Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.
Vasuri Hiilamon mukaan Ukrainan sota on vihreää siirtymää, kun ei tule rauhan ohjuksista päästöjä.
Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille.
Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.
-sanoo Hiilamo.
Vasuri Hiilamon mukaan Ukrainan sota on vihreää siirtymää, kun ei tule rauhan ohjuksista päästöjä.
Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille.
Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.
-sanoo Hiilamo.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Sähkökin on 4,5 kertaa kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten.
Senkin punavihreät katsovat vihreäksi siirtymäksi, ihan Pride pääministerin suulla.
Ei ole noussut tarpeeksi vielä
Meilläpääin vieläkin huudatetaan turhaan moottoripyöriä ja mopoja samoin hienoja koko. Illan pitkään
Ei ole vielä kallista
Vetokankaan naapuryhdistys
Vasurit ei moiti kun oma ideologia kohtaa Hiilamon kanssa.
Öljyn hinnan nousu helpottaa siirtymistä päästöttömään ja kotimaiseen energiaan. Öljyä on harvojen käsissä ja sen saatavuus ja hinta ovat herkkiä kansainvälisen politiikan käännösten muutoksille. Öljykeskittymät sijaitsevat suurelta osin epävakaissa diktatuureissa Lähi-idässä ja Venäjällä. Sen sijaan melkein kaikkialla maapallolla paistaa aurinko ja tuulee.
Pitkässä juoksussa siirtyminen fossiilista polttoaineista nopeutuu nyt, koska siirtymä tulee koko ajan taloudellisesti kannattavammaksi. Siirtymää motivoivat ympäristösyiden ohella halu heikentää diktatuurien sotataloutta.
Usein nopeatahtisemmat muutokset tarkoittavat taloudellista murrosta. Se taas luo työtä ja tarkoittaa taloudellista kasvua. Kasvun kohdentuminen vain siirtyy öljytalouksista teknologiatalouksiin eli länsimaat hyötyvät eniten tällaisista murroksista.
On helppoa kirjoittaa liibalaabaa siirtymisesti päästöttömään ja kotimaiseen energiaan, mutta vaikeaa kertoa mitä se päästötön ja kotimainen sitten on. Ei sitä kerro Mielipidepankki, eikä yleensä kukaan joka sitä toitottaa.
Joten nyt on tilaisuus MPP, kerro meille miten siirrymme ja mitä se energai on.
Helsingin Energia, Helen, on hyvä esimerkki. Se on jo pari kolme vuosikymmentä kertonut yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista tapaa miten se siirtyy uusiutuviin. Todellisuudessa yhtiö on koko ajan lisännyt kivihiilen polttoa, ja nyt sodan seurauksena kiihdyttää sitä entisestään, kun maakaasua ei Venäjältä enää tule.
Vihreiden ja muiden vihersiirtymää toitottavien mielestä suomalaista puuta ei saisi polttaa, vemäläinen hake oli vielä OK mutta sama kotimaasta on pahasta. Lämpöpumput on kivoja, mutta ei ne pyöri ilman sähköä, ja niiden hyötysuhde niin olematon, ettei parikaan uutta ydinvoimalaa riittäisi niitä pyörittämään jos kaikki kivihiili/m,aakaasu korvattaisiin niillä
Siis konkretiaa peliin nyt MPP
Väärin MPP.
Bensaa ja Dieseliä on kaikkialla, on isompia ja pienempiä tuotoksia, kun opittu sen tekeminen tai muuntaminen eriaineista mm kasvipohjaisia, puusta. Nämä aineet on käytössä hamaan tulevaisuuteen, ne kun ei lopu. Kun meilläkin 3 miljoonaa sähköautoa, mistä sähkö? 20 kw kuluttaa 100 kilometrille, jos karrikoiden sanotaan, kaikkia pitäisi ladata samaan aikaan 40 kW teholla 3 000 000x40 se on 12 000 MW, vaatisi 10 kpl 1200 MW ydinvoimalaa, joka olisi Pyhäjoelle tullut. Kaasua saadaan mm jätteistä, joka soveltuu ottomoottorille.
