Dialektiikka

On olemassa kahdenlaista dialektista ajattelua:

a) Binäärinen joko-tai hahmotus tai mallinnus joka on aina muut vaihtoehdot poissulkevaa, loogisiin (näennäisiin) vastakohtaisuuksiin polarisoituvaa ja johtaa pääsääntöisesti aina massiivisiin väärinkäsityksiin ja jäykkiin dogmaattisiin ehdottomiin kantoihin eli käytännössä loputtomiin kiistoihin. Joko-tai logiikka on mekaanista kaavamaista ajattelua suljetun staattisen hahmotuksen puitteissa ja johtaa pääsääntöisesti aina umpikujaan sekä näennäisparadokseihin ja massiivisiin sekoiluihin kaikissa niissä tapauksissa missä sitä sovelletaan laajamittaisesti.

Nykyinen tiede perustuu pääsääntöisesti juuri tällaiseen joko-tai mallinnukseen joka mahdollistaa kyllä tarkkuuden ja yksiselitteisyyden hyvin kapean näkökulman tarkastelussa kuten erityistieteiden tapauksessa mutta johtaa samalla väistämättä siihen että kokonaisuutta ei enää kyetä hahmottamaan kunnolla ("ei nähdä metsää puilta") ja metodien muodollisesta pätevyydestä tulee paljon tärkeämpää kuin tutkimuksen sisältö ja toimivuus.

b) Analoginen sekä-että hahmotus on vaikea ilmaista käsitteellisesti ja yksiselitteisesti koska sillä on pääsääntöisesti aina lukuisia rinnakkaisia merkitystasoja riippuen siitä miten ja mihin sitä kulloinkin sovelletaan.

Analoginen sekä-että hahmotus ei ole vaihtoehtoja etukäteen poissulkevaa kuten tieteessä, matematiikassa ja logiikassa jossa on jo valmiiksi tarkasti määritelty ajattelun lähtökohdat eksplisiittisesti aksioomien, postulaattien ja muiden vastaavien selkeästi ilmaistujen tai julkilausumattomien käsitteellisten alkuoletusten muodossa.

Analogiset prosessit edellyttävät toisiinsa nähden ainakin jonkin rajapinnan suhteen avoimia systeemejä ja se analoginen prosessi etenee systeemistä toiseen niiden keskinäisten rajapintojen kautta jolloin sen analogisen prosessin kaikki osapuolet ovat tietyssä mielessä heijastuksia toisistaan.

Tieteessä esim. lomittuminen, hologrammit, kentät ja resonanssit liittyvät analogisiin prosesseihin eli ts. kaikki liittyy kaikkeen kun taas virheellisesti ja binäärisesti hahmotettuja entiteettejä tieteessä ovat esim. alkeishiukkaset, geenit, aivojen neuronit, alkuräjähdys, entropia yms. suljetuksi oletetut systeemit joihin sitten yritetään epätoivoisesti ladata teorianmuodostuksen tasolla mahdollisimman paljon kykyjä ja ominaisuuksia jotta saataisiin aikaan sellainen kokonaisuus jonka binäärisen hahmotuksen ja älyn tasolla ihminen voisi ymmärtää nykyisessä idioluution kulttuurissa :D

Analogien ajattelu ei ole siis mekaanista eikä siksi mitenkään kaavamaisesti tai algoritmisesti toteutettavissa eli ts. sitä ei voi siirtää esim. tekoälylle vaan se edellyttää käyttäjältään mm. toimivaa intuitiota mikä taas edellyttää riittävän laajaa ja monipuolista kokemuksellisuutta joka ei koskaan ole tyhjentävästi ja eksplisiittisesti ilmaistavissa käsitteellisesti eikä siis myöskään ymmärrettävissä ilman riittävää henkilökohtaista kokemusta ja/tai intuitiivista eläytymiskykyä.

...

Olen läpikotaisin kyllästynyt näihin nettikeskusteluihin koska ne ovat pääsääntöisesti aina vahvasti binäärisen ajattelun kautta polarisoituneita eli kyseessä on usein pelkästään jäykkä ja ehdoton yksipuolinen asenne ja vahvat ennakkoluulot kaikkea sellaista kohtaan mikä on ristiriidassa sen omaksutun näkemyksen kautta jota ei edes olla yleensä mitenkään itse edes yritetty verifioida omassa kokemuksessa vaan pelkästään omaksuttu kasvatuksen, koulutuksen ja muun vastaavan propagandan ja manipuloinnin kautta.

Kyse ei ole yleensä edes siitä että keskustelun vastapuoli olisi ehdottomasti väärässä vaan päinvastoin siitä että hän on usein oikeassa niiden perusoletusten ja kokemusten/havaintojen tulkintojensa suhteen tietystä kapeasta näkökulmasta tarkateltuna vaan pääongelmana on usein se että vastapuolen kanta halutaan binäärisesti hahmottaa oman kannan vastakohdaksi eli jonkinlaiseksi olkiukkomaiseksi karikatyyriksi omien ennakkoluulojen ja asenteiden pohjalta.

Opetelkaa ajattelemaan analogisesti sekä-että logiikalla koska todellisuus ei ole mikään valmis ja suljettu systeemi vaan sellainen kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Joko-tai ajattelu on ihmiskunnan suurin vitsaus! (":D")

20

94

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tässä mennään ainakin binäärinen ajattelun tuolle puolen: alkulähde on tietoisuus, joka sijaitsee

      all time, space, energy, matter, form, intent;

      as well as all non-time, non-space, non-matter, non-energy, non-form, and non-intent.

      Eräänlaista panteismia siis.

      Jonka mukaan pahuuskin on osa Jumalaa, joka on ehkä teorian heikkous, mutta se menee ehkä aiheen ulkopuolelle..

    • Anonyymi

      Resonoivat asiat eivät ole koskaan joko-tai resonoivia tai ei-resonoivia (lähinnä joko-osuus). Resonoivat asiat voivat joskus olla resonoimattakin, koska resonointi on osa isompaa kokonaisuutta.

      Alkeishiukkaset ovat vain kenttiä. Mitään niistä ei ole ilman kenttiä esitetty tieteessä. Samalla kaikki niistä liittyvät kaikkeen muuhun, koska universumi sekä kaikki universumin lomittuvat asiat ovat alkeishikkasten muodostamia. Tällöin alkeishiukkasten avulla voi tehdä "analogian" minkä tahansa kahden asian välille perustelemalla sen "A ja B on tehty alkeishiukkaista". Ja sitten esim. "A ei ole valoa nopeampi, no ei ole B:kään" (tämä ei liity mihinkään mitä tiede tekee). Tässä analogiassa tosin sanottiin jokin on kuin jotain (eikä jokin ei ole kuin jotain), ja kahdesti jokin ei ole jotain.
      Mallissa itsessään yksittäiset alkeihiukkaset liittyvät kaikki toisiinsa, mutta liittymän olemassaolo ei ole vain joko-tai (lähinnä joko-osuus) vaan riippuu asioista.

      "suljetuksi oletetut systeemit joihin sitten yritetään epätoivoisesti ladata teorianmuodostuksen tasolla mahdollisimman paljon kykyjä ja ominaisuuksia jotta saataisiin aikaan sellainen kokonaisuus jonka binäärisen hahmotuksen ja älyn tasolla ihminen voisi ymmärtää nykyisessä idioluution kulttuurissa :D"

      Tyypillinen lomittuminen, jolla pitäisi olla jokin efekti, tapahtuu vain suljetuissa systeemeissä. Silti on olemassa eräänlainen lomittumisen tai koherenssin skaala, joka ei ole vain joko-tai lomittumista. Avoimissa systeemeissä joudutaan aina jollekin kohdalle tätä väliä.

      Hologrammit (tarkoitat varmaan jotain ihan muuta holoon liittyvää?) ovat kaikki suljettuja systeemejä, jotka on äärettömän tai silmille riittävän tarkasti viritetty olemaan hologrammeja. Hyvät hologrammit muuttuvat niin vähän käyttökaarensa aikana, ettei niitä voi millään perusteella pitää avoimina systeemeinä. Jos joskus löydetään luonnon hologrammi, niin kysessä ei kuitenkaan olisi viritys, vaan jokin minkä perustana on esim energian tasapaino ja minimi tai jotain mikä pitää jonkun eliön elossa kun se käyttää kaiken energiansa hologrammien näyttämiseen. Hologrammi on lisäksi suljettu siten, että se on kuva (esim. levy) jostain kohteesta ja valolaite ja sen valoa. Näistä asioista melkein kaikki ovat teoriassa suljettuja paitsi alkuperäinen ja myöhemmin kadotettu kohde, joka on melkein mitä tahansa alkeishiukkasroskaa kunhan ei häiritse kuvaamis prosessia. Hologrammi kuvilla ei silti minusta ole teoriaa, jossa pitäisi miettiä, onko tässä jokin suljettu, vaan siinä tehdään ja näytetään kuvaa jollain laitteella, ja vain laitteiden toimivuus pitää taata. Äskeisessä laite voi olla kohdetta varten niin yksilöity ettei myöskään kohteen systeemin avoimuus johda enää hyviin hologrammeihin. Wikipediassa lukee myös omana kohtanaan, että ympäristöä ei saisi olla, kun se tarkoittaa kuvaamis- ja kohdeparin olevan mieluiten suljettuna muusta:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Physics_of_optical_holography#Recording_a_hologram

      Resonoiva systeemi voi olla määritellyt resonoimisensa ominaisuudet tai olla jo resonoimassa, koska sen energia, jota sillä myös on, on kyseisillä taajuuksilla. Jos systeemi ei ole suljettu, resonointiominaisuudet voivat muuttua eli esim. taajuus, jolla voisi resonoida muuttuu tai sirpaloituu niin ettei sellaista edes löydä enää. Avoimessa systeemissä myös kaikki energia voi hävitä, joten resonointia ei ole välttämättä käynnissä enää.

      Kenttien sulkeutuneisuuden määritelmä vaihtelee, koska yksittäisiä kvantteja voidaan pitää suljettuina yhdessä kentässä. Yhtä kenttää voi pitää suljettuna muista kentistä. Yhdessä klassisessa kentässä on olemassa myös mukamas kahden aallon ratkaisuja, jotka eivät ole toisiinsa nähden suljettuja tai avoimia, vaan niiden kanssa vain tapahtuu kaikki mitä voi tapahtua. Tässä kohdassa kannattaisi huomioida, että suljettu systeemi ei ole filosofinen maailmankuva ja todellisuus vaan apukeino, jolla saa vastauksia asioihin tekemättä niistä liian vaikeita.

      ...

      • Anonyymi

        ...
        "Analogiset prosessit edellyttävät toisiinsa nähden ainakin jonkin rajapinnan suhteen avoimia systeemejä ja se analoginen prosessi etenee systeemistä toiseen niiden keskinäisten rajapintojen kautta jolloin sen analogisen prosessin kaikki osapuolet ovat tietyssä mielessä heijastuksia toisistaan."

        Edellisessä klassisessa kentässä (ja siten aika monessa muussakin mihin se soveltuu) ei tapahdu näin, paitsi jos kysessä on algoritmi joissa tehdään arvojen avaruudesta äärellisiä paloja ja systeemejä. Algoritmin pitää aloittaa yhdestä tunnetusta reunasta - voi tarkoittaa sellaista määrää paloja, joka on useassa dimensiossa ja suurin mahdollinen (mutta tietokonealgoritmit eivät pärjää äärettömän alueen kanssa), Tästä reunasta eteenpäin voi ajatella olevan muut systeemit, jotka riippuvat siitä. Riippuminen tapahtuu algortimin parametrin suuntaan ja tarkoittaa ajan lisäksi yleensä menemistä paikassa eteenpäin, siten että paikat jotka ovat lähellä reunaa tulevat algortimissa ensin. Luonnossa ei ole mitään suuntaa, mihin paikassa pitäisi mennä. Klassinen analyysi, joka myös kuvailee tällaisen palan olemassaolon, ei ole silti yhtä algoritminen ja se käyttää seuraavaksi raja-arvoa sanoakseen, että paloja ei ole olemassa ja systeemejä on ääretön määrä miten pienessä tilassa tahansa. Asiat eivät tapahdu mihinkään suuntaan (eikä aikaa tunneta erikseen).

        Jos systeemin avaa yhden rajapinnan kautta, kyseessä ei ole välttämättä avoin systeemi. Määritelmästä ollaan erityisen kaukana, jos alunperin oli määritelty useita systeemeitä, jotka ovat lähes tasaveroisia. Rajapinnan olemassaolo ei mitenkään eroaisi siitä, että olet epätoivoisesti lataamassa ensimmäistä systeemiä, ja näet muiden tekemät teoriat erilaisina vain jollain muulla perusteella. Avoin systeemi on sitä, että ilman enempää kuvausta, systeemin informaatio/energia katoaa tai kasvaa, vaikka on sovittu että nämä säilyvät. Jos esim. määritellään kuvitteellinen kakkossysteemi, joka vie energiaa pois jollain nopeudella, mutta tämä energia kaikki häviää, ja tämän systeemin energia ei kasva samanverran tai mennyt energia ei muuta mitään, niin tilanne on avoin. Ja tämä on sitä varten, että kaikki oikeat systeemit tekisivät yhdessä jotain tällaista ensimmäiselle systeemille, mutta avointa systeemiä käytetään apukeinona.

        ...

        Alkuräjähdys on univesumi, sitä ei voi avata muualle (suomeksi: se on suljettu). Muunlaiset alkuräjähdykset voivat olla teoriassa vain osa universumia, mutta tätä alkuräjähdystä pidetään niissä hyvin suljettuna koska isossa oikeassa maailmankaikkeudessa ei ole mitään yhteydessä alkuräjähdykseen. Alkuräjähdys ei ole myöskään avoin millekään, mitä isossa universumissa voisi olla, koska sen dimensiot on suppressoitu. Kaikille asioille avoimia alkuräjähdyksiä, jotka silti räjähtävät samalla tavalla voi verrata siihen, että olisi korkean tason vaihtoehtouniversumeja, jotka valitaan kvanttitilasta, mutta valinta on osunut nykyiseen. Tässä jokin systeemi ennen alkua on pikemminkin suljettu, jos se on täysin yksinkertaistettu eri räjähdyksiä varten ja esim. täysin koherentti tai jopa sellainen, että mikään ei valintaan vaikuta.


    • Anonyymi

      Belisario kokoaa tieteenfilosofisia kantojaan dialektiikkateeman
      alle, eihän tuo koske itse dialektiikkaa vaan logiikan ja analogia
      päättelyn eroja.

      Belisario kertoo olleensa joskus muodollisen logiikan luennolla,
      se on ilmeisesti mennyt hukkaan, koska hän ei ole sisäistänyt
      oleellista logiikasta.

      Logiikka voi tutkia monenlaisia aiheita, mutta peruslogiikan tehtävä
      on tutkia vain totuusarvojen siirtymistä oikein premissistä
      johtopäätökseen, sellaisena se on luokiteltu tieteeksi.

