jotta roottorin lämpötila pysyisi muuttumattomana.

Anonyymi kirjoitti:

Jos moottorin kuori on viileämpi, roottorista lämpö siirtyy paremmin moottorikuoreen, koska lämpötilaero kasvaa.

Toinen asia sitten on, että roottorista lämpö johtuu joka tapauksessa erittäin huonosti moottorikuoreen, eli jos roottorin lämpökuorma kasva vähänkin, moottorikuoren lämpötilaa pitää saada todennäköisesti laskettua suhteessa paljon enemmän, jotta roottorin lämpötila pysyisi muuttumattomana.

Lue lisää

Juuri näin eli on väärin väittää etteikö ulkokuoren jäähdytys vaikuttaisi kuitenkin myös roottoriin

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin eli on väärin väittää etteikö ulkokuoren jäähdytys vaikuttaisi kuitenkin myös roottoriin

Lisäksi on huomattava että roottorin päissä on tuuletin siivet jotka kierrättää sisäisesti ilmaa moottorin päädyissä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi on huomattava että roottorin päissä on tuuletin siivet jotka kierrättää sisäisesti ilmaa moottorin päädyissä.

Roottorin siivet toimivat nerokkaasti myös jäädytysprofiilina joka johtaa lämpöä ulos roottorista.

Anonyymi kirjoitti:

Roottorin siivet toimivat nerokkaasti myös jäädytysprofiilina joka johtaa lämpöä ulos roottorista.

Muovi on tunnetusti hyvä lämmönjohde....

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi on huomattava että roottorin päissä on tuuletin siivet jotka kierrättää sisäisesti ilmaa moottorin päädyissä.

Sisäisesti ilmaa? Niin, onhan moottorin kuoressa yleensä jäähdytysrivat ja päädyssä muovivispilän ympärillä metallinen suoja, mikä kääntää propellin tuottaman ilmavirtauksen näihin ripoihin päin.

On taas tosi tietäjät vauhdissa ;-D

Anonyymi kirjoitti:

Muovi on tunnetusti hyvä lämmönjohde....

Joko ne tekee roottorin häkkikäämityksiä muovista! 😂

Anonyymi kirjoitti:

Sisäisesti ilmaa? Niin, onhan moottorin kuoressa yleensä jäähdytysrivat ja päädyssä muovivispilän ympärillä metallinen suoja, mikä kääntää propellin tuottaman ilmavirtauksen näihin ripoihin päin.

On taas tosi tietäjät vauhdissa ;-D

Lue lisää

Kannattaisi ensin tutustua kolmivaihemoottorin rakenteeseen, että voi uskottavasti osallistua keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Joko ne tekee roottorin häkkikäämityksiä muovista! 😂

Tuo idea kannattaisi myydä strömbergille.

Anonyymi kirjoitti:

Sisäisesti ilmaa? Niin, onhan moottorin kuoressa yleensä jäähdytysrivat ja päädyssä muovivispilän ympärillä metallinen suoja, mikä kääntää propellin tuottaman ilmavirtauksen näihin ripoihin päin.

On taas tosi tietäjät vauhdissa ;-D

Lue lisää

Sinua voisi sitten kutsua tosi ymmärtäjäksi...

Anonyymi kirjoitti:

Sisäisesti ilmaa? Niin, onhan moottorin kuoressa yleensä jäähdytysrivat ja päädyssä muovivispilän ympärillä metallinen suoja, mikä kääntää propellin tuottaman ilmavirtauksen näihin ripoihin päin.

On taas tosi tietäjät vauhdissa ;-D

Lue lisää

Ei ole häävi tuo trollin virkakaan, pitäisi ymmärtää mistä keskustelevat. Väistämättä tulee lapsuksia aina, sitten muut tietävämmät pääsevät trollille irvailemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joko ne tekee roottorin häkkikäämityksiä muovista! 😂

Vastasin pellelle, joka selitti puhaltimen muovisen siipipyörän toimivan roottorin jäähdytyselementtinä.

Vahvaa osaamista teillä sähkötekniikan huippuammattilaisilla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinua voisi sitten kutsua tosi ymmärtäjäksi...