Sähömoottori autossa on ... voidaan sanon, tekniikan riemuvoitto vihdoin. Kun akut jo niin kehittneet. Sähkömoottori pyörii aina työssä, ei kuten ottomoottori, joka kierroksella männät pysähtyy kaksikertaa. Vihreät ja vasurit vaatii akkumetallikaivoksia lakkautettaviksi, ja uusia ei saisi perustaa. Samalla vaatien sähköautoja, jotka ei ilman akkuja toimi. mm Englannissa ja Saksassa käydessä näin sähkörekkoja, ne nosti tietyillä tieosuuksilla shkötolpat yllä oleviin johtoihin, kuin junissa haarukset, kun poistuivat latauspaikoilta, haarukset laski ja pelkillä akuilla matka jatkui, jotain tällaista voisi kuvitella tulevaisuuteen.
Siirtyminen+uusiutuvaan+energiaan+tapahtuu+vähitellen,+ei+tietenkään+kertarysäyksellä.+Uusituvista+energiamuodoista+on+saatavissa+netinkin+kautta+paljon+tietoa,+joten+kehotan+perehtymään+asiaan.+Uusiutuvien+osuus+on+yli+40+%+ja+koko+ajan+edelleen+kasvussa.+Tavoite+on+1930+mennessä+yli+50+%.+Tästä+saa+tietoa+vaikka+kepulaisen+elinkeinoministerin+johtaman+ministeriön+sivuilta:
Uusiutuvien+osuus+on+tuo+40%,+kiitos+metsäteollisuuden+ja+sen+sivuvirtojen,+joihin+voi+lukea+myös+metsähakkeen.+
Kerrostalot on energiasyöppjä. Asutus harvakseen, palatseista pois.
Jo kerrostalojen rakentaminen vie energiaa valtavast enemmän, verrattuna suurempaan neliömäärään puu omakotitaloja. Eolgiselta kannalta katsoen kerrostalot tulisi rajata mataliksi.
Kerrostalot tehdään betonista, jossa käytettävä sementti on pahimpia päästölähteistä niin meillä kuin koko maailmassa.
Pientalot tehdään puusta, joka on uusiutuva ja pääästötön materiaali. Oikein tehtynä ja hoidettuna puurakennus kestää satoja vuosia. Meillä vanhimmat puusta tehdyt kirkot ovat kohta 400 vuotiaita. Puurakenteet varastoivat hiiltä siis jopa vuosisadoiksi eteenpäin, metsästä rekennuspuuksi kaadetun tilalle kasvaa uusi puu joka puolestaan sitoo hiiltä kasvaessaan.
Kaupungit ovat suurimpia energiasyöppöjä monesta muustakin syystä, katuvalot, manosvalot ja muu turha energiankulutus betonirakentamisen ja jokapaikkaan ulotetun asfaltin lisäksi.
Haja-asutusalueilla taloja taidetaan kyllä lämmittää aika paljon öljyllä. Hukkalämpöä syntyy mm. siitä, että haja-asustusalueiden talot ovat usein vanhoja eikä niiden energiatehokkuus ole uusien taajamatalojen tasoa. Taajamissa syntyy etua siitä, että esim. kaukolämmöllä voidaan lämmittää suuri joukko taloja. Kun verrataan 100 kaukolämpötaloa sataan kaukana toisistaan sijaitsevaan taloon, voidaan säästää investointikustannuksista. Tulevaisuuden kaukolämpöä ei tulla tuottamaan hiilellä missään päin Suomea. Hiilestä on turha puhua, koska se poistuu kokonaan käytöstä.