      Belisario kritisoi joko-tai ajatelua, aivan kuin se tulisi logiikasta, tuollainen
      ajattelu on lähinnä mielipiteen muokkaajien työkalu, Belisario itsekin
      sortuu tuollaiseen musta-valkoiseen ajatteluun.
      Tälläistä vastakkain asettelua on ollut raamatussa, sodanjohtajien
      "meidän puolellamme tai meitä vastaan" ajattelussa, ei näitä esiinny
      logiikan oppikirjoissa ellei varottavina esimerkkeinä.

      Sitten analogiapäättelyyn, kun peruslogiikka tutkii totuusarvojen
      siirtymistä niin, analogiapäättely siirtää analogiasuhteita premissistä
      johtopäätökseen, siis premissin analogiasuhde siirtyy johtopäätökseen,
      jos analogiasuhde on sellainen että sen voi yleensä siirtää toiseen
      tilanteeseen, onkin usein hankala tehtävä ratkaista.

      Esimerkkinä vaikka Putinin vertailu Hitleriin tiettyjen analogioiden takia,
      olematta kummankaan puolella, tuollainen analogia ei taida olla pätevä,
      se on kuitenkin sotahistoriaan kuuluva ongelma, löytyykö sieltä hyvää
      yhteistä syytä.
      Tuollaisen analogiapäättelyn pätevyys ei selviä päättelyä tutkimalla,
      vaan tutkimalla mainittujen henkilöiden motiiveja hyökkäysten syynä.

      Putinilla ja Hitlerillä on tuskin mitään analogiaa Ukrainan tilateessa,
      Putinilla ja Neuvosto-Liiton interventioilla voi olla hyvinkin vahva analogia.

      Analogiapäättelyn vaikeus on siinä, että siinä siirtyy suhteita, joita on
      muutenkin vaikeampi hallita.
      Belisario ei itsekään anna hyvää esimerkkiä suhdekäsitteiden käytöstä.

    • Pitää ohittaa ja ylittää kokonaan käsitteellinen ajattelu jotta voisi oikeasti ymmärtää jotain eikä vain pyöriä siinä oman ja yhteisönsä käsitteellisen ajattelun "peilisalin" tai itseheijastelun harhoissaan.

      Kurt Gödel aikoinaan osoitti että looginen ja matemattinen joko-tai ajattelu ei voi olla itseriiittoista.


      "To understand our own minds, we must go beyond conceptual reasoning and explore our older, more primary mental faculties."

      https://www.essentiafoundation.org/how-to-understand-your-mind-without-self-reference/reading/?fbclid=IwAR2-5xnTg7Xe-5Vez50pK0wbcXsRm6h5GSAGPZLxMD-409eh3omcYtygjhc

      Ajattelun prosessin pitää alkaa alitajuntaan kohdistetusta intentiosta samaan tyyliin kuin kaukonäkemisessä (crv) josta palautteena syntyy intuitio jota prosessia sitten iteroidaan niin kauan että siitä voi muodostaa käsitteellisen kokonaisuuden jota taas on vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää kunnolla ilman intuitiota pelkästään ja mekaanisesti pelkästään käsiteiden tasolla joka taas on enemmän ehdollistamisen ja koulutuksen eikä oman kokemuksen tuottamaa.

      ....

      Kaikki mahdolliset konkreettiset järjestelmät ovat avoimia järjestelmiä tai sitten vähitellen surkastuvia jos ovat jämähtäneet jollain tasolla suljetuiksi.

      Ns. kuviteltu "alkuräjähdyskin" on avoin kvanttityhjiön suhteen. Paljon yksinkertaisempi ja oikeasti toimivampi malli on ns. "jatkuvan luomisen" malli jossa uutta ainetta syntyy ns. nollapiste-energiasta kaikkialla ja erityisesti galaksien keskustoista ulospäin "mustasta aukosta" jolla ei mitään tekemistä GR:n kanssa.

      ...

      Tekoälyn tapauksessa tietoisuuden feikkaaminen nousee jo huippuunsa mutta kyse on edelleen vain tietoisuuden feikkaamisesta.

      Elottomasta ei koskaan voi syntyä elollista eikä tietoista vaan kausaliteetti on aina päinvastainen. Ns. aine tai fysikaaliset objektit ovat ikäänkuin jähmettynyttä sähkömagneettista tyhjiötason/kollektiivisen alitajunnan tuottamaa ajatus- tai intentiotemplaattia jonka kautta ns. fysikaaliset objektit vähitellen erilaistuvat taustasta.

      Kun sitä templaattia lakataan ylläpitämästä kollektiivisen intention kautta niin sen aineen muoto vähitellen hajoaa ja tekee tilaa uusille muodoille ja rakenteille (entropia).

      ....

      Sen sijaan että hahmotetaan vastakohtien kautta joko-tai logiikalla niin voidaan ajatella että kaikessa on aina kaikkea muutakin mukana enemmän tai vähemmän eli harmaiden sävyjä mustavalkoisen hahmotuksen sijasta.

      Käsitteellinen taso tulee toimivassa ajattelussa mukaan vasta aivan loppuvaiheeessa ja vain pelkästään käsitteellistä kommunikointia varten joka on aina äärimmäisen virhealtista varsinkin jos halu ymmärtää väärin tai kyvyttömyys ymmärtää edes jotenkin oikean suuntaisesti on jostain syystä vallitsevana esim. ideologisista syistä:D

      Käsitteellistäminen on lähinnä vain pelkkää luokittelua ja nimenantamista jossa ei ole välttämättä mukana mitään oleellista tietoa tutkittavista objekteista josta sitten syntyy kiihtyvää lokeroitumista yhä pienempiin kokonaisuuksiin kuten esim. akateemisessa idioluutiossa joka on jo muutenkin niin pystyyn kuollut instituutio että se on käytännössä jo korjauskelvoton kuten lähes kaikki muutkin instituutiot nykyään eli surkastuneet itsetarkoitukselliseksi puuhasteluksi joka tuottaa lähinnä vain loputonta sekoilua.

      • Anonyymi

        Belisario,

        "Pitää ohittaa ja ylittää kokonaan käsitteellinen ajattelu jotta voisi oikeasti ymmärtää
        jotain eikä vain pyöriä siinä oman ja yhteisönsä käsitteellisen ajattelun "peilisalin" tai
        itseheijastelun harhoissaan."

        Tätähän olet tehnyt ilmeisesti koko palstakirjoitus historiasi ajan, ohitus
        ja ylitys on näköjään onnistunut niin hyvin, että sinua täytyy jo
        muistuttaa aivan perusasioista, jotka yleensä opitaan parikymppisenä
        tai saadaan niihin ainakin jonkinlainen tuntuma.

        Oikein isossa kuvassa tilanne on hyvin yksinkertainen.

        Jokainen ihminen elää ensin omassa subjektiivisessa kuplassaan,
        käsitekoneiston tehokkuus suoltaa ja tukee kuplamuodostumista.

        Väistämätön rajapintakonflikti subjektiivisen kehitelmien ja todellisuuden
        välillä tapahtuu tuossa koulujen alkaessa.
        Huomataan että subjektiivisia kehitelmiä ei kannata aina esittää kavereille,
        voi saada räkäiset naurut palkkioksi. Itsen ja kavereiden välillä onkin
        jonkinlainen rajapinta, sama vallitsee myös opettajan välillä.
        Jos vanhemmat ovat suhtautuneet ymmärtävästi prinsessa-ja sankari
        leikkeihin, opettaja tuokin erilaisen näkemyksen esille, sitten vain ollaan
        tarkempia mitä kerrotaan ja mitä ei.

        Kun subjektiivista ajattelumaailmaansa ei kannata muille kertoa, on se
        kuitenkin jotenkin ratkaistava, subjektiivinen aineiston pyörittäminen
        aiheuttaa paineita. Aikuiset ovat ratkaisseet tämän usealla tavalla.

        1. Kirjoitetaan kirja missä käsitellään kyseistä aihetta, Harry Potterin tyyliin.
        2. Kirjoitetaan filosofinen kehitelmä aiheesta, silloin voi spekuloida kyllin.
        3. Ryhdytään saarnaajaksi, spekulointia toiseen potenssiin.
        4. Ylitetään rajapinta rytinällä, ryhdytään poliitikoksi, toteutetaan kaikki
        omat subjektiiviset kehitelmät.
        5. Älyllisen uteliaisuuden innostamana rationalisoidaan rajapinta oikein ja
        ryhdytään tutkijaksi, tiedemieheksi, lääkäriksi, insinöriksi yms.. jätetään
        filosofien puheet arvoonsa ja nähdään todellisuus mahdollisuuksien
        maailmana.
        6. Lisätään etäisyyttä rajapintojenkonflikteihin ja vähennetään ihmisyhteyksiä,
        kirjoitellaan keskustelupalstoille eri nimimerkeillä, ettei tunnistamista
        pääse tapahtumaan.

        Synkkiä tapoja on myös, vihan kerääminen, huumeisiin hukkuminen,
        ihmisvihaajan rooli, sarjamurhaajan ura, persoonallisuushäiriön kehittäminen.

        Kuitenkin asia on niin että, olemme ihmisiä ja saaneet käsitekoneiston
        syntymälahjana eikä siitä eroon pääse ainakaan hengissä.

        Kun Belisarion on tavallinen tallaaja, eikä mikään ylivertainen henkiolio joka
        ymmärtäisi kaiken, hän on vain kehittänyt subjektiivisessa kuplassaan ja
        youtube-kavereidensa kanssa oman erikoisen käsitekokonaisuuden, josta
        hän sitten vääntelee asioita mieleisekseen, aivan kuten aikoinaan
        idealistifilosofit.

        "Käsitteellistäminen on lähinnä vain pelkkää luokittelua ja nimenantamista jossa ei
        ole välttämättä mukana mitään oleellista tietoa tutkittavista objekteista josta sitten
        syntyy kiihtyvää lokeroitumista..."

        Todella erikoinen kommentti, ilmeisesti ei miltään teiniltä vaan jo elämää
        nähneeltä ihmiseltä.
        Tuollaisia kommentteja olen kuullut vihaisilta, ylimielisltä teineiltä, voisiko
        varovaisesti sanoa "ei mitään luokittelua tai nimeämistä-olioilta", tässä
        olio ei ole mikään halventava ilmaisu, vaan filosofisessa merkityksessä.

        Jos Belisario ei provoile, vaan on tosissaan, paljon on mennyt kokonaan
        ohitse, aivan perusasioita.
        Ei ihme, että palstalla alkaa tulla vastaluentoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Belisario,

        "Pitää ohittaa ja ylittää kokonaan käsitteellinen ajattelu jotta voisi oikeasti ymmärtää
        jotain eikä vain pyöriä siinä oman ja yhteisönsä käsitteellisen ajattelun "peilisalin" tai
        itseheijastelun harhoissaan."

        Tätähän olet tehnyt ilmeisesti koko palstakirjoitus historiasi ajan, ohitus
        ja ylitys on näköjään onnistunut niin hyvin, että sinua täytyy jo
        muistuttaa aivan perusasioista, jotka yleensä opitaan parikymppisenä
        tai saadaan niihin ainakin jonkinlainen tuntuma.

        Oikein isossa kuvassa tilanne on hyvin yksinkertainen.

        Jokainen ihminen elää ensin omassa subjektiivisessa kuplassaan,
        käsitekoneiston tehokkuus suoltaa ja tukee kuplamuodostumista.

        Väistämätön rajapintakonflikti subjektiivisen kehitelmien ja todellisuuden
        välillä tapahtuu tuossa koulujen alkaessa.
        Huomataan että subjektiivisia kehitelmiä ei kannata aina esittää kavereille,
        voi saada räkäiset naurut palkkioksi. Itsen ja kavereiden välillä onkin
        jonkinlainen rajapinta, sama vallitsee myös opettajan välillä.
        Jos vanhemmat ovat suhtautuneet ymmärtävästi prinsessa-ja sankari
        leikkeihin, opettaja tuokin erilaisen näkemyksen esille, sitten vain ollaan
        tarkempia mitä kerrotaan ja mitä ei.

        Kun subjektiivista ajattelumaailmaansa ei kannata muille kertoa, on se
        kuitenkin jotenkin ratkaistava, subjektiivinen aineiston pyörittäminen
        aiheuttaa paineita. Aikuiset ovat ratkaisseet tämän usealla tavalla.

        1. Kirjoitetaan kirja missä käsitellään kyseistä aihetta, Harry Potterin tyyliin.
        2. Kirjoitetaan filosofinen kehitelmä aiheesta, silloin voi spekuloida kyllin.
        3. Ryhdytään saarnaajaksi, spekulointia toiseen potenssiin.
        4. Ylitetään rajapinta rytinällä, ryhdytään poliitikoksi, toteutetaan kaikki
        omat subjektiiviset kehitelmät.
        5. Älyllisen uteliaisuuden innostamana rationalisoidaan rajapinta oikein ja
        ryhdytään tutkijaksi, tiedemieheksi, lääkäriksi, insinöriksi yms.. jätetään
        filosofien puheet arvoonsa ja nähdään todellisuus mahdollisuuksien
        maailmana.
        6. Lisätään etäisyyttä rajapintojenkonflikteihin ja vähennetään ihmisyhteyksiä,
        kirjoitellaan keskustelupalstoille eri nimimerkeillä, ettei tunnistamista
        pääse tapahtumaan.

        Synkkiä tapoja on myös, vihan kerääminen, huumeisiin hukkuminen,
        ihmisvihaajan rooli, sarjamurhaajan ura, persoonallisuushäiriön kehittäminen.

        Kuitenkin asia on niin että, olemme ihmisiä ja saaneet käsitekoneiston
        syntymälahjana eikä siitä eroon pääse ainakaan hengissä.

        Kun Belisarion on tavallinen tallaaja, eikä mikään ylivertainen henkiolio joka
        ymmärtäisi kaiken, hän on vain kehittänyt subjektiivisessa kuplassaan ja
        youtube-kavereidensa kanssa oman erikoisen käsitekokonaisuuden, josta
        hän sitten vääntelee asioita mieleisekseen, aivan kuten aikoinaan
        idealistifilosofit.

        "Käsitteellistäminen on lähinnä vain pelkkää luokittelua ja nimenantamista jossa ei
        ole välttämättä mukana mitään oleellista tietoa tutkittavista objekteista josta sitten
        syntyy kiihtyvää lokeroitumista..."

        Todella erikoinen kommentti, ilmeisesti ei miltään teiniltä vaan jo elämää
        nähneeltä ihmiseltä.
        Tuollaisia kommentteja olen kuullut vihaisilta, ylimielisltä teineiltä, voisiko
        varovaisesti sanoa "ei mitään luokittelua tai nimeämistä-olioilta", tässä
        olio ei ole mikään halventava ilmaisu, vaan filosofisessa merkityksessä.

        Jos Belisario ei provoile, vaan on tosissaan, paljon on mennyt kokonaan
        ohitse, aivan perusasioita.
        Ei ihme, että palstalla alkaa tulla vastaluentoja.

