Ihminen elää voimissaan auringon loisteessa
hehkuu sateen vilvoittavassa hurmassa.
Hän nauttii elämänsä makeista hetkistä,
nuoruudestaan, elinvoimistaan.
Vaan mikä on ihminen silloin, kun aurinko tummuu,
sateen tulo pysähtyy, kuivuu maa.
Ihminen on silloin kuin nuokahtanut korsi,
surkastunut oman mahtavuuteensa alle.
Tämäkin runo haluaisi osallistua kilpailuun.
hehkuu sateen vilvoittavassa hurmassa.
Hän nauttii elämänsä makeista hetkistä,
nuoruudestaan, elinvoimistaan.
Vaan mikä on ihminen silloin, kun aurinko tummuu,
sateen tulo pysähtyy, kuivuu maa.
Ihminen on silloin kuin nuokahtanut korsi,
surkastunut oman mahtavuuteensa alle.
Tämäkin runo haluaisi osallistua kilpailuun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tervetuloa kisaan mukaan :)