Jos autoa käytetään eniten kaupungeissa, niin sehän vie sitten pohjan pois Kepun höpinöiltä, että autoa tarvitaan varsinkin haja-asutusalueilla. Itselläni on kyllä sellainen käsitys, että hyvin moni kykenee elämään jopa autotta ja nimenomaan silloin kaupungissa. Sen sijaan haja-asutusalueilla ei taida juuri olla autottomia talouksia. Suurissa kaupungeissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet, joten usein omaa autoa ei tarvita. Elisi mukava tietää, mihin selvitykseen tuollainen väite perustuu.
Vanhoja taloja on eniten kaupungeissa. Helsingissäki on kokonaisia kaupunginosia joissa talot ovat jostain ssadan vuoden takaa, jopa kokonaan ilman eristeitä tehtyjä. Esim Töölön vanhat kivitalot, Niiden lämpimänä pitäminen se vasta energiaa sitoo.
Öljylämmitys on haja-asutusalueilla harvinaista, joissain teollisuustaajamien vanhoissa omakotitaloissa öljylämmitys on yleisintä. Maalla kun sitä puuta on, monella ihan omaa metsää josta lämmitysenergiaa saa pientä kuntoilua harrastaen rankaa pihaan, siitä sitten klapeiksi tai hakkurilla pieniksi ja stokeriin. Jos itsellä ei ole hakkuria niin kylillä on aina joku jolla on.
Kauokolämmössä jo pelkät siirron häviöt vievät ison siivun energiasta, Helsingissä pakkaskeleillä poltetaan öljyä verkoston eri osissa lämpökeskuksissa jotta saadaan kaukolämpö pysymään kuumana. Melkoista tuhlausta.
Sekoitat auton käytön ja auton tarpeen. Maalla auto on tarpeen kun ei ole joukkoliikennettä. Kaupungeissa auto ei olisi tarpeen, mutta silti sitä käytetään enemmän. Vapaa-ajan matkoihin sinne maaseudulle, kauppamatkoille Jumboihin, työmatkoihin kun ei huvita mennä proletariaatin kanssa metrolla jne. Sitten vielä työsuhdeautot, joilla ajetaan kun työnantaja sen maksaa., Ajomäärät käy ilmi ihan Tilastokeskuksen tilastoista, Uudellamaalla rekisteröidyillä autoilla ajetaan eniten.
Netin kautta uusiutuvaa energiaa.
Näinhän punavihreät sen näkee.
Sähkö pistorasiasta.
Ei haja-asutusalueille ole rakennettu öljylämmitteisiä taloja suhteessa enempää kuin kaupunkeihinkaan. Öljylämmitteiset talothan olivat suhteellisen lyhyt välivaihe 1960-1970-luvulla, kunnes 1980-luvulla muotiin tulivat sähkölämmitteiset talot, joissa rinnakkaisena lämmitysjärjestelmänä oli varaava takka.
Vähintään sata vuotta vanhoja talonpoikaistaloja ja rintamiestaloja lisäeristettiin, mikäli perinteinen kakluunilämmitys korvattiin osittain tai kokonaan öljy- tai sähkölämmityksellä, joten eivät ne vanhat talotkaan enää niin kylmiä ole. Vanhat talot ovat kuitenkin enää vain pieni vähemmistö maaseudun rakennuskannassa.
Öljylämmitteisiä taloja on maaseudullakin muutettu vilkkaasti maalämmölle. Uusiin taloihin maalämpö on asennettu heti suoraan jo vähintään kymmenen vuotta. Maanviljelyllä elävissä talouksissa on hyvänä puolena sekin, että lämpöputket voidaan poraamisen sijasta kaivaa peltoon, mikä pienentää asennuskustannuksia huomattavasti.
Haja-asutusalueet, siis ne joista MPP puhuu, ovat niitä perinteisiä maaseutukyliä. Niissä lämmitykseen käytetään varmasti enemmän puuta kuin öljyä. Maaseututaajamissa öljylämmitystä on ollut, mutta sielläkin kaukolämpö on vallitseva jo nykyísin. Kaupunkilaisten mökit lämpeävät pääosin sähköllä, ja ne tiestysti päästömielessä rasittavat maaseutua.