        "Tätähän olet tehnyt ilmeisesti koko palstakirjoitus historiasi ajan, ohitus
        ja ylitys on näköjään onnistunut niin hyvin, että sinua täytyy jo
        muistuttaa aivan perusasioista, jotka yleensä opitaan parikymppisenä
        tai saadaan niihin ainakin jonkinlainen tuntuma."

        Minä opin tosiaan sen virallisen valtavirtatieteen liturgian jo n. parikymppisenä ja uskoin siihen aika kauan kunnes aloin systemaattisesti ihan puhtaasta mielenkiinnosta perehtymään myös kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoisiin selitysmalleihin ja varsinkin niissä esitettyihin valtavirtateorioiden kritiikkiin joka minusta oli usein varsin hyvin perusteltua vaikka se itse vaihtoehtoinen malli ei välttämättä olisikaan niin hiottu ja siloiteltu kuin se valtavirran versio.

        Sitten kun vielä alkaa tutkia niitä kaikkia mahdollisia valtavirtatieteen anomalioita jotka eivät mahdu siihen konsensusmalliin niin alkaa näyttää aika selkeältä että suurin osa siitä tieteestä mitä koulussa ja erityisesti yliopistoissa opetetaan ei olekaan niin hyvin ja kattavasti perusteltua eikä vastaa havaintoja & kokemusta kuin yleisesti mediassa uskotellaan suurelle yleisölle.

        "Oikein isossa kuvassa tilanne on hyvin yksinkertainen."

        No ei todellakaan ole. :D

        "Jokainen ihminen elää ensin omassa subjektiivisessa kuplassaan,
        käsitekoneiston tehokkuus suoltaa ja tukee kuplamuodostumista."

        Suurin osa ihmisistä elää koko elämänsä siinä kollektiivisessa konsensuskuplassaan jota luullaan objektiiviseksi nimenomaan koska se harhaisuus on jaettua ja konsensusta.

        "Väistämätön rajapintakonflikti subjektiivisen kehitelmien ja todellisuuden
        välillä tapahtuu tuossa koulujen alkaessa."

        Minusta tilanne on täsmälleen päinvastainen eli se irrationaalisuus nimenomaan alkaa vahvistua tyypillisesti kouluun mentäessä ja opitaan samalla teeskentemään ja miellyttämään auktoriteetteja koska systeemi palkitsee sellaista käytöstä.

        Samalla päädytään elämään siinä konsensustranssissa joka tulee sotkemaan sitä suoraa kokemusta jonka tilalle tärkeimmäksi asiaksi nousee kieli ja sen käsiteet eli ei enää kyetä kokemaan todellisuutta suoraan tunteiden ja kehon kautta vaan pelkästään kielen käsitteiden ja niiden tuottamien mielikuvien kautta joka sitten yliopistotasolla johtaa jo helposti siihen ettei enää tutkitakaan todellisuutta eikä kokemusta sinänsä vaan sen todellsuuden käsitteellistä tulkintaa joka koetaan hyvin suppeasti vain kielen käsitteiden kautta jolloin kokemuksen elävyys samalla katoaa ja muuttuu hyvin rutiininomaiseksi ja kaavamaiseksi eli enää oikeasti koeta, tutkita eikä reagoida konkreettiseen todellisuuteen vaan jonkinlaiseen matrix-tyyppiseen illuusioon joka muodostuu käsitteiden tuottamista mielikuvista.

        Perusongelma on liiallinen luottamus ja usko auktoriteetteihin eli ihan sama asia kuin kirkon valtakaudella keskiajalla renesanssiaikaan asti. Siihen kun vielä yhdistetään hyvin voimakas ehdollistaminen ja kontrolli niin aivopesu on aika täydellistä siinä vaiheessa kun tyypillisesti valmistutaan ammattiin. Tieteen ja tekniikan puitteissa on tietysti valtavasti loistavia ideoita ja tekniikkaa mutta minusta se ilmenee lähinnä koulutuksesta ja muusta ehdollistamisesta riippumatta eikä todellakaan sen koulutuksen ansiosta.

        Mitään muodollista koulutusta ei minusta edes oikeasti tarvita vaan riittää jo se että herätetään kiinnostus asioihin jonka jälkeen oppimisprosessi jatkuu yleensä omalla painollaan.

        Oikea syy tiukkoihin opetussuunnitemiin yms. lienee oikeasti sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kontrollin tarve koska muuten yhteiskunnan valtasuhteet romahtaisivat aika helposti. Koulutuksen ainoa tehtävä on tuottaa sertifioituja ,nöyriä ja ahkeria työntekijöitä yritysten ja hallinnon tarpeisiin jotka eivät varsinkaan ala kyseenalaistamaan vallitsevaa asiantilaa.


        ". Älyllisen uteliaisuuden innostamana rationalisoidaan rajapinta oikein ja
        ryhdytään tutkijaksi, tiedemieheksi, lääkäriksi, insinöriksi yms.. jätetään
        filosofien puheet arvoonsa ja nähdään todellisuus mahdollisuuksien
        maailmana."

        Ns. "realismi" valtavirran filosofiana on nimenomaan vallitsevia uskomuksia, paradigmaa ja auktoriteetteja pönkittävää kun taas filosofiassa parhaimmillaan pyritään kartoittamaan kaikki mahdolliset skenaariot ja niiden seuraukset eikä kumarrella auktoriteetteja.

        Akateeminen filosofia yrittää olla jonkinlaista tiedettä esim. muodollisen logiikan ja tieteen filosofian puitteissa mutta pääsääntöisesti epäonnistuu surkeasti kuten suurin osa 1900-luvun angloamerikkalaisesta filosofiasta (kuten B. Russell ja muut umpimieliset hölmöt) jotka papukaijojen tavoin pyrkivät pönkittämään valtavirtatieteilyn suuntauksia.

        jatkuu


      • Fractalmind kirjoitti:

        "Tätähän olet tehnyt ilmeisesti koko palstakirjoitus historiasi ajan, ohitus
        ja ylitys on näköjään onnistunut niin hyvin, että sinua täytyy jo
        muistuttaa aivan perusasioista, jotka yleensä opitaan parikymppisenä
        tai saadaan niihin ainakin jonkinlainen tuntuma."

        Minä opin tosiaan sen virallisen valtavirtatieteen liturgian jo n. parikymppisenä ja uskoin siihen aika kauan kunnes aloin systemaattisesti ihan puhtaasta mielenkiinnosta perehtymään myös kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoisiin selitysmalleihin ja varsinkin niissä esitettyihin valtavirtateorioiden kritiikkiin joka minusta oli usein varsin hyvin perusteltua vaikka se itse vaihtoehtoinen malli ei välttämättä olisikaan niin hiottu ja siloiteltu kuin se valtavirran versio.

        Sitten kun vielä alkaa tutkia niitä kaikkia mahdollisia valtavirtatieteen anomalioita jotka eivät mahdu siihen konsensusmalliin niin alkaa näyttää aika selkeältä että suurin osa siitä tieteestä mitä koulussa ja erityisesti yliopistoissa opetetaan ei olekaan niin hyvin ja kattavasti perusteltua eikä vastaa havaintoja & kokemusta kuin yleisesti mediassa uskotellaan suurelle yleisölle.

        "Oikein isossa kuvassa tilanne on hyvin yksinkertainen."

        No ei todellakaan ole. :D

        "Jokainen ihminen elää ensin omassa subjektiivisessa kuplassaan,
        käsitekoneiston tehokkuus suoltaa ja tukee kuplamuodostumista."

        Suurin osa ihmisistä elää koko elämänsä siinä kollektiivisessa konsensuskuplassaan jota luullaan objektiiviseksi nimenomaan koska se harhaisuus on jaettua ja konsensusta.

        "Väistämätön rajapintakonflikti subjektiivisen kehitelmien ja todellisuuden
        välillä tapahtuu tuossa koulujen alkaessa."

        Minusta tilanne on täsmälleen päinvastainen eli se irrationaalisuus nimenomaan alkaa vahvistua tyypillisesti kouluun mentäessä ja opitaan samalla teeskentemään ja miellyttämään auktoriteetteja koska systeemi palkitsee sellaista käytöstä.

        Samalla päädytään elämään siinä konsensustranssissa joka tulee sotkemaan sitä suoraa kokemusta jonka tilalle tärkeimmäksi asiaksi nousee kieli ja sen käsiteet eli ei enää kyetä kokemaan todellisuutta suoraan tunteiden ja kehon kautta vaan pelkästään kielen käsitteiden ja niiden tuottamien mielikuvien kautta joka sitten yliopistotasolla johtaa jo helposti siihen ettei enää tutkitakaan todellisuutta eikä kokemusta sinänsä vaan sen todellsuuden käsitteellistä tulkintaa joka koetaan hyvin suppeasti vain kielen käsitteiden kautta jolloin kokemuksen elävyys samalla katoaa ja muuttuu hyvin rutiininomaiseksi ja kaavamaiseksi eli enää oikeasti koeta, tutkita eikä reagoida konkreettiseen todellisuuteen vaan jonkinlaiseen matrix-tyyppiseen illuusioon joka muodostuu käsitteiden tuottamista mielikuvista.

        Perusongelma on liiallinen luottamus ja usko auktoriteetteihin eli ihan sama asia kuin kirkon valtakaudella keskiajalla renesanssiaikaan asti. Siihen kun vielä yhdistetään hyvin voimakas ehdollistaminen ja kontrolli niin aivopesu on aika täydellistä siinä vaiheessa kun tyypillisesti valmistutaan ammattiin. Tieteen ja tekniikan puitteissa on tietysti valtavasti loistavia ideoita ja tekniikkaa mutta minusta se ilmenee lähinnä koulutuksesta ja muusta ehdollistamisesta riippumatta eikä todellakaan sen koulutuksen ansiosta.

        Mitään muodollista koulutusta ei minusta edes oikeasti tarvita vaan riittää jo se että herätetään kiinnostus asioihin jonka jälkeen oppimisprosessi jatkuu yleensä omalla painollaan.

        Oikea syy tiukkoihin opetussuunnitemiin yms. lienee oikeasti sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kontrollin tarve koska muuten yhteiskunnan valtasuhteet romahtaisivat aika helposti. Koulutuksen ainoa tehtävä on tuottaa sertifioituja ,nöyriä ja ahkeria työntekijöitä yritysten ja hallinnon tarpeisiin jotka eivät varsinkaan ala kyseenalaistamaan vallitsevaa asiantilaa.


        ". Älyllisen uteliaisuuden innostamana rationalisoidaan rajapinta oikein ja
        ryhdytään tutkijaksi, tiedemieheksi, lääkäriksi, insinöriksi yms.. jätetään
        filosofien puheet arvoonsa ja nähdään todellisuus mahdollisuuksien
        maailmana."

        Ns. "realismi" valtavirran filosofiana on nimenomaan vallitsevia uskomuksia, paradigmaa ja auktoriteetteja pönkittävää kun taas filosofiassa parhaimmillaan pyritään kartoittamaan kaikki mahdolliset skenaariot ja niiden seuraukset eikä kumarrella auktoriteetteja.

        Akateeminen filosofia yrittää olla jonkinlaista tiedettä esim. muodollisen logiikan ja tieteen filosofian puitteissa mutta pääsääntöisesti epäonnistuu surkeasti kuten suurin osa 1900-luvun angloamerikkalaisesta filosofiasta (kuten B. Russell ja muut umpimieliset hölmöt) jotka papukaijojen tavoin pyrkivät pönkittämään valtavirtatieteilyn suuntauksia.

        jatkuu

        jatkoa:

        Teoriapuolen tutkijat varsinkin luonnontieteissä omivat mielellään omiksi saavutuksikseen kaikki tekniikan keksinnät vain sen takia että se keksinnön taustatarina eli käsitteellinen popularisointi toimii heidän keksimillään nimityksillä ja käsitteillä. Ainoa olennainen asia on luonnon matem. ilmaistut havaittavissa olevat säännönmukaisuudet ja sillä teor,. tarinaosuuudella ei ole oikeasti juuri mitään merkitystä eikä säännönmukaisuuksien toimivuus tai toimimattomuus sellaisenaan edes vahvista eikä kumoa sitä populaaritieteen tarinaosuutta vaikka helposti tuottaa sellaisen illuusion.

        Suurin osa tieteen teorianmuodostuksesta on oikeasti fiktionmuodostusta omaksutun ideologian ja metafysiikan mukaisesti. Vain systeemiteoreettinen lähestymistapa voisi ehkä olla aidosti neutraalia suhteessa metafysiikkaan ja ideologiaan.




        "Jos Belisario ei provoile, vaan on tosissaan, paljon on mennyt kokonaan
        ohitse, aivan perusasioita.
        Ei ihme, että palstalla alkaa tulla vastaluentoja."

        En provoile (ainakaan pelkästään ;-)) vaan suhtaudun äärimmäisen kriittisesti siihen mitä suurin osa pitää varmana ja todellisena koska se näennäinen varmuus ja todentuntuisuus on lähinnä vain seurausta sokeasta auktoriteettien uskomisesta ja luottamisesta ja pääsääntöisesti sitä enemmän uskotaan ja luotetaan mitä vähemmän oikeasti ymmärretään tutkijoiden munkkilatinasta eli jargonista ja usein täysin itsetarkoituksellisesta matemaattisesta ilmaisusta.

        Konstit ovat ihan samat kuin papistolla keskiajalla :D


      • Anonyymi

        F: "Kaikki mahdolliset konkreettiset järjestelmät ovat avoimia järjestelmiä tai sitten vähitellen surkastuvia jos ovat jämähtäneet jollain tasolla suljetuiksi."

        Konkretiassa eli fysikaalisessa todellisuudessa ei pitäisi olla mitään käsitettä kuten systeemi. Jos systeemejä on todella olemassa, ei pidä välttämättä paikkaansa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mitään muuta tarkoitusta systeemillä ei ole kuin alkaa esittää jotain asiaa mallilla, jossa mieluiten on vähemmän asioita vaikuttamassa kaikkeen kuin todellisuudessa on mahdollista jollain äärettömän monen desimaalin tarkkuudella.

        Systeemin sijaan kannattaa keskustella esim. säilymislaeista eli onko universumissa mitään symmetristä (lue: jämähtänyttä) menneen ja tulevaisuuden välillä.

        F: "Ns. kuviteltu "alkuräjähdyskin" on avoin kvanttityhjiön suhteen. Paljon yksinkertaisempi ja oikeasti toimivampi malli on ns. "jatkuvan luomisen" malli jossa uutta ainetta syntyy ns. nollapiste-energiasta kaikkialla ja erityisesti galaksien keskustoista ulospäin "mustasta aukosta" jolla ei mitään tekemistä GR:n kanssa."

