Mieheni sanoi minua yhtäkkiä arkipäiväiseksi
ja mielikuvituksettomaksi sekä estyneeksi, huonoksi valinnaksi kun tulin hoitamasta uutta lastenlasta. Hän kokee että on pettynyt 50v sitten solmittuun avioliittoon. Meillä on periaatteessa asiat ok paitsi nämä mieheni tunteet minuun. Mieheni on ollut hyvä isä ja perheenpää mutta pitää omia näkemyksiään parhaana. Ystäväni ja lapseni ovat pitäneet minua empaattisena ja valoisana ja huolehtivana nuorekkaana äitinä (tyttäreni kommentti).
Tämä tapahtui muutama kuukausi sitten. Olen yrittänyt puhua muttei mies halua. Hän ei lähde apua hakemaan kun hänessä ei ole vikaa. Sanon että haluan itse muuttua paremmaksi muttei vanha hänestä enää opi uusia temppuja. Ilmapiiri on kireä, mies tiuskii ja huutaa vaikka yritän ennakoida kaikki tilanteet että hänellä olisi hyvä olla. Riitaa tulee vääränmerkkisestä leivästä , liian kuumasta haarukasta, kävelytyylistäni. En voi enää olla rennosti kotona koska ei tiedä koska taas pöytäliina on väärin , puikot kilisee liikaa tai naapuri on hullu.
Onnellisempaa oli työelämä aikana. Mieheni kannusti ja tuki minua, samoin minä häntä. Miten sitten olen muuttunut epäkiinnostavaksi Herra tietää. En suinkaan ole itse virheetön.
ja mielikuvituksettomaksi sekä estyneeksi, huonoksi valinnaksi kun tulin hoitamasta uutta lastenlasta. Hän kokee että on pettynyt 50v sitten solmittuun avioliittoon. Meillä on periaatteessa asiat ok paitsi nämä mieheni tunteet minuun. Mieheni on ollut hyvä isä ja perheenpää mutta pitää omia näkemyksiään parhaana. Ystäväni ja lapseni ovat pitäneet minua empaattisena ja valoisana ja huolehtivana nuorekkaana äitinä (tyttäreni kommentti).
Tämä tapahtui muutama kuukausi sitten. Olen yrittänyt puhua muttei mies halua. Hän ei lähde apua hakemaan kun hänessä ei ole vikaa. Sanon että haluan itse muuttua paremmaksi muttei vanha hänestä enää opi uusia temppuja. Ilmapiiri on kireä, mies tiuskii ja huutaa vaikka yritän ennakoida kaikki tilanteet että hänellä olisi hyvä olla. Riitaa tulee vääränmerkkisestä leivästä , liian kuumasta haarukasta, kävelytyylistäni. En voi enää olla rennosti kotona koska ei tiedä koska taas pöytäliina on väärin , puikot kilisee liikaa tai naapuri on hullu.
Onnellisempaa oli työelämä aikana. Mieheni kannusti ja tuki minua, samoin minä häntä. Miten sitten olen muuttunut epäkiinnostavaksi Herra tietää. En suinkaan ole itse virheetön.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kqnnattaisi passittaa mies lääkäriin jos on vaikka alkava alzheimer jos ei onnistu niin vaihtoehdot on aika vähissä ota ero tai jos et pysty sitä tekemään niin hommaa itsellesi vaikka joku kiva osa-aikatyö tai vapaaehtoistyö jossa saat mukavaa seuraa.
Jos toinen näkee asian niin, ettei hänessä tai hänen käytöksessään ole mitään vikaa niin eipä siinä oikein mitään voi mutta elämäänsä ei kannata tuhlata kuuntelemalla ilkeämielistä mulkeroa.
Tämähän liittyy luterilaisuuteen siten, että siinäkin Herra tietää.
Mutta mitä tähän palstalle kuulumattomaan höperihtimiseesi tulee, niin on normaalia, että ihmisten kesken toinen alkaa muutaman vuoden jälkeen ärsyttää, varsinkin jos pitää olla yhdessä päivät pääksytysten.
Niin tuossa kirjoituksessa on tietenkin se vika, ettei siinä syytetä homoja tuosta tilanteesta :d
Mutta sinun piti tuoda ne tähänkin ketjuun..
Varmaan kirjoitti tänne, koska on luterilainen uskova ja haluaa vastauksia vähän kristillisemmästä näkökulmasta..?