Lähes joka pitäjässä on ainakin pienenpi saha tai muu puunjalostuslaitos, jonka jätepuusta saadaan haketta, tai sitten haketetaan suoraan rangoista ja lämmitetään kaukolämpöä. Hiiltä, öljyä tai kaasua ei maakuntien lämpölaitoksissa juuri polteta, turvetta poltetaan, mutta sen alasajo on käynnissä. Suomessa kun on siitä ihmeellistä turvetta, ettei se uusiudu, vaikka jo Ruotissa turve uusiutuu.
Nykyisin tosiaan maalämpö on jokaisessa uudessa mökissä jonne ei kaukolämpöä tule. Helsinki esimerkiksi on aivan näihin päiviin saakka kieltänyt maalämmön alueellaan, nyt ilmeisesti sitäkin on alettu sallia.
Saattaa olla, että Uudellamaalla rekisteröidyillä ajoneuvoilla ajetaan enemmän syistä, joita luettelit. Tässä kannattaisi kuitenkin olla tarkkana. Kaupungeissa autoa käytetään ehkä enemmän silloin, kun auto on käytössä. Siinä ei ole huomioitu sitä, että läheskään kaikilla kaupungissa asuvilla ei ole tarvetta autoon eikä autoa ole lainkaan käytössä. Kaikki matkat voidaan tehdä kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälineellä. Varsinkin jos asuu esim. Helsingissä, käy töissä Helsingissä eikä omista mökkiä, auton tarve saattaa olla olematon. Kun nämä autottomat laskettaisiin tällaiseen henkilöperusteiseen suoritelukuun, tilanne kääntyisi päälaelleen. Muuttaminen Helsingistä jo kehyskuntiin, voi nostaa auton tarvetta ja kahden auton loukkuja, kun autoa tarvitaan lasten päivähoito- ja harrastemenoja varten sekä työmatkoihin. Tämä ns. Vanhasen markkinoima Nurmijärvi-malli on juuri tältä kannalta huono.
Jos autolla keskimäärin ajettaisiin 100 km vuorokaudessa, päivässä pitäisi ladata 20 kwh. 3 miljoonalla autolla tämä tekisi 60 miljoonaa kwh. Jos joka tunnilla vuorokaudessa saataisiin ladattu sama määrä, tällöin uutta tehoa vaadittaisiin 2500 MW eli jo huomattavasti vähemmän.
No joo, minun on ollut aina vaikea ymmärtää noita MPP:n termejä haja-asutusalue, tunturitalous jne. Joskus tuntuu, että hän tarkoittaa niillä koko maaseutua. Toisaalta en ymmärrä sinunkaan termiäsi "perinteinen maatalouskylä". Kyliä on niin monenlaisia, ettei niitä voi jakaa vain maaseututaajamiin ja haja-asutusalueisiin.
Minun kokemukseni mukaan kaikilla kylillä rakennettiin yhdessä vaiheessa sekä puu- että öljykeskuslämmityksiä. Hakkeesta taas suurin osa saadaan joko nuoren metsän harvennuspuustosta tai päätehakkuiden risujätteestä.
Maatalouskylällä tarkoitan kylää, jossa pääosa oli maatiloja ja asukkaat maanviljelijöitä. Siis oli, nythän ainakin pellot ovat keskittyneet muutaman aktiivitilan hoitoon, ja taloissa asustaa joko eläköityneitä tai sitten muissa ammateissa toimivia
Pienelläkin tilalla oli jonkun verran metsää josta puuta haettiin niin lämmitykseen kuin rakennustarpeiksi. Kenttäsahalla tehtiin rakennustarpeet, sahalla ja kirveellä polttopuut, sitten on tullut klapikoneet. Kenttäsahatkin alkavat olla jo mennyttä, vaikka vielä jokunen kiertävä sahuri Laimet 120:llä pelkkaa pilkkoo.
