vain alavutelaisuuteen jotenkin kiinni olevana kielitaidottomana.

Sinä olet sitten Leinosen poikanen

Onneksi tommosia ruottalaasia h.....ja ei tänne pesiydykkään jokka on noin s......tanan kateellisia hyvin menestyneille Alavutelaisille! Ja mitä tulee esim. Sääskiniemen ja Sydänmaan näivettymiseen, niin siellähän on uusia taloja nuoret rakentaneet ja näinollen osa myös paluumuuttanut kotiseudulleen, päiväkoti ja koulu joita ei todellakaan joka kylällä ole!? Ja menestyviä eri alan yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä sekä Seinäjoellekkin lyhyt matka ja hyvät tiet. Joten tommosen luusereiden on aivan turha lässyttää mitään !
Ja muutkin sivukylät kyllä ovat uudistuneita ja vireitä kyliä.
Ja koko ruotsissa asuminen on täyttä soopaa ja Kuivaskylässä asuminen!
Taas sama ääliö joka kymmenet ketjut on aloittanut Hilkan tapauksesta yrittää tälläkin ketjulla saada keskustelua aikaan!

Leinosilla ei ole poikaa.
Ja todellakin Hilkasta kirjoittelut eivät enää ketään kiinnosta!
Rupeeppas pikkukommari viljelemään maita ja maatalousyrittäjäksi kun näyttää noin kova kateus sulla olla! Taidat kumminkin mieluummin nostaa sosiaalitukia ja makoilla penkillä, kuin tehdä minkäänlaista työtä? Ja vatvoa yli 50 vuotta vanhaa murhaa joka on selvitetty perinpohjin ja tekijä tuomionsa kärsinyt!
Munkin mielestä näyttää Sääskiniemi/Sydänmmaa olla virein ja menestyneimpiä kyliä Alavudella. Onhan tosin koulu, päiväkoti, rivari, uusi asuntoalue, järvet joissa on eniten loma-auntoja rannoillaan, uusi asuntoja, juhlien pitopaikkoja, monen alan yrittäjiä, puhdas luonto, ahkeria ja mukavia ihmisiä, ym. ym, ym.
Sinne kannattaa muuttaa!

Aloittaja, vuokravolvollako tulit Suomeen.

Lainaan, kun ilkeilijä(t) ovat yhä vauhdissa.
"Kuultuaan, että olen Alavudelta Ruottiin muuttanut, pyrkivät ilkeilemään ja moittimaan. Ei ollut ketään tuttua ikäistäni, mutta kateutensa selvästi peittivät piikittelyyn ja minun vähättelyyn. Sanoin heistä muutamille kysyen, että eikö olisi ollut parempi tulla Ruottiin palkkatyöhön oppimaan kieli ja maailmalla olemista, kuin 500 työttömyysrahalla roikkua siinä. Ilkeilivät lisää."

Varttihulluus on Alavudella vahvasti suvussa periytyvää ja ummikkoja kun ollaan, niin suurin osa on jonkinlaista sukua toisilleen.
Tällaiselta pohjalta syntyy 90% kirjoituksista.

Hurrien luoksen menijöitä on Alavudella aina halveksittu. Takana kauhea kateus siitä Volvosta, suuresta asunnosta ja hyvistä palkoista Ruotsissa. Pikkusieluisuus puhkeaa jo juhannukselta, kun ruotsalaisrekistereitä kirkonkylän marketin pihassa on. Ennen Sääskineimellä keksittiin pilkkaa ja valheita Ruotsiin lähtijän jälkeen.

Minä, aloittaja, Ruotsin kansalainen, entinen alavutelainen, aikaistan kotiin lähtöä jo huomiseksi Turun kautta. Meitä on lähdössä sadoittani viikonvaihteessa muutenkin länteen. Muutamasta kirjoituksesta osaan sanoa vain, että nehän ovat juuri sitä, mitä kirjoitin aloitukseen. Kateutta, vihaa, alatyylistä moukkamaisuutta parhaassa alavutelaisessa ominaisuudessa.
Oli jopa autonikin huomioitu. Juu rekisteriotteessa omistajana olen minä. Volvo on 90 vuosi 2020, joten kylillä on ajeluni huomattu. Asuntoni 4 k parveke, 7. kerros on Tukholmassa 89 neliötä kerrostalossa - siis omistan sen. Vietän työmatkoilla maailmalla Alfa Lavalin tarkastajana muutamia viikkoja. Ne ovat hieman avartavampia, vaativat älyä ja kyvykkyyttä, kuin pari viikkoa Alavudella.
Puhun siis hyvin neljää kieltä (ruotsi, englanti, saksa ja suomi) ja sönkkään lisäksi norjaa, ranskaa ja espanjaa. Eipä tässä teille taas muuta kuin jaksakaa, kun ei ole muutakaan!