        Mitä kvanttityhjiötä tarkoitat? Mitä on kyseessä, kun tätä kvanttityhjiötä täyttää korkeamman energian kvantit? Kvanttityhjiötä, joka tarkoittaa matalinta energiatilaa, ei tilanteessa, kuten alkuräjähdyksen kvanteilla täytetyt vaiheet, voi esittää samalla kvanttityhjiöllä, joka koskee vain eristetyn kvanttisysteemin erittäin tyhjältä vaikuttavaa tyhjiötä. Kvanteilla täytetty alkuräjähdys, joka on esim. ns hiukkasia vuorovaikutuksessa keskenään, on olemassa vain vuorovaikutuksia sisältävän energia-funktion tiloja ja sen matalin tyhjiö. Muut vakuumit joita on tutkittu 13 mrd vuotta myöhemmin tehdyissä tyhjiökammioissa ja etenkin teorioissa, jotka tekevät systeemejä ensin vuorovaikuttamattomille hiukkasille sisältävät erilaisia tyhjiöitä ja ovat eri teorioita. Eli varsinkin jos on hyvin pieni ja tiheä alkuräjähdys menossa, kvanttityhjiö on se mikä on avoin sille (määritelty siten), että kaikki alkuräjähdyksen osat ovat siinä vuorovaikutuksessa. Myöhemmin esim. kahden asian vuorovaikutusvakuumi kerrallaan (mikä joskus vaaditaan, jotta yksi asia voisi vuorovaikuttaa jonkun vakuumin kanssa, koska kaikki eivät vuorovaikuta yhtään pelkän oman kenttänsä kanssa) on vain tarpeeksi lähellä tätä. Jos kvanttityhjiösi olisi täysin tuntematon tai alkuräjähdykseen kuulumaton X, vuorovaikutus X:n ja alkuräjähdyksen välillä olisi silloin määritelty kaikille X:n tiloille eikä vain X-vakuumille. Puhuminen vain vakuumista tässä yhteydessä tarkoittaisi, että alkuräjähdys on eristetty systeemeistä, joissa X:n korkeammat energiat esiintyvät tai sitten X vain tunnetaan läpikotaisin alkuräjähdyksen ulkopuolella ja sanotaan sen olevan kaikkialla vakuumissa.

        Alkuräjähdyksen alkeishiukkasten ja muiden aikojen osien kvanttityhjiöt kuuluvat alkuräjähdykseen ja ne vuorovaikuttavat alkeishiukkasten ja suhteellisuusteorian avaruuden kanssa ikäänkuin aina. Myös nämä kvanttityhjiöt räjähtävät, kun avaruus laajenee, ja kun universumi on isommalta osaltaan energiansa minimissä (yhtähyvin joko lokaali ns. vale-kvanttityhjiö tai globaali) kaikki alkuräjähdys on sillä hetkellä kvanttityhjiön räjähdystä.

        Kvanttityhjiö itse on suljettu systeemi. Tämä tiedetään määritelmästä, että sen energia on nollapiste vakioenergia. Jos kvanttityhjiö menettäisi energiaa, siitä tulisi erilainen fysikaalinen systeemi, joka on vähän kuin kaikki epätyhjät systeemit. Tätä voi verrata valetyhjiöiden käyttäytymiseen. Tässä jos on olemassa energian säilymislaki, samalla on aina niin, että kvanttityhjiö menettää energian aina muille systeemeille eli se on yksi kvanttisysteemi kuten nämä muutkin. Jos kvanttityhjiön energian sanoo häviävän lopullisesti, tämä tarkoittaa ettei jokin ole tätä energiaa varten yhteydessä tyhjiön systeemiin. Voi olla ettei tätä voisi huomata millään tavalla, koska missään fysikassa (paitsi mahdollisesti gravitaatiossa) ei ole merkitystä, paljonko energiaa tyhjiöllä on, ja vain potentiaalien käyrien muodolla on vaikutusta. Jos systeemi on avoin siten, että käyrä siirtyy ylemmäs ja alemmas ei tapahdu samoin kuin energian purkamisessa, koska vain potentiaalikomponentti sisältää eri arvon ja muut eivät kehity ajassa.

        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        F: "Kaikki mahdolliset konkreettiset järjestelmät ovat avoimia järjestelmiä tai sitten vähitellen surkastuvia jos ovat jämähtäneet jollain tasolla suljetuiksi."

        Konkretiassa eli fysikaalisessa todellisuudessa ei pitäisi olla mitään käsitettä kuten systeemi. Jos systeemejä on todella olemassa, ei pidä välttämättä paikkaansa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mitään muuta tarkoitusta systeemillä ei ole kuin alkaa esittää jotain asiaa mallilla, jossa mieluiten on vähemmän asioita vaikuttamassa kaikkeen kuin todellisuudessa on mahdollista jollain äärettömän monen desimaalin tarkkuudella.

        Systeemin sijaan kannattaa keskustella esim. säilymislaeista eli onko universumissa mitään symmetristä (lue: jämähtänyttä) menneen ja tulevaisuuden välillä.

        F: "Ns. kuviteltu "alkuräjähdyskin" on avoin kvanttityhjiön suhteen. Paljon yksinkertaisempi ja oikeasti toimivampi malli on ns. "jatkuvan luomisen" malli jossa uutta ainetta syntyy ns. nollapiste-energiasta kaikkialla ja erityisesti galaksien keskustoista ulospäin "mustasta aukosta" jolla ei mitään tekemistä GR:n kanssa."

        Mitä kvanttityhjiötä tarkoitat? Mitä on kyseessä, kun tätä kvanttityhjiötä täyttää korkeamman energian kvantit? Kvanttityhjiötä, joka tarkoittaa matalinta energiatilaa, ei tilanteessa, kuten alkuräjähdyksen kvanteilla täytetyt vaiheet, voi esittää samalla kvanttityhjiöllä, joka koskee vain eristetyn kvanttisysteemin erittäin tyhjältä vaikuttavaa tyhjiötä. Kvanteilla täytetty alkuräjähdys, joka on esim. ns hiukkasia vuorovaikutuksessa keskenään, on olemassa vain vuorovaikutuksia sisältävän energia-funktion tiloja ja sen matalin tyhjiö. Muut vakuumit joita on tutkittu 13 mrd vuotta myöhemmin tehdyissä tyhjiökammioissa ja etenkin teorioissa, jotka tekevät systeemejä ensin vuorovaikuttamattomille hiukkasille sisältävät erilaisia tyhjiöitä ja ovat eri teorioita. Eli varsinkin jos on hyvin pieni ja tiheä alkuräjähdys menossa, kvanttityhjiö on se mikä on avoin sille (määritelty siten), että kaikki alkuräjähdyksen osat ovat siinä vuorovaikutuksessa. Myöhemmin esim. kahden asian vuorovaikutusvakuumi kerrallaan (mikä joskus vaaditaan, jotta yksi asia voisi vuorovaikuttaa jonkun vakuumin kanssa, koska kaikki eivät vuorovaikuta yhtään pelkän oman kenttänsä kanssa) on vain tarpeeksi lähellä tätä. Jos kvanttityhjiösi olisi täysin tuntematon tai alkuräjähdykseen kuulumaton X, vuorovaikutus X:n ja alkuräjähdyksen välillä olisi silloin määritelty kaikille X:n tiloille eikä vain X-vakuumille. Puhuminen vain vakuumista tässä yhteydessä tarkoittaisi, että alkuräjähdys on eristetty systeemeistä, joissa X:n korkeammat energiat esiintyvät tai sitten X vain tunnetaan läpikotaisin alkuräjähdyksen ulkopuolella ja sanotaan sen olevan kaikkialla vakuumissa.

        Alkuräjähdyksen alkeishiukkasten ja muiden aikojen osien kvanttityhjiöt kuuluvat alkuräjähdykseen ja ne vuorovaikuttavat alkeishiukkasten ja suhteellisuusteorian avaruuden kanssa ikäänkuin aina. Myös nämä kvanttityhjiöt räjähtävät, kun avaruus laajenee, ja kun universumi on isommalta osaltaan energiansa minimissä (yhtähyvin joko lokaali ns. vale-kvanttityhjiö tai globaali) kaikki alkuräjähdys on sillä hetkellä kvanttityhjiön räjähdystä.

        Kvanttityhjiö itse on suljettu systeemi. Tämä tiedetään määritelmästä, että sen energia on nollapiste vakioenergia. Jos kvanttityhjiö menettäisi energiaa, siitä tulisi erilainen fysikaalinen systeemi, joka on vähän kuin kaikki epätyhjät systeemit. Tätä voi verrata valetyhjiöiden käyttäytymiseen. Tässä jos on olemassa energian säilymislaki, samalla on aina niin, että kvanttityhjiö menettää energian aina muille systeemeille eli se on yksi kvanttisysteemi kuten nämä muutkin. Jos kvanttityhjiön energian sanoo häviävän lopullisesti, tämä tarkoittaa ettei jokin ole tätä energiaa varten yhteydessä tyhjiön systeemiin. Voi olla ettei tätä voisi huomata millään tavalla, koska missään fysikassa (paitsi mahdollisesti gravitaatiossa) ei ole merkitystä, paljonko energiaa tyhjiöllä on, ja vain potentiaalien käyrien muodolla on vaikutusta. Jos systeemi on avoin siten, että käyrä siirtyy ylemmäs ja alemmas ei tapahdu samoin kuin energian purkamisessa, koska vain potentiaalikomponentti sisältää eri arvon ja muut eivät kehity ajassa.

        ...

        Tällä hetkellä tosin kvanttityjiötä ja FLRW-avaruutta saa pitää säilymislakeja karrtavana systeeminä (jota ei kannata sanoa avoimeksi seuraavan käytöksen takia), vaikka tämä energia per avaruuden tila pysyy samana, eli vaikka potentiaalin käyrä ei hievahda, kun avaruutta tulee lisää. Kun avaruutta tulee lisää ja tällainen käyrä on huom. valetyhjiössä, valetyhjiön täyttämä uusi avaruus on lisää energiaa, ja valetyhjiö voi muuttaa sen muiksi kvanttiobjekteiksi siirtymällä alemman energian tyhjiöön. Ilman avaruuden laajenemista tämä valetyhjiö purkautuisi vain kerran jokaisessa kohdassa avaruutta, mikä ei ole jatkuvaa uutta ainetta. Jos jokainen kohta avaruutta on globaalissa tyhjiössä, tämän avaruuden laajeneminenkaan ei luo uutta energiaa, joka voisi muuttua muiksi muodoiksi, mutta täyttää avaruutta vain tällä globaalin minimin tilalla. Mikään (paitsi mainittu gravitaatio ja kosmologinen vakio) ei estä keksimästä potentiaaleja, jotka ovat äärettömästi laskevia ja loputtomasti minimejä eli pieniä taskuja sisältäviä uusia tyhjiöitä (joita ei voi laajentaa galaksin keskellä vaan kaukana FLRW-avaruudessa), ja tässä kohtaa tiede alkaa perustua havaintoihin kaikkien mahdollisuuksien asemasta.

        Galaksien keskustoihin luotu aine ei tuota jatkuvia malleja, kuten Steady State universumia. Steady Staten piti luoda kaikki aine galaksien välille tyhjyyteen, koska galaksit itse syntyvät tasaisen aineen alkutilasta. Aineen lisääminen vanhaan galaksiin tekee avaruudesta harvan ja tyhjän big ripin yhteydessä, kun nämä täpötäydet galaksit häipyvät horisonttiin. Galaksin sisällä tähtien vauhti kiihtyy yhteen suuntaan ja ne alkavat pudota.

        Oikeasti avoimena kuvitellut kvanttisysteemit eivät ole avoimia energian takia, vaan pikemminkin kvanttientropian ja dekoherenssin, joka aina kasvaa avoimuuden takia. Avoin systeemi on jopa yleisempi, koska suljetuilla systeemeillä ei välttämättä osata kuvata näiden muuttumista. Kaikki kvanttityhjiöt tyypistä huolimatta ovat yksittäisiä vektoreita energian kanta-avaruudessa ja puhtaita. Kvanttityhjiö ei voi olla avoin systeemi tai toteuttaa siinä tapahtuvia asioita, koska sen muuttuminen epäkoherentiksi rikkoo tilan määritelmän, kun sitä yritetään ensin pitää vähemmän tunnettavana sekoituksena toisen ominaistilan kanssa. Kun toista tilaa ei ole pitäisi sanoa ettei tilan tieto voi vähentyä mihinkään.

        F: "Ns. aine tai fysikaaliset objektit ovat ikäänkuin jähmettynyttä sähkömagneettista tyhjiötason/kollektiivisen alitajunnan tuottamaa ajatus- tai intentiotemplaattia jonka kautta ns. fysikaaliset objektit vähitellen erilaistuvat taustasta."

        Mitä kaikki sähkömagneettinen sitten on ja lukeeko tässä, että se on myös tausta? Muutoin sen taustan pitää ikäänkuin olla jotain. Tausta tosin ei tarkoita sanana mitään, eikä siitä voisi tietää etteikö fysikaaliset objektit olisi täysin olemassa määritelminä ja tiloina, vaikka ne olisivat taustassa. Jos aine on tullut kenttäteorian olotilan muutoksesta, sitä edelsi silloin toisenlainen aine (mitä myös sanot olevan seuraavassa tässä puhutun taustan lisäksi), niiden edellinen vaihe ei ole ominaisuuksiltaan minkään taustan kaltainen. Ja esim. sähkömagneettinen kenttä oli aiemmassa vaiheessa sähköheikko kenttä, jossa oli kaksi erilaista vektoribosonia eikä nykyisiä. Tausta, joka määrittelee faasin ja kaikki seuraavat faasit kentille, on matematiikkaa jolla ylemmät faasit ovat muuttumattomia kentälle tehtävien muunnosten suhteen (matemaattisia muunnoksia, jotka eivät liity aika-avaruuteen vaan määräävät kaikika rakenteita, kuten mikä on pysyvä systeemi ja mistä on vuorovaikutus toisiin). Faasit loppuvat siihen, että symmetrioita on jäljellä vain jakamaton määrä ja yksi per vuorovaikutus, mutta tilanne jossa jokin symmetria todella pätee ja tulee voimaan riippuu kenttien ja vakuumiarvojen järjestäytymisestä.

