Pohjois-Atlantin sopimuksen 11 artikla on ratifioimisprosessin näkökulmasta mielenkiintoinen. Artiklassa todetaan; ”- – – Sopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun allekirjoittajien enemmistö, mukaan lukien Alankomaat, Belgia, Kanada, Luxemburg, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimiskirjansa, ja muiden valtioiden osalta se tulee voimaan niiden ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä.”
Eli Turkki voi olla ainoa Natomaa, mitä Suomen tai Ruotsin ei tarvitse puolustaa, jos Turkkiin hyökätään. Tuo enemmistö toteutuu viimeistään elokuussa ja se siitä sitten.
Eli Turkki voi olla ainoa Natomaa, mitä Suomen tai Ruotsin ei tarvitse puolustaa, jos Turkkiin hyökätään. Tuo enemmistö toteutuu viimeistään elokuussa ja se siitä sitten.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä natonilkki nuoleskelee liian aikaisin!
Kremlkiimaista+kyrsii+ja+kaiken+lisäksi+venäjällä+sota+menee+100%+pieleen+ja+sen+on+hyvä+asia!
Tuohan on tosiaan mielenkiintoinen huomio, miksei tästä ole enemmän puhuttu julkisuudessa? Puuttuko noista mainituista (=vaadituista?) maista enää USA?
Belgia ja USA puuttuu vielä. Tuskin on haluttu ottaa vielä esille, mutta kun tuo enemmistö täyttyy, niin myös Turkin asema muuttuu. Sen vuoksi kiirehtivät sopimusta "terroristeista".
Belgia on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin tänään 18/30
Eli se siitä yksimielisyydestä ja yhteisymmärryksestä sitten.
Heippa Nato!
Osasivat jo silloin aikoinaan ottaa huomioon Turkin (tai miksei jonkun muunkin maan) pelailuyritykset.
Nähtävästi tuo artikla 11 kuitenkin tarkoittaa vain alkuperäisen Nato-sopimuksen ratifiointia ja allekirjoittajamaita. Kaikki myöhemmin liittyneet jäsenet on kai pitänyt hyväksyä yksimielisesti, esim. Baltian maat.
Tarkoittaa nimenomaan alkuperäistä sopimusta ja Naton perustajajäseniä.
"Minä pyyhin sinun artikloillasi mennen tullen persettäni"!!!
Höpö höpö. 11 pykälässä puhutaan Naton perustamisesta vuonna 1949.
Pohjois-Atlantin sopimus astui tällöin voimaan Naton perustajajäsenten kesken, kun pykälässä mainittujen valtioiden ratifiointiasiakirjat oli toimitettu USA:lle. Nato oli siis siitä lähtien laillisesti olemassa. Muiden kohdalla sopimus astui voimaan sitä mukaa kuin ne toimittivat omat ratifiointinsa.
Em. varauma johtui luultavasti siitä, että valtioilla oli eri proseduurit ratifioinnille. Ratifiointiasiakirjat toimitettiin kuitenkin USA:lle vuonna 1949 samanaikaisesti, ja sopimus astui kaikkien kohdalla voimaan samanaikaisesti.
Jatkossa käytännöksi muodostui, että jäsenyys turvatakuineen astuu voimaan, kun KAIKKI jäsenvaltiot ovat toimittaneet ratifiointipäätöksen USA:lle. Tämä todetaan todetaan valtioiden - myös Suomen - liittymispöytäkirjassa.
Kyllä, siellä sopimuksessa on numero (3), joka muuttaa alkuperäistä sopimusta site, että kaikkien Nato maiden on ratifioitava se niin, että uusi jäsen otetaan mukaan.