Saako kihomadon tappaa?

Jos eläinten oikeudet ulotetaan hyönteisiin sillä perustella, että hyönteiset reagoivat ympäristöönsä, kun niillä on hermosto, on luonnollista ulottaa eläinoikeudet myös parasiitteihin.

Parasiitit, siis kirput, täit, kihomadot ja punkit ovat hyönteisiä siinä missä muutkin. Ne prosessoivat informaatiota ja reagoivat ympäröivään maailmaan. Siksi niitä ei saisi eläinoikeusargumentin valossa tappaa.

Parasiitit eivät yleensä tapa uhriaan, koska uhrin selviytyminen on niiden oman selviytymisen edellytys. Näin ollen parasiittien tappaminen ei ole myöskään uhrin henkiinjäämisen kannalta välttämätöntä.

Oikea lähestymistapa olisi siis elää symbioosissa parasiittien kanssa, eikä tappaa niitä lääkkeillä ja täitä hävittävillä shampoilla. On ihmisen velvollisuus kärsiä muun elollisen luonnon eteen. Täiden hävittäminen on vain ihmisen omaa mukavuudenhalua, jonka perusteella uhrataan muiden elollisten olentojen koko elämä! Täiden hävittäjä onkin teoriassa murhaaja!

Myös bakteerit ja kasvit reagoivat ympäristöönsä ja prosessoivat informaatiota. Itse asiassa mikä tahansa, jolla on DNA, prosessoi informaatiota aineenvaihdunnassaan kemiallisessa muodossa. Näin ollen, bakteereja ja kasvejakaan ei periaatteessa saisi tappaa ellei tappaminen ole välttämätöntä.

Keuhkokuumeen hoito lääkkeillä on moraalitonta, koska kuumetta aiheuttava bakteeri voi useimmissa tapauksissa elää myös ilman ihmistä. On tosin mahdollista perustella hoitoa ihmisen omien solujen suojelemisella. Jaloa tämä ei silti ole vaan itsekästä. Epäitsekästä olisi antautua muiden elämänmuotojen tähden ja kuolla pois, jos bakteerien selviäminen sitä vaatii.

Kasvien oikeuksista voidaan tietysti väitellä, mutta kasvia ei periaatteessa saisi tappaa ravinnon takia. Kasvisruoka pitäisikin valmistaa vain sillä lailla leikatuista kasvin osista, ettei leikkaaminen tuota kasville tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi kasveja pitäisikin kuluttaa kohtuudella, koska kaikki muu on tarpeetonta kärsimystä kasveille.