        Yllä oleva inflaatio ei ole tällaisen olotilan teoria ja siinä on vain yhden luvun skalaarikenttä, joka voi muuttaa nollapisteen ylittävää energiaansa muiksi kentiksi, joiden kanssa se nyt vuorovaikuttaa yhdessä kenttien vaiheessa. Inflaation kentällä on lopussa energiaa, joka on lepoenergiaa eli sillä on massaa ja se ei ole stabiilimpi kuin seuraavat hiukkaset. SM-kentällä ei ole tehty yksinään inflaatiota, koska sillä on varmaan ongelmia tuottaa oikea määrä esim. kvarkeiksi hajoamaan kykeneviä fotoneja ja SM-kentän nykytilaa ylipäätään. Jos inflaation jälkeinen aika on edelleen sähköheikon vuorovaikutuksen aikaa, ei mitään SM-kenttää ollut inflaatiota varten käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä hetkellä tosin kvanttityjiötä ja FLRW-avaruutta saa pitää säilymislakeja karrtavana systeeminä (jota ei kannata sanoa avoimeksi seuraavan käytöksen takia), vaikka tämä energia per avaruuden tila pysyy samana, eli vaikka potentiaalin käyrä ei hievahda, kun avaruutta tulee lisää. Kun avaruutta tulee lisää ja tällainen käyrä on huom. valetyhjiössä, valetyhjiön täyttämä uusi avaruus on lisää energiaa, ja valetyhjiö voi muuttaa sen muiksi kvanttiobjekteiksi siirtymällä alemman energian tyhjiöön. Ilman avaruuden laajenemista tämä valetyhjiö purkautuisi vain kerran jokaisessa kohdassa avaruutta, mikä ei ole jatkuvaa uutta ainetta. Jos jokainen kohta avaruutta on globaalissa tyhjiössä, tämän avaruuden laajeneminenkaan ei luo uutta energiaa, joka voisi muuttua muiksi muodoiksi, mutta täyttää avaruutta vain tällä globaalin minimin tilalla. Mikään (paitsi mainittu gravitaatio ja kosmologinen vakio) ei estä keksimästä potentiaaleja, jotka ovat äärettömästi laskevia ja loputtomasti minimejä eli pieniä taskuja sisältäviä uusia tyhjiöitä (joita ei voi laajentaa galaksin keskellä vaan kaukana FLRW-avaruudessa), ja tässä kohtaa tiede alkaa perustua havaintoihin kaikkien mahdollisuuksien asemasta.

        Galaksien keskustoihin luotu aine ei tuota jatkuvia malleja, kuten Steady State universumia. Steady Staten piti luoda kaikki aine galaksien välille tyhjyyteen, koska galaksit itse syntyvät tasaisen aineen alkutilasta. Aineen lisääminen vanhaan galaksiin tekee avaruudesta harvan ja tyhjän big ripin yhteydessä, kun nämä täpötäydet galaksit häipyvät horisonttiin. Galaksin sisällä tähtien vauhti kiihtyy yhteen suuntaan ja ne alkavat pudota.

        Oikeasti avoimena kuvitellut kvanttisysteemit eivät ole avoimia energian takia, vaan pikemminkin kvanttientropian ja dekoherenssin, joka aina kasvaa avoimuuden takia. Avoin systeemi on jopa yleisempi, koska suljetuilla systeemeillä ei välttämättä osata kuvata näiden muuttumista. Kaikki kvanttityhjiöt tyypistä huolimatta ovat yksittäisiä vektoreita energian kanta-avaruudessa ja puhtaita. Kvanttityhjiö ei voi olla avoin systeemi tai toteuttaa siinä tapahtuvia asioita, koska sen muuttuminen epäkoherentiksi rikkoo tilan määritelmän, kun sitä yritetään ensin pitää vähemmän tunnettavana sekoituksena toisen ominaistilan kanssa. Kun toista tilaa ei ole pitäisi sanoa ettei tilan tieto voi vähentyä mihinkään.

        F: "Ns. aine tai fysikaaliset objektit ovat ikäänkuin jähmettynyttä sähkömagneettista tyhjiötason/kollektiivisen alitajunnan tuottamaa ajatus- tai intentiotemplaattia jonka kautta ns. fysikaaliset objektit vähitellen erilaistuvat taustasta."

        Mitä kaikki sähkömagneettinen sitten on ja lukeeko tässä, että se on myös tausta? Muutoin sen taustan pitää ikäänkuin olla jotain. Tausta tosin ei tarkoita sanana mitään, eikä siitä voisi tietää etteikö fysikaaliset objektit olisi täysin olemassa määritelminä ja tiloina, vaikka ne olisivat taustassa. Jos aine on tullut kenttäteorian olotilan muutoksesta, sitä edelsi silloin toisenlainen aine (mitä myös sanot olevan seuraavassa tässä puhutun taustan lisäksi), niiden edellinen vaihe ei ole ominaisuuksiltaan minkään taustan kaltainen. Ja esim. sähkömagneettinen kenttä oli aiemmassa vaiheessa sähköheikko kenttä, jossa oli kaksi erilaista vektoribosonia eikä nykyisiä. Tausta, joka määrittelee faasin ja kaikki seuraavat faasit kentille, on matematiikkaa jolla ylemmät faasit ovat muuttumattomia kentälle tehtävien muunnosten suhteen (matemaattisia muunnoksia, jotka eivät liity aika-avaruuteen vaan määräävät kaikika rakenteita, kuten mikä on pysyvä systeemi ja mistä on vuorovaikutus toisiin). Faasit loppuvat siihen, että symmetrioita on jäljellä vain jakamaton määrä ja yksi per vuorovaikutus, mutta tilanne jossa jokin symmetria todella pätee ja tulee voimaan riippuu kenttien ja vakuumiarvojen järjestäytymisestä.

        Yllä oleva inflaatio ei ole tällaisen olotilan teoria ja siinä on vain yhden luvun skalaarikenttä, joka voi muuttaa nollapisteen ylittävää energiaansa muiksi kentiksi, joiden kanssa se nyt vuorovaikuttaa yhdessä kenttien vaiheessa. Inflaation kentällä on lopussa energiaa, joka on lepoenergiaa eli sillä on massaa ja se ei ole stabiilimpi kuin seuraavat hiukkaset. SM-kentällä ei ole tehty yksinään inflaatiota, koska sillä on varmaan ongelmia tuottaa oikea määrä esim. kvarkeiksi hajoamaan kykeneviä fotoneja ja SM-kentän nykytilaa ylipäätään. Jos inflaation jälkeinen aika on edelleen sähköheikon vuorovaikutuksen aikaa, ei mitään SM-kenttää ollut inflaatiota varten käytössä.

        F: "Kun sitä templaattia lakataan ylläpitämästä kollektiivisen intention kautta niin sen aineen muoto vähitellen hajoaa ja tekee tilaa uusille muodoille ja rakenteille (entropia)."

        Uusi muoto varsinkin hajoamisessa voi olla samoja käsitteitä sisältävä kuin entropia, koska kyseessä ei ole olemassa aina heti käänteistä prosessia, ja siten hajoaminen voi aiheuttaa muutoksia ja näyttää jopa aikaa. Tämä on kuitenkin teoria toisistaan eristetyille uusien hiukkasten suljetuille systeemeille, ja esim. hiukkaskiihdytin näyttää aina miten hajonnut hiukkanen tehdään uudestaan yhdistämällä kaikkea. Muutenkaan luomuhajoamisessakaan mistään entropian lajista ja sen muuttumisen suunnasta ei voi olla varma. Paljon käytetyt entropialaskut ja -määritelmät eivät esim. pysty esittämään, että alkutilan suuri entropia estäisi muutoksen tapahtumasta verrattuna muihin tilanteisiin. Lopputiloissa taas voi syntyä joissain määrittelytavoissa kaikenlaisia entropian arvoja. Monta hiukkasta yhden asemasta ei ole paljon entropiaa vaan voi tarkoittaa myös yhtäpaljon tai vähemmän suhteellista entropiaa ja voi aina sisältää ns. informaatiota.


      • Anonyymi
        Fractalmind kirjoitti:

        jatkoa:

        Teoriapuolen tutkijat varsinkin luonnontieteissä omivat mielellään omiksi saavutuksikseen kaikki tekniikan keksinnät vain sen takia että se keksinnön taustatarina eli käsitteellinen popularisointi toimii heidän keksimillään nimityksillä ja käsitteillä. Ainoa olennainen asia on luonnon matem. ilmaistut havaittavissa olevat säännönmukaisuudet ja sillä teor,. tarinaosuuudella ei ole oikeasti juuri mitään merkitystä eikä säännönmukaisuuksien toimivuus tai toimimattomuus sellaisenaan edes vahvista eikä kumoa sitä populaaritieteen tarinaosuutta vaikka helposti tuottaa sellaisen illuusion.

        Suurin osa tieteen teorianmuodostuksesta on oikeasti fiktionmuodostusta omaksutun ideologian ja metafysiikan mukaisesti. Vain systeemiteoreettinen lähestymistapa voisi ehkä olla aidosti neutraalia suhteessa metafysiikkaan ja ideologiaan.




        "Jos Belisario ei provoile, vaan on tosissaan, paljon on mennyt kokonaan
        ohitse, aivan perusasioita.
        Ei ihme, että palstalla alkaa tulla vastaluentoja."

        En provoile (ainakaan pelkästään ;-)) vaan suhtaudun äärimmäisen kriittisesti siihen mitä suurin osa pitää varmana ja todellisena koska se näennäinen varmuus ja todentuntuisuus on lähinnä vain seurausta sokeasta auktoriteettien uskomisesta ja luottamisesta ja pääsääntöisesti sitä enemmän uskotaan ja luotetaan mitä vähemmän oikeasti ymmärretään tutkijoiden munkkilatinasta eli jargonista ja usein täysin itsetarkoituksellisesta matemaattisesta ilmaisusta.

        Konstit ovat ihan samat kuin papistolla keskiajalla :D

        Belisario.

        Katselin tuota Essentiafoundation sivuja, kuten aikaisemminkin olen
        vilkaissut, näyttää olevan oikea idealistipesä, ja vielä saksalaisen
        idealismin, joka on osaltaan erittäin pahamaineinen, sovelletuksiensa
        johdosta.

        Heitä näyttää erityisesti kyrsivän Russellin kritiikki Hegeliä vastaan,
        näyttävät toivovan vielä Hegelin nousua. Otetaan argumentit teknisenä
        asiana, jos Russell osuu vähänkään oikeaan, Hegel onkin syytä pitää
        haudattuna, ettei sen dialektiikkatauti pääse leviämään.

        Dialektiikasta hauska toteamus, jatkosodan kesän -44 taistelut
        Neuvosto-liittoa vastaan piti päättyä heidän mukaansa nopeasti ja
        tehokkaasti, näin ei aivan käynyt, syy olikin hyvin opettava.

        N-liiton sodanjohto mainitsi jälkianalyysissään, kun N-liitto taisteli
        dialektiikan logiikan oppien perusteella, niin suomalaiset eivät.
        He eivät sanoneet suomalaisten taistelevan porvarillisten oppien mukaan,
        eikä reaalisten periaatteiden mukaan, mikä muuten olikin totta, suomalainen
        sotilaskoulutus toimi aivan eri tavalla kuin naapureiden.

        Tämä suomalaisten ei-dialektinen taistelutapa sotki venäläisten puhtaan
        dialektisen tavan, eikä taistelumaastokaan käyttäytynyt dialektisesti,
        vaan suomalaiset olivat parempia maaston käytössä.

        Tuosta Essentia sivusta vielä sen verran, kun tämä essentia viittaa
        olemukseen, "essence", siinä on idealistien lempitermi, kun "olemus" termi
        vilahtaa kaikkien tervejärkisten on syytä terävöityä. Ihmisellä tai muillakaan
        ei ole olemusta.

        Kertomasi mukaan vastustit auktoriteetteja, tälläinen ainakin lapsilla on käsitetty
        käytöshäiriöksi.
        Toisaalta se kyllä selittäisi aika paljon siitä miten esiinnyt palstalla.

        Tällä samalla palstalla on keskustelu "Käsitteiden rakentaminen", vaikka
        se on ilmeisesti lähtenyt ohjelmointipuolelta, siinä on kuitenkin käsitteisiin
        liittyvää perustietoa, joka on lähinnä puoliteknistä.
        Etenkin viimeisessä "Froth" nimimerkin kirjoituksessa, missä puhutaan sanojen
        taakse katsomisesta, onkin hyvä oivallus.

        Toisaalta kun kirjoittelee kanssasi tunnut olevan herkkä sanoille jotka
        tunnistat mielestäsi kritiikiksi itseäsi kohtaan ja otat sitten pultit siitä.

        Joskus olen ajatellut olisitko Belisario-botti, tehty vain filosofiaprovoksi,
        sillä on bottien ominaisuuksia, reagoi sanoihin, mutta sanojen takana olevat
        käsitteelliset yhteydet jäävät hämäräksi.

        Ihmiset ovat joutuneet auktoriteettien kanssa tekemisiin, monet ilman
        mitään traumoja.
        Ainakin minä olen omalähtöisesti katsonut auktoriteettisuhteiden "taakse"
        ja tunnistanut niiden "olemuksen", ne pitääkin ottaa tyylillä, eipä ole
        tullut konflikteja, edes silloin kun olen itse kohonnut auktoriteetin asemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        Katselin tuota Essentiafoundation sivuja, kuten aikaisemminkin olen
        vilkaissut, näyttää olevan oikea idealistipesä, ja vielä saksalaisen
        idealismin, joka on osaltaan erittäin pahamaineinen, sovelletuksiensa
        johdosta.

        Heitä näyttää erityisesti kyrsivän Russellin kritiikki Hegeliä vastaan,
        näyttävät toivovan vielä Hegelin nousua. Otetaan argumentit teknisenä
        asiana, jos Russell osuu vähänkään oikeaan, Hegel onkin syytä pitää
        haudattuna, ettei sen dialektiikkatauti pääse leviämään.

        Dialektiikasta hauska toteamus, jatkosodan kesän -44 taistelut
        Neuvosto-liittoa vastaan piti päättyä heidän mukaansa nopeasti ja
        tehokkaasti, näin ei aivan käynyt, syy olikin hyvin opettava.

        N-liiton sodanjohto mainitsi jälkianalyysissään, kun N-liitto taisteli
        dialektiikan logiikan oppien perusteella, niin suomalaiset eivät.
        He eivät sanoneet suomalaisten taistelevan porvarillisten oppien mukaan,
        eikä reaalisten periaatteiden mukaan, mikä muuten olikin totta, suomalainen
        sotilaskoulutus toimi aivan eri tavalla kuin naapureiden.

        Tämä suomalaisten ei-dialektinen taistelutapa sotki venäläisten puhtaan
        dialektisen tavan, eikä taistelumaastokaan käyttäytynyt dialektisesti,
        vaan suomalaiset olivat parempia maaston käytössä.

        Tuosta Essentia sivusta vielä sen verran, kun tämä essentia viittaa
        olemukseen, "essence", siinä on idealistien lempitermi, kun "olemus" termi
        vilahtaa kaikkien tervejärkisten on syytä terävöityä. Ihmisellä tai muillakaan
        ei ole olemusta.

        Kertomasi mukaan vastustit auktoriteetteja, tälläinen ainakin lapsilla on käsitetty
        käytöshäiriöksi.
        Toisaalta se kyllä selittäisi aika paljon siitä miten esiinnyt palstalla.

        Tällä samalla palstalla on keskustelu "Käsitteiden rakentaminen", vaikka
        se on ilmeisesti lähtenyt ohjelmointipuolelta, siinä on kuitenkin käsitteisiin
        liittyvää perustietoa, joka on lähinnä puoliteknistä.
        Etenkin viimeisessä "Froth" nimimerkin kirjoituksessa, missä puhutaan sanojen
        taakse katsomisesta, onkin hyvä oivallus.

        Toisaalta kun kirjoittelee kanssasi tunnut olevan herkkä sanoille jotka
        tunnistat mielestäsi kritiikiksi itseäsi kohtaan ja otat sitten pultit siitä.

