.. muistettiin äitienpäivänä?
Miten lapsesi, tyttäresi ja poikasi sinua muistivat?
Miltä se tuntui?
Olisitko halunnut jotain muuta, mitä?
Kiinnostaa asia myös tältä puolelta katsottuna.
Miten lapsesi, tyttäresi ja poikasi sinua muistivat?
Miltä se tuntui?
Olisitko halunnut jotain muuta, mitä?
Kiinnostaa asia myös tältä puolelta katsottuna.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tytöt oli käynyt salaa leipomassa kakun naapurissa.
Hakivat kukkia metsästä ja kaupasta lahjan. Minä en saanut mennä kaupan sisään heidän kanssaan ;D
Koulussa vanhin oli tehnyt lahjan ja kortin.
Aamu siis alkoi sillä, että kaikki tulivat sänkyyni syömään. Oli sänky kyllä sen näköinenkin... ;D
Tuntui mukavalta, koska he olivat tehneet kaiken itse ja omasta halusta.
Kyllä minä tiesin, mitä oli tekeillä, mutten sanonut mitään.
Yritän joka päivä lapsilleni kertoa, kuinka rakkaita he ovat minulle. Äitienpäivä iltana halasin jokaista tuplaten, ja kerroin, että rakastan heitä.
Meillä oli mukava äitienpäivä. Mitään ei jäänyt uupumaan.
Montako kymmentä lasta sulla oikein on?
alle viis kuitenkin ;D
.. tosi kivalta. Pienet tyttäret tulevat lahjoineen onnittelemaan äitiä heti aamusta sänkyyn.
Voi olisipa minullakin tuollaisia pieniä tyttöjä!
Mitenkään erityisesti kauppiaan haluamalla tavalla. Vaan ihan oltiin kuten muutenkin sunnuntaisin.
Olen äiti joka päivä, en vain toukokuun toinen sunnuntai.
meillä on "äitienpäivä" joka päivä, ei vain kerran vuodessa :)
labrassa, tuli iltapäivällä pienen soman ruusun kanssa, heitimme vaatteet nurkkaan, loikkasimme joihinkin rytkyihin ja aloitimme ikkunapokien rapsutuksen. Oli oikein mukavaa, mutta aikaa oli niukalti, jäi kesken.
"labrassa, tuli iltapäivällä pienen soman ruusun kanssa, heitimme vaatteet nurkkaan, aloitimme ikkunapoikien rapsutuksen. Oli oikein mukavaa, mutta aikaa oli niukalti, jäi kesken. "
SAIRASTA! Miten kehtaat edes ajatela tuollaista!?
Punastuisit, jos tietäisit.
..ulostuslääkettä.
Minä sain paljon mm. pari hienoa korttia, pari ehjää puhaltamatonta ilmapalloa, tikkarin ja lapsen itsensä tekemän talouspaperirullatelineen. Oli tosi hieno äitienpäivä! Ja eräs vielä unohtui - kimppu valkovuokkoja.
kun ei revitä luonnosta (eikä muualtakaan sen puoleen) kauniita kasvavia kukintoja. Itse en ainakaan ilahdu, jos joku tuo minulle hengettömäksi katkaistuja kukintoja, tai siis vielä tietenkin kituvat, kun eivät ole ehtineet kuolla...
Poikani tuli yllätysvierailulle (asuu 400km päässä) ilmoitamatta etukäteen, tosi mahtava äitienpäiväyllätys! Lisäksi sain tyttäreltäni kuntosalilippuja, tai siis semmoisia joilla voi mennä vaikka aerobikkiin, jes, hyvä! Tykkään tykkään!
se antamisen ilo on iso asia. Minä en ainakaan voisi vielä pienille lapsille sanoa, ettei kukkia kannata edes äitienpäivänä kerätä.
"turhaan" ei meillä kukkia saa noukia, mutta juhlapäivänä kyllä saavat metsästä kimpun hakea.
Se on heille tärkeää.
Juuri se minkä he näkevät ja kokevat aikuisille (omille aikuisilleen) olevan tärkeää...
että voihan ne kukat vaikka opettaa piirtämään paperille, ettei tarvitse eläviä hävittää. Tai tehdä jo valmiiksi kuolleista lehdistä. Tulee muuten sieviä, ja kädentaidotkn kehittyvät!