Ethän enää tule Alavudelle hienolla Volvollasi puhumaan itsestäsi ja Ruotsista paskaa?

Kekkä homoili kuivaajalla.kirjoitus paljastaa nyt sen.

Kyivaajalla Börje sekä Holger homoili.
On muuten Leinosilla poikia.
Ainakin Niinimaalla ja Västinmäellä.
Sääskiniemellä ehkä ei mutta Pjoella on

Minäkin olin Ruotsissa vajaan neljä vuotta alle kolmekymppisenä. On totta, että siellä on asunnot suurempia, paremmin varusteltu ja halvempia asua omistaen. Kuitenkin siellä on monta muuta asiaa hankalampaa, kalliimpaa ja huonompaakin kuin täällä. Olin logistiikkamies EU:n yhdessä suurimmista keskuksista Malmössä. Tavara kulki eestaas pohjoiseen ja Tanskaan, sekä osaksi Suomeenkin. Opin kielen jotenkin pakkokursseilla. Opin, että ruotsalainen arvostaa viidakosta tullutta enemmän kuin suomalaista. Opin, ettei valkoinen murtaen puhuva saa virastoissa ja muualla samaa kohteliaisuutta kuin mongertava Afrikansarven tulija. Opin myös sen, että aitosvenssonin suku ei pidä jos naisensa alkaa jävlan finnen kanssa olemaan. Opin myös järkyttyneenä sen, että suomalaiset, jotka ovat ruotsalaiseksi haluneet, ovat yhtä hulluja sen ruotsalaiuuden kanssa omia kohtaan pilkalla ja nälvinnällä. Siis nämä viime vuosisadalla sinne menneet ruotsalaispassit ottaneet savolaiset.

Oliko sillä tosiaan XC90 autona .. sellainen kullanvärinen? Mistähän pirusta vuokrannut?

No tulihan se Hilkka-mantra tähänkin. Pää persiistä ulos! Ihan yhtä hiljaisia ne muutkin kylät ovat keskustaa myöten.

Missä menneisyydessä sä elät?

Hemmetin hyvä että Ruåttin rekistereissä olevat autot viikonvaihteessa lähti Alavudelta. Jää kirkonkylä taas entiseksi suomalaisille, kun pöyhkiät svedut mongertaa siellä jossakin.

Ruottinsuomalaisilta ja etenkin alavutelaisilta pitää kieltää tuleminen Alavudelle!!!!!!!!!!!

Meitä Ruotsissa työssä käyneitä ja yrittäneitä on Alavudella varmasti yksi kaljakapakallinen tarvittaessa. Sinne ei pitänyt mennä ylpeänä, kuten minä ja moni. Oli siksi vaikeuksia vuodessakaan oppia kunnolla kieltä. Todellisuudessa en sitä riks svenskaa koskaan oppinut ääntämään. Suomen ruotsia väännän. Minä ja monet mentiin pakkokursseille vain vetelehtimään. Elettiin hieman niin, että "Viking odottaa ja vie Alavudelle takaisin pian. Työssä pienistäkin menetettiin hermot ja vittuiltiin työnjohdolle. Viikonlopussa juotiin viinaa suomalaisten kesken, vietettiin parinvaihtoiltoja ja oltiin isänmaattomia alakuolssa.
Kävin ensimmäisenä kesänä Alavudella. Olin melko ylpeä Volvostani ja siitä, että ikäiseni sormi suussa katselivat minua invakioskilla. Toisena kesänä oli kummallinen kaiho lähtiessäni takaisin ja kolmantena en enää mennytkään. Työtä sain Espoostakin juuri jonkinlaisen ruottin osaamisella ja varastotyön kokemuksella. Sillä matkalla olen nyt ollut 18 vuotta Länsiväylän varrella. Olisin varmasti menestynyt 2000 luvun vaihteessa Ruotsissakin ja vaikka vaihtanut kansalaisuuden, siitä sai pieniä lisäetuja.

On se vaan ihmeellistä miten pikkukaupungissa puhutaan nimillä

......"Kävin ensimmäisenä kesänä Alavudella. Olin melko ylpeä Volvostani ja siitä, että ikäiseni sormi suussa katselivat minua invakioskilla."................