        Joskus olen ajatellut olisitko Belisario-botti, tehty vain filosofiaprovoksi,
        sillä on bottien ominaisuuksia, reagoi sanoihin, mutta sanojen takana olevat
        käsitteelliset yhteydet jäävät hämäräksi.

        Ihmiset ovat joutuneet auktoriteettien kanssa tekemisiin, monet ilman
        mitään traumoja.
        Ainakin minä olen omalähtöisesti katsonut auktoriteettisuhteiden "taakse"
        ja tunnistanut niiden "olemuksen", ne pitääkin ottaa tyylillä, eipä ole
        tullut konflikteja, edes silloin kun olen itse kohonnut auktoriteetin asemaan.

        "Katselin tuota Essentiafoundation sivuja, kuten aikaisemminkin olen
        vilkaissut, näyttää olevan oikea idealistipesä, ja vielä saksalaisen
        idealismin, joka on osaltaan erittäin pahamaineinen, sovelletuksiensa
        johdosta."

        Niin se on Bernardo Kastrupin muiden samanmielisten tutkijoiden kanssa perustama sivusto joka on mielestäni varsin laadukas varsinkin jos ei jo oletusarvoisesti asennoidu siihen kielteisesti ja ennakkoluuloisen asenteellisesti kuten sinä ilmeisesti teet.

        Olet ennenkin vihjaillut idealismin pahamaineisuudesta eikä ainakaan minulle ole oikein selvinnyt mitä tarkoitat ja mihin viittaat. Muutenkin argumentointisi on pääosin vihjalevaa mikä lienee tahallista tai sitten et vain osaa ilmaista itseäsi selkeästi.

        Minulle Kastrup oli ensimmäinen idealisti joka ns. kolahti johtuen ehkä siitä että K esittää asiansa hyvin selkeästi ja loogisesti ja hänen taustansa liittyy tietotekniikkaan kuten itsellänikin.

        Minulle ns. realismi tai oikeammin perinteinen materialismi ei ole koskaan avautunut koska minusta sen selitysvoima ja perusta on aika olematon eivätkä reduktionistiset haaveilun tasolla olevat selitysyritykset ole koskaan vakuuttaneet vaan pikemminkin vaikuttavat hyvin tarkoitushakuisilta ja väkisin väännetyiltä.

        Itse pidin Reijo Wileniusta ja jossain määrin myös K.V. Laurikaista sekä Matti Bergströmiä aika mielenkiintoisina tutkijoina ja heidät kaikki on nykyään käytännössä unohdettu ja jalustalle on nostettu lähinnä sellaisia tyyppejä joille kaavamaiset tutkimusmenetelmät ja valtavirran seuraaminen ovat olleet kaikkein tärkeämpiä asioita. Minkäänlaista luovuutta ei tiedeyhteisöstä tunnu enää löytyvän ja ne parhaat ja omaperäisimmät tutkijat ovat jo jättäneet uppoavan laivan.

        Omaperäisyyttä ei enää juurikaan löydy nykyisestä tieteestä mistään vaan kaikki on tiimitutkimusta ja ryhmäajattelua eikä kukaan enää uskalla ajatella ja toimia itsenäisesti.

        Tieteen ja filosofian alkuperäiset ihanteet jos niitä koskaan on ollutkaan muualla kuin juhlapuheissa ovat käytännössä surkastuneet olemattomiin ja jäljelle on itsetarkoituksellinen keskinäisen kehumisen kerhoja jotka elävät omassa joukkopsykoosissaan hyvin kaukana kaikesta aidosta ja todellisesta.


        "Heitä näyttää erityisesti kyrsivän Russellin kritiikki Hegeliä vastaan,
        näyttävät toivovan vielä Hegelin nousua. Otetaan argumentit teknisenä
        asiana, jos Russell osuu vähänkään oikeaan, Hegel onkin syytä pitää
        haudattuna, ettei sen dialektiikkatauti pääse leviämään."

        Tuolla Essentia-sivustolla taisi olla yksi artikkeli jossa viitattiin Hegelin idealismiin jota voi tietysti kritisoida sen kommunismiin liittyvien johdannaisten kuten Marxin kautta mutta minusta se on jo turhan kaukaahaettua kritiikkiä. Itse en ole perehtynyt Hegeliin ja Kastrup on ainoa idealisti johon olen kunnolla tutustunut.

        Russelia en koskaan pitänyt erityisen kiinnostavana kuten en Niiniluotoakaan eikä muitakaan ns. realisteja joita pidetään arvostettuina filosofian edustajina koska he hyvin ahkerasti kaikessa pyrkivät myötäilemään luonnontieteiden valtavirtaa joka taas anglo-amerikkalaisvetoisena siirtyi yhä lähemmäksi kaavamaisia ja mekaanisia rutiineja keskittyen lähinnä huippukalliisiin laitteistoihin ja pelkkään matematiikkaan ja unohtaen kokonaan sen että tieteen alkuperäinen tehtävä on myös edistää todellisuuden ymmärtämistä eikä pelkästään vain luonnon manipulointimetodeja.

        "Dialektiikasta hauska toteamus, jatkosodan kesän -44 taistelut
        Neuvosto-liittoa "

        Tuo ei taas liity mihinkään vaikka ilmeisesti jotenkin assosioit idealismin Venäjään ja siten osoitat taas olevasi russofoobikko mikä lienee nykyään muotia koska kaikki mahdollinen kuviteltavissa oleva negatiivinen asia laitetaan mieluiten aina Putinin ja venäläisten syyksi.

        Pidät minua varmaan jonkinlaisena venäjätrollina kun kehtasin vähän aikaa sitten puolustaa Putinia ja venäläisiä koska minusta USA ja Bideen hallinto ovat tahallaan provosoneet sodan Venäjää vastaan rakentamalla Ukrainaan biolabroja sotatarkoitukseen ja tukemalla ukrainalaisia natseja jotka esiintyvät avoimesti natsitunnuksin. Venäjä on käytännössä ihmiskunnan toivo ja ainoa maa jossa vielä järkeäkin osataan käyttää eikä alistuta länsimaiseen anglo-amerikkalaiseen korruptioon.

        Itse asiassa ihan piruuttani voisin myös heittää sellaisen provon että Suomella oli paljon parempi tilanne aikoinaan tsaarinvallan alaisuudessa kuin Ruotsin siirtomaavallan ikeessä ja kaikki ruotsinkieliset voisivat muuttaa Ahvenanmaalle ja myydä sitten se koko saaristo Ruotsille hyvään hintaan (kuten eräs kollegaani aikoinana sanoi joka kuullosti aika hauskalta varsinkin kun ruotsinkielinen vähemmistö vieläkin kokee olevansa eliittiä ja pakottaa enemmistön puhumaan ruotsia)

        jatkuu,,.,


      • Fractalmind kirjoitti:

        "Katselin tuota Essentiafoundation sivuja, kuten aikaisemminkin olen
        vilkaissut, näyttää olevan oikea idealistipesä, ja vielä saksalaisen
        idealismin, joka on osaltaan erittäin pahamaineinen, sovelletuksiensa
        johdosta."

        Niin se on Bernardo Kastrupin muiden samanmielisten tutkijoiden kanssa perustama sivusto joka on mielestäni varsin laadukas varsinkin jos ei jo oletusarvoisesti asennoidu siihen kielteisesti ja ennakkoluuloisen asenteellisesti kuten sinä ilmeisesti teet.

        Olet ennenkin vihjaillut idealismin pahamaineisuudesta eikä ainakaan minulle ole oikein selvinnyt mitä tarkoitat ja mihin viittaat. Muutenkin argumentointisi on pääosin vihjalevaa mikä lienee tahallista tai sitten et vain osaa ilmaista itseäsi selkeästi.

        Minulle Kastrup oli ensimmäinen idealisti joka ns. kolahti johtuen ehkä siitä että K esittää asiansa hyvin selkeästi ja loogisesti ja hänen taustansa liittyy tietotekniikkaan kuten itsellänikin.

        Minulle ns. realismi tai oikeammin perinteinen materialismi ei ole koskaan avautunut koska minusta sen selitysvoima ja perusta on aika olematon eivätkä reduktionistiset haaveilun tasolla olevat selitysyritykset ole koskaan vakuuttaneet vaan pikemminkin vaikuttavat hyvin tarkoitushakuisilta ja väkisin väännetyiltä.

        Itse pidin Reijo Wileniusta ja jossain määrin myös K.V. Laurikaista sekä Matti Bergströmiä aika mielenkiintoisina tutkijoina ja heidät kaikki on nykyään käytännössä unohdettu ja jalustalle on nostettu lähinnä sellaisia tyyppejä joille kaavamaiset tutkimusmenetelmät ja valtavirran seuraaminen ovat olleet kaikkein tärkeämpiä asioita. Minkäänlaista luovuutta ei tiedeyhteisöstä tunnu enää löytyvän ja ne parhaat ja omaperäisimmät tutkijat ovat jo jättäneet uppoavan laivan.

        Omaperäisyyttä ei enää juurikaan löydy nykyisestä tieteestä mistään vaan kaikki on tiimitutkimusta ja ryhmäajattelua eikä kukaan enää uskalla ajatella ja toimia itsenäisesti.

        Tieteen ja filosofian alkuperäiset ihanteet jos niitä koskaan on ollutkaan muualla kuin juhlapuheissa ovat käytännössä surkastuneet olemattomiin ja jäljelle on itsetarkoituksellinen keskinäisen kehumisen kerhoja jotka elävät omassa joukkopsykoosissaan hyvin kaukana kaikesta aidosta ja todellisesta.


        "Heitä näyttää erityisesti kyrsivän Russellin kritiikki Hegeliä vastaan,
        näyttävät toivovan vielä Hegelin nousua. Otetaan argumentit teknisenä
        asiana, jos Russell osuu vähänkään oikeaan, Hegel onkin syytä pitää
        haudattuna, ettei sen dialektiikkatauti pääse leviämään."

        Tuolla Essentia-sivustolla taisi olla yksi artikkeli jossa viitattiin Hegelin idealismiin jota voi tietysti kritisoida sen kommunismiin liittyvien johdannaisten kuten Marxin kautta mutta minusta se on jo turhan kaukaahaettua kritiikkiä. Itse en ole perehtynyt Hegeliin ja Kastrup on ainoa idealisti johon olen kunnolla tutustunut.

        Russelia en koskaan pitänyt erityisen kiinnostavana kuten en Niiniluotoakaan eikä muitakaan ns. realisteja joita pidetään arvostettuina filosofian edustajina koska he hyvin ahkerasti kaikessa pyrkivät myötäilemään luonnontieteiden valtavirtaa joka taas anglo-amerikkalaisvetoisena siirtyi yhä lähemmäksi kaavamaisia ja mekaanisia rutiineja keskittyen lähinnä huippukalliisiin laitteistoihin ja pelkkään matematiikkaan ja unohtaen kokonaan sen että tieteen alkuperäinen tehtävä on myös edistää todellisuuden ymmärtämistä eikä pelkästään vain luonnon manipulointimetodeja.

        "Dialektiikasta hauska toteamus, jatkosodan kesän -44 taistelut
        Neuvosto-liittoa "

        Tuo ei taas liity mihinkään vaikka ilmeisesti jotenkin assosioit idealismin Venäjään ja siten osoitat taas olevasi russofoobikko mikä lienee nykyään muotia koska kaikki mahdollinen kuviteltavissa oleva negatiivinen asia laitetaan mieluiten aina Putinin ja venäläisten syyksi.

        Pidät minua varmaan jonkinlaisena venäjätrollina kun kehtasin vähän aikaa sitten puolustaa Putinia ja venäläisiä koska minusta USA ja Bideen hallinto ovat tahallaan provosoneet sodan Venäjää vastaan rakentamalla Ukrainaan biolabroja sotatarkoitukseen ja tukemalla ukrainalaisia natseja jotka esiintyvät avoimesti natsitunnuksin. Venäjä on käytännössä ihmiskunnan toivo ja ainoa maa jossa vielä järkeäkin osataan käyttää eikä alistuta länsimaiseen anglo-amerikkalaiseen korruptioon.

        Itse asiassa ihan piruuttani voisin myös heittää sellaisen provon että Suomella oli paljon parempi tilanne aikoinaan tsaarinvallan alaisuudessa kuin Ruotsin siirtomaavallan ikeessä ja kaikki ruotsinkieliset voisivat muuttaa Ahvenanmaalle ja myydä sitten se koko saaristo Ruotsille hyvään hintaan (kuten eräs kollegaani aikoinana sanoi joka kuullosti aika hauskalta varsinkin kun ruotsinkielinen vähemmistö vieläkin kokee olevansa eliittiä ja pakottaa enemmistön puhumaan ruotsia)

        jatkuu,,.,

        jatkoa:


        "Tuosta Essentia sivusta vielä sen verran, kun tämä essentia viittaa
        olemukseen, "essence", siinä on idealistien lempitermi, kun "olemus" termi
        vilahtaa kaikkien tervejärkisten on syytä terävöityä. Ihmisellä tai muillakaan
        ei ole olemusta."

        Tabula-rasa oletus on täysin hölmö.

        Tottakai ihmisellä on perusolemus vaikka sitä kaiken mahdollisen ehdollistamisen ja "koulutuksen" kautta voimaperäisesti on yritetty eliminoida viimeisen 150 v aikana.

        Todellisuus on pohjimmiltaan henkinen vaikka ns. ahrimaaniset vaikutukset kuten transhumanismi yrittävät sitä henkisyyttä kaikin kuviteltavissa olevin keinoin kitkeä pois ihmisistä.

        "Kertomasi mukaan vastustit auktoriteetteja, tälläinen ainakin lapsilla on käsitetty
        käytöshäiriöksi.
        Toisaalta se kyllä selittäisi aika paljon siitä miten esiinnyt palstalla."

        Heh. Minulle ei ole koskaan olllut mitään käyttöä auktoriteeteille koska sellaisia ei oikeasti ole eikä edes voi olla olemassa.

        Auktoriteettien seuraaminen johtaa orjuuteen ja riippuvuuteen ja estää yksilöllisen kehityksen. Kyse on vallasta ja vallanhalusta kaikkien niiden osalta jotka kuvittelevat olevansa auktoriteetteja.

        "Tällä samalla palstalla on keskustelu "Käsitteiden rakentaminen", vaikka
        se on ilmeisesti lähtenyt ohjelmointipuolelta, siinä on kuitenkin käsitteisiin
        liittyvää perustietoa, joka on lähinnä puoliteknistä.
        Etenkin viimeisessä "Froth" nimimerkin kirjoituksessa, missä puhutaan sanojen
        taakse katsomisesta, onkin hyvä oivallus."

