Jatkuva salametsästys ja puupeltojen tikkupuuitten soveltumattomuus ajoi kanahaukan turvaan Helsinkiin. Kepulandia tyhjentyy ja vain muutama kepukka jää sinne.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008867113.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008867113.html
Vastaukset 27
Vanhimmat
Nyt tuli mielitollolla "tauti päälle" :)))
Kepukka?
Kanahaukkoja vihataan Kepulandiassa, koska ne muka kilpailevat amatöörimetsästäjien kanssa jahtaamia metsäkanalintuja, pyitä, teeriä ja metsoja. Vastaava ilmiö tunnetaan erittäin hyvin Suden, Ahman ja mm. ilveksen salakaatoina. Näin pahasti on mieli vinksahtanut Suomen syrjäkylillä.
Näinkö on?
Suomen 8000 kanahaukkaa ovat siis muutaneet Helsinkiin. Se on helvetin hyvä uutinen, säästyy teeret ja teerenpojat haulikolla ammuttaviksi syksymmällä.
Joteskin tuntuu notta nämä hesalaiset ovat enemmän kuin vähän yksinkertaisia, erityisesti tuo noita avauksia rustaava tomppeli.
Helsingissä ravintoa petoeläimille riittää. Se on tunnettu tosiasia.
Se on justiinsa noin. On rottaa, kania, rusakkoa, lokkia, pulua, hanhea, sorsaa pilvinpimein.
Helppohan siinä on elukan elellä lihapatojen äärellä.
Hesalaiset ovat aivan älyttömiä avaajakin luulee, että kaikki Suomen kanahaukat ovat Helsingissä kun sieltä on löytynyt kaksi pesivää paria.
"Pesii vanhoissa metsissä koko Suomessa."
Noin sitä pakosta sopeudutaan, kun aukot ja tikkumetsät lisääntyy ja sopivat metsät(salot) häviävät.
Taidat olla pääsemättömissä noiden tikkumetsiesi kanssa, samaa paskaa vuodesta toiseen.
Ainahan se on toki ollut niin, että metsää omistamattomat ovat tietävinään eniten näistä metsäasioistakin.
Niin, olikos se niin, että 5-vuotisessa sileäksi hakatussa kynnetyssä maastossa luonnon monimuotoisuus on parhaimmillaan?
Omistan metsää ja paljon, tosin yhteismetsää, valtion. Ei se sinunkaan osuutesi paljoa isompi ole.
Luonnon monimuotoisuus toimii niin, että vanhat horiskot puhaltavat kylmän pierun ja uudet sukupolvet ryyppäävät jälkeenjääneen varat.
Sama periaate toimii myös vanhassa satavuotiaassa metsässä. Puut hakataan, maa muokataan, neulaset, oksat ja lahoava puuaines hedelmöittää maaperää ja uudet puuntaimet aloittavat kasvun kamppaillen elintilasta heinäkasvien, horsmien, vattupensaiden yms kanssa, joita ei vanhassa metsässä ollut juuri lainkaan. Samalla kasvavalla hakkuuaukealla lisääntyy hyönteisten ja lintujen kirjo merkittävästi.
Näin ainakin minun metsissäni.
Hakkuuaukiotkin lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Eihän luonto olisi monimuotoinen, jos siinä olisi vain vanhaa metsää. Noilla hakkuuaukioilla on oma kasvi- ja eläinlajistonsa.
Muullakin toiminnallaan ihminen lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi peltoviljelyllä ja karjan laiduntamisella. Jotkut luontoasiantuntijat sanovat, että karjanhoidon muutokset ovat aiheuttaneet lajikatoa. Mutta eiväthän lehmät ja lampaat edes kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon. Ne ovat vieraslajeja. Toiset luontoasiantuntijat haluaisivat poistaa sellaiset meidän luonnostamme.
Onneksi kaikki metsät ei kuulu valtion omistukeseen, silloinhan se meno olisi niinku neuvostoliitossa. Aukkoja olisi enenmmän ja suurempia.
Metsänomistaminen tarkoittaa sitä, että sinä päätät.
Sinä taas et päätä yhtään mistään valtionmetsiin liittyen.
Jos valtio saisi päättää niin nykyiset päättäjät hyödyntäisivät tietenkin kaiken metsän tehokkaasti.
Niinhän se on tehnyt ennenkin.
Minun metsäni ovat vanhoja, osa ollut suvullani jo 1560 luvulta saakka, osa vähemmän aikaa.