Vaikeaa on nettiviisaan järjenjuoksua ymmärtää. Esim mitä äidin kullannuppu tarkoittaa "sisäisellä jäähdytyksellä", kun puhutaan oikosulkumoottorien jäähdytyspuhaltimesta. Älypää on ehkä havainnut, että lämpöä siirtyy moottorin sisältä ulkopintaan johtumalla = sisäinen jäähdytys?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikeaa on nettiviisaan järjenjuoksua ymmärtää. Esim mitä äidin kullannuppu tarkoittaa "sisäisellä jäähdytyksellä", kun puhutaan oikosulkumoottorien jäähdytyspuhaltimesta. Älypää on ehkä havainnut, että lämpöä siirtyy moottorin sisältä ulkopintaan johtumalla = sisäinen jäähdytys?

Lue lisää

Ei sieltä sisältä mitään lämpöä siirry. Roottori kerää kaiken lämmön itseensä ja kun moottoria on riittävävä kauan käytettyn niin lämpötila on riittävän suuri niin sitten moottorista tulee savu tai sitten se räjähtää.
Tuo on kyllä pienellä kirjoitettu moottorin käyttöohjeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sieltä sisältä mitään lämpöä siirry. Roottori kerää kaiken lämmön itseensä ja kun moottoria on riittävävä kauan käytettyn niin lämpötila on riittävän suuri niin sitten moottorista tulee savu tai sitten se räjähtää.
Tuo on kyllä pienellä kirjoitettu moottorin käyttöohjeisiin.

Lue lisää

Ja höpön höpöt taas kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikeaa on nettiviisaan järjenjuoksua ymmärtää. Esim mitä äidin kullannuppu tarkoittaa "sisäisellä jäähdytyksellä", kun puhutaan oikosulkumoottorien jäähdytyspuhaltimesta. Älypää on ehkä havainnut, että lämpöä siirtyy moottorin sisältä ulkopintaan johtumalla = sisäinen jäähdytys?

Lue lisää

Kyllä tuolla tietämyksellä kannattaisi pysyä ihan hiljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin pellelle, joka selitti puhaltimen muovisen siipipyörän toimivan roottorin jäähdytyselementtinä.

Vahvaa osaamista teillä sähkötekniikan huippuammattilaisilla.

Lue lisää

Moukka, he ovat "sähköalan ammattihenkilöitä"! Suurin haaveensa onnistua saavuttamaan elämänsä aikana S2 sähköpätevyys ja osata SFS6002 ulkoa kannesta kanteen, silloin ovat mielestänsä kivunneet ravintoketjun korkeimmalle huipulle, mutta pelkällä ammattikoulullakin kelpaa paukutella.

Anonyymi kirjoitti:

Moukka, he ovat "sähköalan ammattihenkilöitä"! Suurin haaveensa onnistua saavuttamaan elämänsä aikana S2 sähköpätevyys ja osata SFS6002 ulkoa kannesta kanteen, silloin ovat mielestänsä kivunneet ravintoketjun korkeimmalle huipulle, mutta pelkällä ammattikoulullakin kelpaa paukutella.

Lue lisää

No onpa outo tyyppi kun haluaa opetella ulkoa työturvallisuusstandardin. Jos päteä haluaa, niin sähköasennusstandardi pikemminkin tulisi opetetella.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikeaa on nettiviisaan järjenjuoksua ymmärtää. Esim mitä äidin kullannuppu tarkoittaa "sisäisellä jäähdytyksellä", kun puhutaan oikosulkumoottorien jäähdytyspuhaltimesta. Älypää on ehkä havainnut, että lämpöä siirtyy moottorin sisältä ulkopintaan johtumalla = sisäinen jäähdytys?

Lue lisää

He hee, en yhtään ihmettele että trollille se on täällä vaikeaa. Kannattaisko siirtyä takaisin niille omille alueille?

Ei sähkötyöt ole mitään luvanvaraisia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sähkötyöt ole mitään luvanvaraisia.

Tämä onkin uutta, kerro tarkemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä onkin uutta, kerro tarkemmin.

Josko tästä vihdoin saisi taas riidan takaisin käyntiin. Yrittäkää hei nyt edes vähäsen.

Palstan hanipupu homppelitrolIi tarvitsee huomiotanne ja ilman riitelyänne joutuisi hän menemään nukkumaan saamatta tyydytystään. Nyt kaikki mukaan tyttydydy tyydyttämään troIlia.

Sama kokemus. Saataisiinkohan tällä aktivoinnillamme riita taas käyntiin, please?

Talon mies... Melkein samaa luokkaa kuin kysyisit asiaa joltain sähkäriltä.. Harvemmin osaavat muuta kuin nollata itseään.