        Tuon tyyppisellä käsiteanalyysillä voi olla käytännön sovelluksia esim. tekoälyn kehityksessä mutta käsitteillä ei oikeasti voi ajatella koska ne ovat liian pelkistettyjä, kaavamaisia ja mielikuviin palautuvia ja tavallaan suljetun systeemin taskubiljardia.:D

        Ajattelu ei ole mikään mekaaninen prosessi jossa orjallisesti päätellään premisseistä kuten matematiikassa vaan sellainen prosessointi kertoo vain sen mitä oletuksista tietyssä viitekehyksessä eli tulkintojen joukossa seuraa deterministisesti.

        Looginen ajattelu ja matemaattinen johtaminen ei tuota uutta tietoa vaan purkaa vain seuraukset niistä oletuksista joihin uskotaan ja usein pidetään itsestäänselvinä ja se on aina mielikuvakuplan sisällä ei voi kertoa mitään sen mielikuvakuplan ulkopuolisesta todellisuudesta.

        Ajattelu ei ole edes prosessi vaan analogista vuorovaikutusta todellisuuden kanssa resonssien kautta eli epälokaalista ja myös alitajuista koska se ei perustu käsitteiden määritelmiin eikä määritelmien manipulointiin kuten tekoälyssä ja tietotekniikassa.

        Koska koko tiede ja filosofia perustuu nykyään käsitteiden kanssa leikkimiseen niin sellainen tiede ja filosofia on hyvin alkeellista ja avutonta eikä kerro juuri mitään todellisuudesta vaan lähinnä vain asianomaisten uskomuksista, asenteista ja ennakkoluuloista. Empiirinen komponenttikin on tieteessä aika olematonta koska se on tiukasti siihen käsitteelliseen puoleen.

        "Toisaalta kun kirjoittelee kanssasi tunnut olevan herkkä sanoille jotka
        tunnistat mielestäsi kritiikiksi itseäsi kohtaan ja otat sitten pultit siitä."

        En minä sinun enkä kenenkään muun kirjoittelusta ota pultteja vaan lähinnä siitä ilmiömäisestä kyvystä ymmärtää väärin ja hyvin tarkoitushakuisesti ja kuten olen kai ennenkin kertonut niin en ole kiinnostunut ihmisistä ja suurin osa ihmisistä varsinkin nettipalstoilla ei osaa edes alkeellisella tasolla käyttäytyä eikä varsinkaan ajatella mitä kirjoittavat. Usein huomaan aika rankasti yliarvioivani ihmisten tekstinymmärryskykyä ja se on toisinaan jopa lähes mykistävää vähän toimivaa intuitiota ihmisillä on.

        Myönnän että tahallani provosoin aika usein koska tiedän että tietynlaiset kommentit tuottavat deterministisesti tietynlaisia tahallisen koomisia reaktioita kun mainitsee jonkun avainsanan kuten "vapaa tahto" jolloin palautteen seuraaminen on aika hauskaa varsinkin kun se älypuolen stimulointi näissä nettikeskusteluissa jää aika olemattomaksi.

        Vaikka provosoinkin niin se ei tarkoita että oma kantani poikkeaisi siitä provoilusta.


        "Joskus olen ajatellut olisitko Belisario-botti, tehty vain filosofiaprovoksi,
        sillä on bottien ominaisuuksia, reagoi sanoihin, mutta sanojen takana olevat
        käsitteelliset yhteydet jäävät hämäräksi."

        Veetuilu on jalo taito ja harva osaa sen kunnolla. Sinä et osaa:D

        "Ihmiset ovat joutuneet auktoriteettien kanssa tekemisiin, monet ilman
        mitään traumoja."

        Se onkin huolestuttavaa tässä yhteiskunnassa jossa liian helposti lähdetään seuraamaan sokeasti "johtajia" ja luovutaan samalla omasta vastuusta.


        "Ainakin minä olen omalähtöisesti katsonut auktoriteettisuhteiden "taakse"
        "

        Olen aina vältellyt wanna-be auktoriteetteja enkä itsekään haluaisi olla mikään auktoriteetti vaan kuljen aina omaa polkuani niin kuin parhaaksi näen enkä suostu huonoihin kompromisseihin.

        Vastailen näihin viesteihin vain jos löytyy sellaista aikaa ja inspiraatiota jota en jaksa hyödyntää mihinkään muuhun mielenkiintoisempaan.


      • Anonyymi
        Fractalmind kirjoitti:

        jatkoa:


        "Tuosta Essentia sivusta vielä sen verran, kun tämä essentia viittaa
        olemukseen, "essence", siinä on idealistien lempitermi, kun "olemus" termi
        vilahtaa kaikkien tervejärkisten on syytä terävöityä. Ihmisellä tai muillakaan
        ei ole olemusta."

        Tabula-rasa oletus on täysin hölmö.

        Tottakai ihmisellä on perusolemus vaikka sitä kaiken mahdollisen ehdollistamisen ja "koulutuksen" kautta voimaperäisesti on yritetty eliminoida viimeisen 150 v aikana.

        Todellisuus on pohjimmiltaan henkinen vaikka ns. ahrimaaniset vaikutukset kuten transhumanismi yrittävät sitä henkisyyttä kaikin kuviteltavissa olevin keinoin kitkeä pois ihmisistä.

        "Kertomasi mukaan vastustit auktoriteetteja, tälläinen ainakin lapsilla on käsitetty
        käytöshäiriöksi.
        Toisaalta se kyllä selittäisi aika paljon siitä miten esiinnyt palstalla."

        Heh. Minulle ei ole koskaan olllut mitään käyttöä auktoriteeteille koska sellaisia ei oikeasti ole eikä edes voi olla olemassa.

        Auktoriteettien seuraaminen johtaa orjuuteen ja riippuvuuteen ja estää yksilöllisen kehityksen. Kyse on vallasta ja vallanhalusta kaikkien niiden osalta jotka kuvittelevat olevansa auktoriteetteja.

        "Tällä samalla palstalla on keskustelu "Käsitteiden rakentaminen", vaikka
        se on ilmeisesti lähtenyt ohjelmointipuolelta, siinä on kuitenkin käsitteisiin
        liittyvää perustietoa, joka on lähinnä puoliteknistä.
        Etenkin viimeisessä "Froth" nimimerkin kirjoituksessa, missä puhutaan sanojen
        taakse katsomisesta, onkin hyvä oivallus."

        Tuon tyyppisellä käsiteanalyysillä voi olla käytännön sovelluksia esim. tekoälyn kehityksessä mutta käsitteillä ei oikeasti voi ajatella koska ne ovat liian pelkistettyjä, kaavamaisia ja mielikuviin palautuvia ja tavallaan suljetun systeemin taskubiljardia.:D

        Ajattelu ei ole mikään mekaaninen prosessi jossa orjallisesti päätellään premisseistä kuten matematiikassa vaan sellainen prosessointi kertoo vain sen mitä oletuksista tietyssä viitekehyksessä eli tulkintojen joukossa seuraa deterministisesti.

        Looginen ajattelu ja matemaattinen johtaminen ei tuota uutta tietoa vaan purkaa vain seuraukset niistä oletuksista joihin uskotaan ja usein pidetään itsestäänselvinä ja se on aina mielikuvakuplan sisällä ei voi kertoa mitään sen mielikuvakuplan ulkopuolisesta todellisuudesta.

        Ajattelu ei ole edes prosessi vaan analogista vuorovaikutusta todellisuuden kanssa resonssien kautta eli epälokaalista ja myös alitajuista koska se ei perustu käsitteiden määritelmiin eikä määritelmien manipulointiin kuten tekoälyssä ja tietotekniikassa.

        Koska koko tiede ja filosofia perustuu nykyään käsitteiden kanssa leikkimiseen niin sellainen tiede ja filosofia on hyvin alkeellista ja avutonta eikä kerro juuri mitään todellisuudesta vaan lähinnä vain asianomaisten uskomuksista, asenteista ja ennakkoluuloista. Empiirinen komponenttikin on tieteessä aika olematonta koska se on tiukasti siihen käsitteelliseen puoleen.

        "Toisaalta kun kirjoittelee kanssasi tunnut olevan herkkä sanoille jotka
        tunnistat mielestäsi kritiikiksi itseäsi kohtaan ja otat sitten pultit siitä."

        En minä sinun enkä kenenkään muun kirjoittelusta ota pultteja vaan lähinnä siitä ilmiömäisestä kyvystä ymmärtää väärin ja hyvin tarkoitushakuisesti ja kuten olen kai ennenkin kertonut niin en ole kiinnostunut ihmisistä ja suurin osa ihmisistä varsinkin nettipalstoilla ei osaa edes alkeellisella tasolla käyttäytyä eikä varsinkaan ajatella mitä kirjoittavat. Usein huomaan aika rankasti yliarvioivani ihmisten tekstinymmärryskykyä ja se on toisinaan jopa lähes mykistävää vähän toimivaa intuitiota ihmisillä on.

        Myönnän että tahallani provosoin aika usein koska tiedän että tietynlaiset kommentit tuottavat deterministisesti tietynlaisia tahallisen koomisia reaktioita kun mainitsee jonkun avainsanan kuten "vapaa tahto" jolloin palautteen seuraaminen on aika hauskaa varsinkin kun se älypuolen stimulointi näissä nettikeskusteluissa jää aika olemattomaksi.

        Vaikka provosoinkin niin se ei tarkoita että oma kantani poikkeaisi siitä provoilusta.


        "Joskus olen ajatellut olisitko Belisario-botti, tehty vain filosofiaprovoksi,
        sillä on bottien ominaisuuksia, reagoi sanoihin, mutta sanojen takana olevat
        käsitteelliset yhteydet jäävät hämäräksi."

        Veetuilu on jalo taito ja harva osaa sen kunnolla. Sinä et osaa:D

        "Ihmiset ovat joutuneet auktoriteettien kanssa tekemisiin, monet ilman
        mitään traumoja."

        Se onkin huolestuttavaa tässä yhteiskunnassa jossa liian helposti lähdetään seuraamaan sokeasti "johtajia" ja luovutaan samalla omasta vastuusta.


        "Ainakin minä olen omalähtöisesti katsonut auktoriteettisuhteiden "taakse"
        "

        Olen aina vältellyt wanna-be auktoriteetteja enkä itsekään haluaisi olla mikään auktoriteetti vaan kuljen aina omaa polkuani niin kuin parhaaksi näen enkä suostu huonoihin kompromisseihin.

        Vastailen näihin viesteihin vain jos löytyy sellaista aikaa ja inspiraatiota jota en jaksa hyödyntää mihinkään muuhun mielenkiintoisempaan.

        Belisariolle.

        Tässä viestissä ei ole mitään tarkoituksellisesti negatiivista sinua
        kohtaan, ota tämä kehityskeskusteluna.

        Olet sanonut, että sinua nyrppii tietyt asiat näissä keskusteluissa, nyt sitten
        palautetta sinun suuntaan. Sinut tunnistaa jo kirjoitustavasta,
        tajunnanvirtatekniikka tekee vastauksistasi pitkiä, turhankin pitkiä, sitten
        sinulla on oma idealistissävyinen jargon, joka toistuu vuodesta toiseen.
        Uskot myös Goebbelsin mottoon asioiden toistettavuudesta, tarpeeksi kun
        toistaa vaikka valheita, niin lopuksi perille menee.

        On tietysti esimerkkejä hyvästä keskustelutavasta.
        Tässä vaikka yksi sellainen filosofisesta aiheesta.

        Joskus 50-60 luvulla Russell ja johtava englantilainen teologi väittelivät
        radiossa jumalan olemassaolontodistuksista, kuuma aihe, Russell oli jo
        tunnustautunut agnostikoksi.

        Joskus uransa alkuvaiheessa Russell oli törmännyt erääseen argumenttiin
        jumalan puolesta, se yllätti Russellin täydellisesti, hän ei osannut arvioida
        sitä mitenkään. Russell piti argumenttia oikeastaan melkein lopullisena
        niittinä jumalan puolesta.

        Sitten yli 50 vuoden päästä tuli tämä väittely, Russell tiesi oikeastaan
        kaikkien jumalatodistusten vahvat ja heikot kohdat. Hän tiesi mitä
        vastapuoli tulee esittämään, tiesikö vastapuoli saman Russelista,
        ehkä ei, Russellin vasta-argumentti näytti yllättäneen hänet.

        Vastapuoli esitti tämän Russellin yllättäneen argumentin, mutta se ei enää
        kolahtanut samalla tavoin.
        Se perustui jumalan olemuksen erääseen seuraukseen, niin, jumalalla on
        olemus, ainakin teologien mukaan.
        Tuo olemuksen luonne oli ilmoitettu tietyllä tavalla, Russell kielsi että näin
        voidaan tehdä, jos jumalalla oli olemus, siinä ei ollut tuota kriittistä piirrettä
        johon argumentti nojasi.

        Russell sanoi ei, teologi sanoi kyllä. Jotta keskustelu ei menisi juupas-eipäs
        jankkaamiseksi, Russell sanoi, ettei heillä ole siis samaa mielipidettä tuosta
        olemuksen luonteesta, joten keskustelua ei voi jatkaa.
        Väittely päättyi hiukan lässähtäen, mutta tietyllä tavalla filosofisen arvokkaasti.
        Anniksi jäikin Russellin vasta-argumentin ydin, siinä onkin miettimistä.

        Tämä väittely on julkaistu eri puolilla, sen voi löytää netistä, siksi en kerro
        siitä tarkemmin.

        Tuosta olemusasiasta on esimerkki miten käsittelet asioita.
        Kun sanoin, ettei ihmisillä tai muillakaan ole olemusta, se on vain tiettyjen
        idealistien keksimä käsite, jolla sitten voidaan todistella jumalan olemista.

        Vastasit siihen että onpas, jokaisella on perusolemus, tälläistä kuten
        perusolemusta ei ole esitetty filosofiassa aikaisemmin.

        Kissalla on olemus, koska olemuksille on hankala antaa yleistä hyväksyttyä
        termiä, sanotaan sitten että kissalla on "kissauden" olemus, "kissaus" tekee
        siitä kissan.
        Tai kuten jotkut ovat esittäneet tämän, jotta kissa olisi kissa sillä pitää
        olla "kissauden" olemus.
        Miksi näin huvittava ilmaus, koska tässä "pitää" on sanan vahvimmassa
        mahdollisessa merkityksessä.

        Jos kissalla on "kissauksen" olemus, mitä perusolemus tuo lisää kissalle?
        Vahvistaako se olemusta, heikentääkö se "kissautta", onko siinä jokin
        lisäoletus mukana, "ylikissaus", tai "peruskissaus".

        Tämä on tyypillistä sinulle, heittelet tälläisiä kommentteja jotka vaativat
        täsmennystä, et kuitenkaan täsmennä sitä esitettäessä.
        Sitten pyydetään tarkennusta asiaan, alat puhumaan lillukanvarsista tai
        vänkäämisestä.


        Hieman Russellista, en ole russellisti, Russell oli oman aikansa tuote, minä
        olen oman aikani.
        Yksi asian on sanottava Russellista, hänellä oli ainutlaatuinen kyky nähdä
        argumenttien läpi, hän osasi myös ilmaista ajatuksensa hyvin, ei mikään
        ihme että hän on tehnyt vaikutuksen miljooniin ihmisiin. Hän oli kuitenkin
        hyvin rehellinen, hän vaihtoi filosofista linjaansa usein, koska ei ollut
        tyytyväinen aikaisempaan ajatteluunsa.

