Suru on suuria kyyneleitä, hiljaisuutta, väsymystä.
Se ei väisty käskemällä, ei kehoituksesta,
ei hymyllä.
Eikä sille haluttaisi sijaa antaa....
Pikemminkin ilolle.
Ilolle... Joka ei voi surulle mitään.
Se ei väisty käskemällä, ei kehoituksesta,
ei hymyllä.
Eikä sille haluttaisi sijaa antaa....
Pikemminkin ilolle.
Ilolle... Joka ei voi surulle mitään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olet herkällä tuulella, onko palsta vienyt voimia? Valo voittaa aina pimeyden, pienikin valo loistaa suuressa pimeydessä. Entä sitten, kun valo on suuri?
aikaisemmin lukea vain kloonini juttuja jotka ovat hieman erilaisempia kuin minun.
ja uskon, että niin on ollut. pahoittelut. Täällä ei nykyään tiedä enää yhtään, kuka on kuka ja missä mennään. Ei muutakuin valoa elämääsi.
olet fiksu.
Ei sen puoleen, kyllä minäkin, oikea nainen vm. 53, osaan kirjoittaa silloin tällöin huumoria ja joskus jopa herjaa, mutta kun karsit ne typerimmät jutut pois, jotka eivät siis sovi tyyliini, niin tiedät milloin kukakin kirjoittaa.
Valoa sinullekin.