Kun keskuslämmitys tuli maaseudunkin taloihin, puu ja öljy kilpailivat. Öljy oli helppo ja huoleton, puu halpa ja työläämpi. Hakkeen poltto oli aluksi laitteiston häiriöille altis, nyt laitteet toimii ja ovat huolettomia, takapaloriskikin on saatu hoidettua. Tuhkaa tulee, mutta sehän vaan parantaan metsän tai viljelymaan kasvua kun kierrätetään. Maalämpö on nyt sitten se ajan ilmiö.
Klapeilla lämpiävät keskuslämmityskattilat olivat yleisiä rintamamiestaloissa kaupungeissakin, mutta niitä alettiin vaihtaa öljykattiloihin halvan öljyn aikoihin 1960-luvulla. Onkohan klapikattiloita vielä kaupungeissa jäljellä, kun niitä hiukkaspäästöistä puhutaan? Luulisi huolen olleen suurempi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. :D
Maaseudulla klapikattiloita on vielä kohtalaisesti jäljellä, mutta kovaa vauhtia niitä on vaihdettu maalämpöön. Öljyllä lämmittämisen välivaihetta ei maaseudulla oikeastaan juuri ollutkaan sikäli kuin puhutaan vanhasta keskuslämmitysjärjestelmästä.
Täälllä myös ihmetys tuosta auton käytöstä/lärvi. Tietysti jos firmojen autot tulevat km:n mukaan se saattaa nousta, on paljon jakelua ym. toimintaa.
Ei monetkaan halua asua suurissa kaupungeissa eli saatanallisissa betonihelveteissä. Senhän takia ihmiset muuttavat pois varsinkin Helsingistä. Ei ihmiset halua asua Helsingin tapaisessa surkeassa ylihintaisessa paskakaupungissa. Edes Helsingissä työssä olevien ei kannata asua Helsingissä.
Helsinki on kuoleva kaupunki.
Lisään.. Senhän takia kehyskunnat kasvavat paljon nopeammin kuin pk-seutu. Ollaan valmiita kulkemaan yli 50 km työmatkaa kuin maksaa järkyttävän korkeita hintoja pk-seudun surkeista läävistä.
Lisään vielä… Ainoa syy miksi Helsinki vielä niukasti kasvaa on maahanmuutto. Ilman maahanmuuttoa Helsinki kutistuisi.
Autottomat loisivat yksityisautoilusta saatavilla veroilla.
Jokaisella kunnollisella on auto käytössään ja joutuvat välillisesti näitä velttoja ja elämästään välinpitämättömiä elättämään!
Aloittaja jätti tarkoituksella tuosta Hiilamon kirjoituksesta pois sen, että kohonneet hinnat korvataan pienempituloisille, perustuella.
Joka ei kuitenkaan vaikuta muihin sosiaalitukiin alentavasti.
Vaikka meillä on väkilukupieni se ei silti anna suomalaisille mitään erivapautta tuohota yhteistä maapalloamme, saastuttamalla.
Jos kolmenporukasta yhdeltä riistetään henki, niin tuhannenihmisen kokoontumisessa se yhden ihmisen henkenriisto on yhtä tuomittava teko.
Ei sillä ole mtään merkitystä miten tuetaan kun energiasta kyse. Se sitten toinen asia jos ei raha riitä kuin tuilla. Kotimainen turve uusiutuvana jatkaa voimistuneena pitkään. Venäjä on finis.
On sillä merkitys miten ja kenelle tuki ohjataan.
Kymmenen centin vähennys bensaveroon vähentää miljardin valtiontuloista!
Eikä hintalaskisi kuin nimeksi, sillä jakeluyhtiöt laittaisi verohyödyn omiin liiveihinsä.