        Ota tämä sitten kehityskeskusteluna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Belisariolle.

        Tässä viestissä ei ole mitään tarkoituksellisesti negatiivista sinua
        kohtaan, ota tämä kehityskeskusteluna.

        Olet sanonut, että sinua nyrppii tietyt asiat näissä keskusteluissa, nyt sitten
        palautetta sinun suuntaan. Sinut tunnistaa jo kirjoitustavasta,
        tajunnanvirtatekniikka tekee vastauksistasi pitkiä, turhankin pitkiä, sitten
        sinulla on oma idealistissävyinen jargon, joka toistuu vuodesta toiseen.
        Uskot myös Goebbelsin mottoon asioiden toistettavuudesta, tarpeeksi kun
        toistaa vaikka valheita, niin lopuksi perille menee.

        On tietysti esimerkkejä hyvästä keskustelutavasta.
        Tässä vaikka yksi sellainen filosofisesta aiheesta.

        Joskus 50-60 luvulla Russell ja johtava englantilainen teologi väittelivät
        radiossa jumalan olemassaolontodistuksista, kuuma aihe, Russell oli jo
        tunnustautunut agnostikoksi.

        Joskus uransa alkuvaiheessa Russell oli törmännyt erääseen argumenttiin
        jumalan puolesta, se yllätti Russellin täydellisesti, hän ei osannut arvioida
        sitä mitenkään. Russell piti argumenttia oikeastaan melkein lopullisena
        niittinä jumalan puolesta.

        Sitten yli 50 vuoden päästä tuli tämä väittely, Russell tiesi oikeastaan
        kaikkien jumalatodistusten vahvat ja heikot kohdat. Hän tiesi mitä
        vastapuoli tulee esittämään, tiesikö vastapuoli saman Russelista,
        ehkä ei, Russellin vasta-argumentti näytti yllättäneen hänet.

        Vastapuoli esitti tämän Russellin yllättäneen argumentin, mutta se ei enää
        kolahtanut samalla tavoin.
        Se perustui jumalan olemuksen erääseen seuraukseen, niin, jumalalla on
        olemus, ainakin teologien mukaan.
        Tuo olemuksen luonne oli ilmoitettu tietyllä tavalla, Russell kielsi että näin
        voidaan tehdä, jos jumalalla oli olemus, siinä ei ollut tuota kriittistä piirrettä
        johon argumentti nojasi.

        Russell sanoi ei, teologi sanoi kyllä. Jotta keskustelu ei menisi juupas-eipäs
        jankkaamiseksi, Russell sanoi, ettei heillä ole siis samaa mielipidettä tuosta
        olemuksen luonteesta, joten keskustelua ei voi jatkaa.
        Väittely päättyi hiukan lässähtäen, mutta tietyllä tavalla filosofisen arvokkaasti.
        Anniksi jäikin Russellin vasta-argumentin ydin, siinä onkin miettimistä.

        Tämä väittely on julkaistu eri puolilla, sen voi löytää netistä, siksi en kerro
        siitä tarkemmin.

        Tuosta olemusasiasta on esimerkki miten käsittelet asioita.
        Kun sanoin, ettei ihmisillä tai muillakaan ole olemusta, se on vain tiettyjen
        idealistien keksimä käsite, jolla sitten voidaan todistella jumalan olemista.

        Vastasit siihen että onpas, jokaisella on perusolemus, tälläistä kuten
        perusolemusta ei ole esitetty filosofiassa aikaisemmin.

        Kissalla on olemus, koska olemuksille on hankala antaa yleistä hyväksyttyä
        termiä, sanotaan sitten että kissalla on "kissauden" olemus, "kissaus" tekee
        siitä kissan.
        Tai kuten jotkut ovat esittäneet tämän, jotta kissa olisi kissa sillä pitää
        olla "kissauden" olemus.
        Miksi näin huvittava ilmaus, koska tässä "pitää" on sanan vahvimmassa
        mahdollisessa merkityksessä.

        Jos kissalla on "kissauksen" olemus, mitä perusolemus tuo lisää kissalle?
        Vahvistaako se olemusta, heikentääkö se "kissautta", onko siinä jokin
        lisäoletus mukana, "ylikissaus", tai "peruskissaus".

        Tämä on tyypillistä sinulle, heittelet tälläisiä kommentteja jotka vaativat
        täsmennystä, et kuitenkaan täsmennä sitä esitettäessä.
        Sitten pyydetään tarkennusta asiaan, alat puhumaan lillukanvarsista tai
        vänkäämisestä.


        Hieman Russellista, en ole russellisti, Russell oli oman aikansa tuote, minä
        olen oman aikani.
        Yksi asian on sanottava Russellista, hänellä oli ainutlaatuinen kyky nähdä
        argumenttien läpi, hän osasi myös ilmaista ajatuksensa hyvin, ei mikään
        ihme että hän on tehnyt vaikutuksen miljooniin ihmisiin. Hän oli kuitenkin
        hyvin rehellinen, hän vaihtoi filosofista linjaansa usein, koska ei ollut
        tyytyväinen aikaisempaan ajatteluunsa.

        Ota tämä sitten kehityskeskusteluna.

        "Tässä viestissä ei ole mitään tarkoituksellisesti negatiivista sinua
        kohtaan, ota tämä kehityskeskusteluna."

        Kehityskeskustelua käydään yleensä alaisten kanssa enkä minä ole kenenkään alainen eikä minulla ole koskaan ollut sellaista pomoa jota kohtelin pomona siinä mielessä . :D

        "Sinut tunnistaa jo kirjoitustavasta,..."

        Entä sitten. On minua haukuttu multinikkeilystäkin vaikka anonyyminä kirjoittaminen se vasta multinikkeilyäkin onkin vaikka itse tunnistankin varmaan kaikki vakiotyypit täällä ilman nikkiäkin. Suurimmalla osalla täällä on fysikalistinen jargon ja itse koen olevani lähinnä ontologisesti sitoutumaton ja käytän idealistista jargonia kun asia liittyy jollain tavalla tietoisuuteen ja fysikalistista jargonia kun kyse on lokaalin tason 3d maailmasta eli aineen tason todellisuudesta. Tietoisuuden taso on taas aina epälokaalia aina kuten esim. matematiikka ja logiikkakin joita ei voi palauttaa kenenkään aivotoimintaan eikä edes geeneihin.

        Ylläpito esti minua kirjoittamasta ilman rekisteröitymistä vaikka sellaista ei vaadittu tietääkseni keneltäkään muulta ja ehkä minut koetaan niin suureksi vaaraksi tai häiriöksi että se koettiin tarpeelliseksi tai se oli yritys karkoittaa minut palstalta koska rekisteröityminen vaatii aina puhelinnumeron ja vanha puhelin löytyi jota käytän vain harvoin.

        "Uskot myös Goebbelsin mottoon asioiden toistettavuudesta, tarpeeksi kun
        toistaa vaikka valheita, niin lopuksi perille menee."

        Heh. Aika vähän minä toistelen enkä valehtele vaan kerron juuri niin kuin itse asiat näen ja koen mikä voi olla yhtä epätotta kuin kenen tahansa muunkin kirjoittelu koska kukaan ei tunne täydellistä ja lopullista totuutta mistään.

        Onko sinut erikseen palkattu minun vahtimiseen kun et juurikaan näytä kommentoivan muiden kirjoituksia?


        "Joskus 50-60 luvulla Russell ja johtava englantilainen teologi väittelivät
        radiossa jumalan olemassaolontodistuksista, kuuma aihe, Russell oli jo
        tunnustautunut agnostikoksi."

        Minä en ole teisti enkä ateisti vaikka minusta todellisuuden voi tulkita yhtä hyvin teistisesti kuin materialistisestikin koska kaikki sellainen on aineellista mikä koetaaan aistien ja mittausten kautta ja sellainen taas "henkistä" tai tietoisuuteen liittyvää mikä on omaa kokemuksellisuutta eikä konsensusta mikä voi olla vain fysikaalista.

        Kollektiivista alitajuntaa joku voi kutsua Jumalaksi mutta koska me kaikki olemme sen kollektiivisen alitajunnan osia niin kyse ei ole kaikkivaltiudesta eikä mistään muustakaan jumaluuteen liittyvästä asiasta vaan se kokonaisuus saattaa olla ameeban tasoinen jos enemmistö olioista on ameeban tasolla. :D

        Sinulla ei tunnu olevan alkeellistakaan ymmärrystä siitä mitä olen tänne kirjoitellut vaan pelkkää ennakkoluuloa ja mutua.

        Itse uskon siihen että kaikilla olioilla tässä 3d maailmassa on epälokaali muotti tai templaatti tai morfinen kenttä joka määrittelee ko. olion mahdollisuudet ja mahdottomuudet ja sen templaatin ja niiden konkreettisten olioiden välillä vallitsee jatkuva takaisinkytkentä joka toimii hermoston ja dna:n välityksellä joten se templaatti muokkaantuu niiden olioiden kehittyessä joka näkyy mutaationa geeneissä fysikaalisella tasolla.



        "Tämä on tyypillistä sinulle, heittelet tälläisiä kommentteja jotka vaativat
        täsmennystä, et kuitenkaan täsmennä sitä esitettäessä.
        Sitten pyydetään tarkennusta asiaan, alat puhumaan lillukanvarsista tai
        vänkäämisestä."

        Aina voi kysyä mutta jos kysymys liittyy erilaisiin paradigmoihin ja viitekehyksiin niin vastaaminen voi olla mahdotonta koska viitekehys on liian erilainen. Se on ihan sama kuin jos 1800-luvun fyysikko alkaisi väittelemään kvanttifysiikasta eli sen kvanttifysiikan kieltä ei voi ainakaan helposti kääntää 1800-luvun fysiikan jargonin puitteissa. Jos esim. esittää alkuräjähdysmallille vaihtoehdon niin ei sen vaihtoehtoisen mallin tavitse selittää punasiirtymään tai taustasäteilyyn liittyviä asioita jotka ovat olennaisia vain siinä alkuräjähdysmallissa eikä siinä toisessa mallissa joka selittää ne asiat eri tavalla.

        "Hieman Russellista, en ole russellisti, Russell oli oman aikansa tuote, minä
        olen oman aikani."

        Kyllä minä aikoinaan luin useammankin Russellin teoksen mutta itse kiinnostuin siihen aikaan 40 vuotta sitten A.N. Whiteheadistä jolla oli hyvin mielenkiintoisia ja omaperäisiä näkemyksiä vaikka kirjoittikin yhdessä Russellin kanssa "Principia Mathematican".

        Kuten varmaan huomasit niin päätin keskittyä nyt vähän enemmän tähän foorumikeskusteluun vaihteeksi joten nyt tällä hetkellä koe että se aika ja vaiva on pois jostain tärkeämmästä kuten aikaisemmin kun rästissä oli lukematta paljon kirjoja ja videita katsomatta. Itse asiassa tämä keskustelu täällä motivoi myös tutkimaan asioita ja on muutenkin hyvää harjoittelua ainakin nyt jonkin aikaa varsinkaan kun en enää jaksa nagualismia vatvoa.


    • Kysymys on siitä, että tieteessä ja filosofiassa asiat saavat olla monitahoisia ja monimutkaisia, ja ovat, mutta tieteen tulokset täytyy myös popularisoida, ja silloin ne esitetään populaaritasoisesti.

      Ja me keskustelemme populaaritasoisesti.

      Ja tiede on usein väärässä, väärin rajattu maailmankatsomusten suuntaan.

      Popularisoinnissa on sekin hyvä puoli, että kun tieteen teoriat popularisoi, niin oikeastaan helpommin huomaa, jos ne ovat pielessä.

      Kun alkuräjähdysteorian popularisoi, niin huomaa, että sehän on selvästi pelkkä karikatyyri universumista, ei universumi tuollainen ole.

      Alkanut 13,8 miljardia vuotta sitten ja laajenee, edelleen laajenee, jopa kiihtyvästi.

      Ei varmasti tuo ole universumi, kaikkeus, kaiken kokonaisuus. Jollekin osalle voi noinkin tapahtua jossain päin universumia. Meidän osauniversumille edes ei juuri noin ole voinut käydä, sekään ei tuollainen ole.

      • Anonyymi

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17589753/elamme-virtuaalitodellisuudessa


        Elämmekö me Matrixissa? Todennäköisyys suurempi kuin luulitkaan
        https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/

        Ympäröivän todellisuuden paljastuminen pelkäksi simulaatioksi on tuttu juonenkäänne monista elokuvista ja kirjoista. Teknologian kehittyessä eteenpäin monet ovat kuitenkin saattaneet leikitellä ajatuksella siitä, voisimmeko mekin elää Matrixin sisällä.

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkimus-vahvistaa-maailmankaikke...

        Tämä on täydellisessä sopusoinnussa Veda-tekstien kanssa.
        Elämme virtuaalitodellisuudessa. Tämä aineellinen maailma on virtuaalinen, vaikka se on myös TODELLINEN.


      • Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17589753/elamme-virtuaalitodellisuudessa


        Elämmekö me Matrixissa? Todennäköisyys suurempi kuin luulitkaan
        https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/

        Ympäröivän todellisuuden paljastuminen pelkäksi simulaatioksi on tuttu juonenkäänne monista elokuvista ja kirjoista. Teknologian kehittyessä eteenpäin monet ovat kuitenkin saattaneet leikitellä ajatuksella siitä, voisimmeko mekin elää Matrixin sisällä.

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkimus-vahvistaa-maailmankaikke...

        Tämä on täydellisessä sopusoinnussa Veda-tekstien kanssa.
        Elämme virtuaalitodellisuudessa. Tämä aineellinen maailma on virtuaalinen, vaikka se on myös TODELLINEN.

        Ei ole tajuttu vielä, että tuo on sama, mitä uskonnot ovat aina sanoneet, ja mitä Platonin luolavertaus sanoo. Henkimaailmakin on olemassa.

        Se ei ole mikään dimensio, vaan todellisuuden ominaisuus, että aineellisen maailman lisäksi on henkimaailma. Me elämme aineellisessa maailmassa, mutta on myös henkimaailma, meille näkymätön. Ja sitten nämä yhtyneinä, se on Taivas, Paratiisi, Jumalan maailma.

        Katsoessamme galakseja taivaalla, katsomme silti sitä kokonaista maailmaa, emme pelkästään aineellista maailmaa. Tuollainen, tällainen se kokonainen maailma on. Galakseja ikuisesti kaikkialla. Tähdissä on myös planeettoja, jotka ovat sitä kokonaista maailmaa. Kirkastettuja planeettoja.


    • Anonyymi

      Puhut paljon, mutta paskaa. 👍

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      91
      6390
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      25
      2614
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      32
      2170
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      63
      1847
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1651
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1437
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1357
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1341
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1279
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1233
    Aihe