Arkkipiispa otti oikean kannan asiaan. Anneli Jäätteenmäen suvaitsevaisuus meni liian pitkälle parisuhdelakiasiassa eräiden muiden poliitikkojen kanssa.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101979433769
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101979433769
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lesbojen tukeminen on Annelin synneistä niitä kaikkein pienimpiä.
Tarjaa presidentiksi? Miksei Matti kelpaa?
Arkkipiispan kanta lähtee siitä, että lapsella on oikeus sekä äitiin että isään. Hän toteaa, että hedelmöityshoidot ovat siunaukseksi avioliitossa eläville. Tässä on nyt jonkinmoista epäloogisuutta.
Ensinnäkin kannanotossa ei puututa naisiin, jotka eivät ole lesbosuhteessa, mutteivat myöskään avioliitossa. Toiseksi kannasta voisi päätellä, että sellainen lapsi, jonka isästä ei ole varmuutta, ei ole kovin toivottu syntyväksi. Naisethan voivat ihan vapaasti nimittäin ottaa näitä hedelmöityshoitoja vaikka joka päivä kotonaan ja vielä eri partnerin kanssa. Jos ei siinä rytäkässä muista nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia kysellä, lapsi voi jäädä isättä.
Myöskään avioliitossa syntyvä lapsi ei välttämättä saa itselleen isää. Jos nimittäin aviomies hakee isyyden kumoamista sillä perusteella, ettei hän ole siittänyt lasta, hänestä ei tule lapsen isää.
Tottakai voimme asettaa kauniiksi eettiseksi tavoitteeksi sen, että lapsella pitää olla oikeus sekä isään että äitiin. Jos kuitenkin isä tai äiti taikka molemmat laiminlyövät lapsen hoitamisen ja tämä huostaanotetaan, jää hän tosiallisesti vaille näitä oikeuksia. Voidaan esim. kysyä, onko siittäjän tunemattomuus tämän arkkipiispajärkeilyn mukaan peruste sikiön abortoimiselle, kun isää ei voida lapselle taata.
Lapsen oikeuksien huomioiminen on kyllä tärkeä asia sinänsä. Näiden oikeuksien perääminen tuntuu vain kovin tekopyhältä, jos ne liitetään jokseenkin marginaalisiin lesbosuhteisiin. Ennemmin olisi arkkipiispan lapsen oikeuksia perätessään kuulunut kysyä, pitäisikö avioeropäätöksissä kuulla painokkaammin lasten mielipiteitä, koska avioerot vaikuttavat heihin kaikkein välittömimmin. Tässä on jo kyse suuren luokan asiasta, ei muutamia koskevasta lesbojen hedelmöityshoidoista.
Sitten on vaikea käsittää sitä, miksi ihminen ei saisi olla suvaitsevainen. Eihän minun asiani liene valvoa, käytätkö pinkkejä vai ruskeita alushousuja. Suvaitsemattomia voimme olla silloin, kun ihmiset polkevat muiden ihmisten oikeuksia. Mutta miten sinun elämääsi vaikuttaa se, jos kaksi naista jossain päin Suomea rakastaa toisiaan eikä jotain miestä.
On virkistävää lukea täällä taantumuksen pesässä välillä älykkäitä ja suvaitsevaisia kannanottoja, ihmisten tasavertaisen kohtelun puolesta.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta lakia hedelmöityshoitoihin lesboille ei minun mielestäni tarvita.
En aiokaan ryhtyä vänkäämään asiasta. Meillä on omat mielipiteemme. Se on demokraattinen oikeutemme.
Minusta tuo edellä esitetty kannanotto oli perusteltua ja kiihkottoman asiallinen.