Mutta tuollainen perustuki joka ei vähennä pienituloisilta muita tukia olisi toimiva järjestelmä.
Kuten Hiilamo ehdotti.
Polttaineiden hinnannousu johtuu EU:n asettamista pakotteista. Jotka alkaneet jo paljon ennen Ukrainan tapauksia. Tämä tulee johtamaan euroopanlaajuiseen ruokapulaan euroopassa. Ensi talvi tulee olemaan katastrofaalinen euroopassa. Kiina, Intia, Venäjä ja muutamat muut "ystävllismieliset" maat voivat erittäin hyvin ja hyötyvät tilanteesta. EU on sahannut omaan nilkkaansa jo pitkään ja tämä on vain hyvä esimerkki siinä. Vain hyväosaiset tulevat euroopassa selvitytymään tästä hengissä, muut voidaan uhrata.
Kuten Halonn ja Riku Aalto 300 000 € vusituloilla.
Mitä sellaisia pakotteita EU on asettanut ennen Ukrainan sotaa, jotka johtivat öljyn ja polttoaineiden hinnannousuun. Hinnan nousu on aiheutunut siitä, että kysyntä kasvoi voimakkaasti koronapandemian hellittäessä. Koronapandemian alussa tuotantoa ajettiin paljon alas eikä se nostaminen ole helppoa varsinkaan sen vuoksi, että se voi olla kustannustehotonta tuottajamaille pitkällä aikavälillä.
Ukrainan sodan seurauksena länsimaat ovat asettamassa pakotteita Venäjän tuottamalle öljylle. Siitä seuraa se, että Venäjä pyrkii myymään öljynsä esim. Kiinalle ja todennäköisesti halpaan hintaan. Tästä seuraa taas, että Kiina vähentää öljyostojaan muualta, joka voi osittain tiputtaa esim. saudien öljyn hintaa. Lopulta tietysti kokonaiskysyntä ja -tarjonta määrittävät hintatasoa. Jos maailma ajautuu globaaliin lamaan, öljyn hinta alkaa luonnollisesti tippua, ehkä rajustikin. Toisaalta Kiinan talous voi saada nostetta halvasta Venäjän öljystä ja nostetta koko maailmantalouteen. Kiina saattaa kiristää Venäjältä öljyä todella halpaan hintaan, jos länsipakotteet tukkivat Venäjän öljyhanat länteen.
Tavja maksa edes veroa 96 tonnin pres eläkkeestään, ja nämä MPP:t selittää muuta.
Kaikki verolle alkuun, ihan kaikki, edes aateliset ayjohtajat saa siitä laistaa, palkanmaksajansa. Olemme niin eriarvoisia sosialistien edessä.
Pölhöpopulisti luo sellaista mielikuvaa, että Suomi olisi vasemmistodiktatuuri. Todellisuudessa tuosta verovapaudesta pitävät kaikista eniten kiinni oikeistolaiset.
Kaikilta verot pois, tai kaikille verot.
Valitse niistä. Minä valitsen kaikille verot.
Mikä+ihmeen+ruokapula+muka+Eurooppaan?
On mahdollistettava että sota saapuu myös eumaihin.
Näin laajassa sodassa, saataisiin nopeammin selville, kumpi on parempi , länsi vai itä?
Maksaako sossu vihersastan ja vasuketkujen bensat?
Kerrotko meille vähäälyisille miten Ukrainan sota vaikuttaa bensan hintaan,eihän Ukraina ole öljyn tuottaja.Mihinkähän nämä kiskurihinnat (ryöstöhinnat) menevät kuka kerää potin.Eikai ne rahat taivaaseen nouse.
Eikös tuohon lätkäisty n. 7 snt/litra lisää hintaa verona? Siitähän syntyi valtava öyhötys, miksi tuo on unohtunut?
Parasta hinnan nousu.
Nimenomaan, hinnat mahdollisimman korkealle.
Lama seuloo pätevimmät, jotka jäävät eloon!