Puut metsissä ovat uudistuneet monta kertaa. Aikanaan on kaskettu metsiä viljan ja nauriin kasvattamiselso. ja sitä kautta uudistuneet. Jossain vaiheessa oli synkkä harsintahakkuu aikakausi jolloin metsien kunto oli kehnonlainen (nykyisin sitä kutsutaan jatkuvaksi kasvatukseksi), niitä on sittemmin kunnostettu ja uudistettu aukkohakkaamalla ja istuttamalla uudet taimet, osa annettu uudistua siemenpuita jättämällä.
Metsän uudistaminen on hyvin erilaista tuloksiltaan. Jossakin helppoa ja toisaalla ei tahdo millään onnistua. Olin aikoinaan paljonkin metsätöissä. Järeäkin siemenpuuasento tuli hakattua, keskikuutio per runko oli yli 1200 litraa.
Ei suvullasi ole voinut olla omaa metsää sentään 1560-luvulla, koska metsämaat olivat talojen yhteisomistuksessa isojakoon asti. Isojako toimitettiin pitäjästä riippuen 1700-luvun loppupuolella tai 1800-luvun alkupuolella ja siinä metsämaat jaettiin talojen kesken niiden veroluvun mukaan.
Metsien siirtymisestä yksityisomistukseen ei ollut välittömästi erityistä hyötyä maanomistajille, 1800-luvun lopulla sahateollisuus ja paperiteollisuus lisäsi puun kysyntää, jolloin jokaisen kannatti ajatella metsiensä taloudellista merkitystä itselleen ja jälkeläisilleen myös pitemmällä tähtäimellä. Alkoi järjestelmällinen metsänhoito, jota myös neuvonnalla edistettiin.
Niin, no suvullamme oli rälssimaita jo 1500 luvulla. Ne eivät siis kuuluneet varsinaisesti kruunulle vaan oli läänitetty suvullemme. Tosin oli lyhyt jakso ison reduktion ja isojaon välissä kun kruunu tavallaan "omisti" osan näistäkin maista.
Isojaossa sitten tilukset palauttuivat perintömaiksi, osa jaettiin tiloja asuneille lampuodeille verotiloiksi. Sittemmin maita on vielä jaettu eri tarkoituksiin, viimeksi siirtoväelle 1940 ja 1950 luvuilla, niin ettei tilukset enää kovin mahdottomat ole, vain noin 220 hehtaaria metsää
Jaa, ihminenkö on ollut miljoonia vuosia tekemässä aukkoja? Minkäköhän uuden lajin on evoluutio ehtinyt kehittää meidän hakkuuaukoille? Niin, ei yhtään, mutta se tiedetään, että aukkojen takia menetään lajeja, esim. lahopuita tarvitsevia.
"aukkojen takia menetään lajeja, esim. lahopuita tarvitsevia."
Aukkoihin muuten jää paljon puuta lahoamaan. Kannot melkein aina (jotkut repii nekin pois), oksaa ja muuta risua, pöllin pätkiä, latvuksia jne. Jättöpuiden ja tekopökkelöiden lisäksi. Ja kun aukko raivataan ensimmäisen kerran, sinne ne jää nekin lahoamaan.
Tarkoitat varmaan puita lahottavia lajeja, niitä jotka järsii eläviä puita jotka sitten kuolee. Niitä on vanhoissa metsissä. Siksi esimerkiksi Kanadassa miljoonia hehtaareja metsää on menetetty kokonaan, pistiäiset tappaneet
Luonnonmetsiinkin syntyy aukkoja myrskyjen ja metsäpalojen seurauksena. Niillä on oma ikivanha eläin- ja kasvikantansa. Aukkohakkuut lisäävät sitä kasvistoa ja eläimistöä.
Mitä outoa tuossa? Pesihän huuhkajakin aikoinaan olympiastadionilla. Siitä maamme jalkapallojoukkue sai nimekseen huuhkajat.
Bubin pesäpaikka taisi olla jossain lähistöllä, mutta kaiketi hän oli tehnyt tuolle tunnetulle helsinkiläisten raiskaamalle hakkuaukiolle useita menestyksekkäitä saalistusretkiä, kun sinne tuona peli-iltanakin ilmestyi.
https://urly.fi/2GF8
Tuomarikylänkin vieressä näyttävät kanahaukat pesivän runsaslukuisena.
Tuomarinkylä on siinä Paloheinän vieressä.