Juuri näin
Mulla on Corollasta tuulilasi niin pahasti haljennut juuri kuskin silmien edestä ettei kyllä mene enää katsastuksesta pelkällä huomautuksella. Auttaisikohan rukoilu?
Vauva-forurumilla vatvotaan noita mielikuvitustarinoita.
Tämä lienee totta monesta miehestä.
Mistä olet saanut tuollaisen ”tiedon”, vai mutullako vain heittelet? Et ota ollenkaan huomioon loukkaavuuttasi, mikäli tässä ei ole kyse mistään tuollaisesta?
Totta tai tarua, mutta vauvafoorumi on sitä vasten että sinne luodaan hieno tarina miehestä ja sitten porukalla pohditaan sitä mikä mennyt vikaan, miten voisi itse käyttäytyä ja saadaan virtuaalista vertaistukea. Vaikkei itsellä kyseistä ongelmaa olisikaan eikä kellään muullakaan.
Näin toimii maailmanmeno. Uskossa taasen keksitään satuolento ja sen toimet sekä mitä ihmeellisiä juttuja se vaatii ihmiseltä.
Toisaalta sama kaavaa ja ihminen samalla tavalla tuhlaa aikaansa turhuuteen.
jeesuksen veri auttaa kippailette aamusta iltaan 🤣
Voi kyllä nopeuttaa alkavia dementian oireita 🤔
tai pehmentää 🤣🤣🤣
”Ilmapiiri on kireä, mies tiuskii ja huutaa vaikka yritän ennakoida kaikki tilanteet että hänellä olisi hyvä olla.”
Tuo vain kertoo siitä, että miehelläsi ei ole hyvä olla. Syitä on monia, vaikka se, että hän pelkää vanhenemista tai tosiaan, alkava muistisairaus voi oirehtia noin.
Turhaan yrität mielistellä, toimi kuten ennenkin. Älä ota henkilökohtaisesti miehesi moitteita vaan ajattele, että joku asia häntä kovasti vaivaa. Kyllä se aikanaan sitten tulee esille.
Keskity kaikkeen sellaiseen, mistä sinulle tulee hyvä olla. Ota vaikka etäisyyttä käymällä lapsenlapsesi luona useammin.
"Mieheni on ollut hyvä isä ja perheenpää mutta pitää omia näkemyksiään parhaana."
Miehillä on usein tapana yrittää tehdä elämästään monumentti jälkipolville ihasteltavaksi. Jos tavoite on korkealla, niin voi käydä, ettei itse olekaan tyytyväinen suoritukseensa, vrsinkin kun voimat ja ymmärrys alkavat vähentyä iän myötä. Kiukuttelu lähimmäisille kuulostaa minusta aika tutulta käytökseltä. Puoliso on lähin kaatis, valitettavasti.
Taidatte olla koetusten ajassa, vastamäessä. Rakkaus on koetteella. Kuulostaa siltä, että olet sinut itsesi kanssa ja saat omaisiltasi tukea, mikä on merkittävä apu tilanteessa. Monella seniorilla turhautumisen ja kiukuttelun aika menee ohi. Luovuttaminen vääjäämättömän edessä helpottaa.
Sanan mukaan: "Jumala on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän ja murtunut mieli." Tämä tulee mieleeni. Siunausta ja voimia teille molemmille. Terveisin.serious
"Monella seniorilla turhautumisen ja kiukuttelun aika menee ohi. "
Silloin kun on kyseessa tosiaan vain tuon henkilön omaa kipuilua vanhenemisten edessä, jota ei voi hyväksyä.
Useimmiten nämä persoonallisuuden muutokset kertovat jostain alkavasta sairaudesta.
Noin alkoi mieheni dementia. Minä olin tyhmä jonka kanssa ei voinut keskustella. Oli väheksyntää, jopa halveksuntaa ja alkoi elää tietokoneen ääressä minuun selin iltakaudet. Lääkäriin ei häntä saanut, mutta minulle sanoi, mene hoitoon kun olet noin vaikea. Nyt on Alzheimer pitkällä, ehkä loppusuoralla.
Miten mahdoit kestää? Saitko tukea omaisilta tai läheisiltä? Kysyn, koska saatan itse tarvita neuvoja. Hankalaksi heittäytyvän ihmisen lähipiiri suppenee ja samoin käy hänen omaistensa, valitettavasti.
Terv.serious