Tuon tunteen muistan itsestäni kateellisena katsomassa Volvo 144 autoa kiiltävänä naapurin Osmolla svenskien rekkareissa. Sillä tunteella tulin itse ensimmäisenä kesänä vanhalla, mutta upealla Volvo 164 vanhan linja-autoaseman kulmille käsi rennosti ulkona ja "Hej hur stor det till?! huutaen naapurin Kyöstille ja siskolleen Leenalle. Tätä Leenaa sitten illemmalla hieman ajellutin sivutielle halkopinon taakse lemmiskelyyn, nahkapenkillä, takana. Koko loman tiesin olevani hieman kadehdittu, kyselijät olivat pikkuisen ilkeitä ja minä vastailin mitä sattui naureskellen.
En jäänyt Ruotsiin ajamaan rekkaa. Tulin pois ja tein Suomessa jonkinlaisen liikemiesuran ja olen eläkkeellä nyt. Se pitää sanoa, etten olisi menestynyt ilman kohtuullista ruottin ruottikieltä. Niin paljon oli kanssakäymistä sinne bisneksessä ja Suomen ruotsalaisten kanssa. Enkä olisi menestynyt alavutelasuuden ainoastaan jyllätessä minussa. Kyllä piti olla avarampaa näkemystä, kokemusta, kuinka selvitä kiipeleistä, hankalista ihmisistä ja piti ymmärtää, ettei kaikki ole viisaita.

Olet selvästi Alavuden suurmies
Holgerin jälkeläinen.

Etelä-Pohjanmaan maaseutupitäjistä oli kaksi vaihtoehtoa nuorilla 1970 - 1990 - luvuilla. Voi jäädä peräkammariin äitin luokse työkkärikorvauksella, tai lähtö Helsinkiin, ehkä Ruotsiin. Molemmissa oli työtä. Ruotsissa oli asuntojakin, mitä Helsingissä ei ollut valittavana liikaa. Ruotsissa vain piti oppia kieltä (monesti kaksi -vielä englanti lisäksi työssä) melko pian, jos aikoi olla ja onnistua. Siellä piti imeä itseensä outo kulttuuri, poikkeavat tavat, sekä jonkinlainen kansainvälisyys. Suomalainen sai tuntea olevansa kakkosluokkaa ja jopa turkkilaiset, jugot ja afrikkalaiset käsiteltiin Ruotsin yhteiskunnassa paremmin, kuin finne.
Tiedän, mistä kirjoitan. Norjaan menijöillä oli hieman helpompaa olla saman arvoista ihmismassassa. Lapseni prässättiin, pakotettiin ruotsalaisiksi koulussa. Sitä he ovat nyt niin 101% ruotsalaisten ruotsalaisia ja vittuilevat suomivitsejä, pelkäävät somaleja iltaisin kauppakeskuksissa ja kyttäävät "oikeuksiaan osallistua mielenilmaisuihin ja kannanottoihin ihmisarvosta". Eivät usko, mitä äitinsä ja minä koimme aikoinaan hyviltä ruotsalaisilta työssä, virastoissa ja koko ilmapiirissä ennen.

Mullakin on tuon tyylinen Ruottissa olemisen kokemus. Tulin Alavudelle takaisin pitämään sukutilaamme. Hyvin on tukiaisilla mennyt koneissa, autoissa ja tupakin pysynyt lämpimän kuivan velattomana. Olen ollut Isänäntä (isolla) omilla pelloilla ja mettissä vapaana 42 vuotta. Ei ole Volvoa, mutta Mersu 220 sarjaa vm 2021

Kaikki on asiaa, mitä kirjoitat. Tässäkin kateelliset, vähällä aivotyöllä selviytyjät räksyttää.

Nykyään ruottalaiset eivät uskalla sanoa poikkipuolista sanaa allahin väelle, eikä Tarzanin kotikylästä tulleille. Siksi vitt''''''llaan suomalaisille yhä

Teidän ruåttisuomalaisten ei kannattaisi Alavus-seinään paljon kirjootella

Sydänmaalla.Sääskinuemellä js yleensäkkin Alavudella oli näitä Ruottiin 60-70 luvun vaihteessa muuttaneita kesälomilla.Uusi sukupolvi ei enää tule kun pelkäävät ja että joutuvat väkivaltarikoksen uhriksi.Kekkonen ja Volvo

Göteboris tuli käytyä mutta en minä viihtynyt, sitten norjas lautoilla missä öljyä porattiin, kova työ mutta paremmat palakat.
Ajattelin tulla tehtaalle takaisin mutta sekin oli ajettu alas, oli sitte jäätävä pääkaupunkiseudulle, hautausmaalla on enää alavuden tutut, ainakin ne joita tuntea
haluaa.
Kesällä kun tulee läpi ajettua niin aina sitä hautuumaan reissun jälkeen istahtaa jonkin aikaa ja koittaa muistella menneitä, siellä muuten kunta ampui rakettejakin ammoin uudenvuoden aattona , vähän oli erilaisia kun nyt mutta silloin katteltiin silmät lautasina.
Olihan se reiru paikka joskus, mutta kaikki muuttuu, maailmaki.

Mää oon ruattis juappona juanu jo 40 vuatta. Paavon ja matin kans ryypättiin ja huorattiin kontiaasilla. Aika on mennyt ohi.