Harvalla varmaan on tänään 2-kerroksisia laseja talossaan kuten meikällä:). 60-luvun tyyliin siis mennään. Mutta 6:n ikkunan vaihto esim. nelikerroksisiin maksaisi varmaan kymppitonnin? Ja SILLÄ rahalla taas ostaa paljon sähköä/ polttoöljyä .
Näin nurinkurista se on.
Saattaa olla, että ne EU:n pakkoremontit tulevat, mutta itse en aio niitä teettää, koska 850 €/kk eläkkeellä ei voi maksaa remppaa.
Näin nurinkurista se on.
Saattaa olla, että ne EU:n pakkoremontit tulevat, mutta itse en aio niitä teettää, koska 850 €/kk eläkkeellä ei voi maksaa remppaa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kolmelasinen kiinteä ikkuna 0,8*1,25 m maksaa 260 €/kpl
Kolmeaukkoinen avattava 3-lasinen 850€/KPL
Tuuletus ikkunallinen 3-lasinen 650€ /kpl
Jaha. Eli enemmän tulee sitten purkamisesta ja asentamisesta, oletan?
Työn osalta saa kotitalousvähennyksen.
Talo menee sitten myyntiin, ite muutat vuokralle.
Valtio ei kysele sun mielipiteitä. Ne lähettää kyselyn johon vastaat, sitten tarkastaja käy toteamassa onko korjaukset tehty. Jos korjaukset on tekemättä talo menee vasaran alle, valtio huutakauppaa sen pilkkahintaan. Tosin korkaamattomasta talosta tuskin saat täyttä hintaa vaikka myisit itse.
Jos talo on hyvä, niin pankista remppalainaa ka rempan jälkeen myyt pois ettei jää velkoja. Sitten muutat espanjaan loppuelämäksi.
Espanjassa riitää yksinkertaiset lasit.
Rakennusteknikkaa opiskellessa olivat ikkunat kaksilasiset ja nyrkkisääntö, että ikkuna kuluttaa lämpöä neliömetriä kohden kymmenkertaisesti seinään verraten.
Kuplamuovia virittelen ikkunoihin alaosiin.
Laseja onkin useimmissa neljä kun kolmen tärkeimman vaihdosta jäi
Aika monessa ikkunassa on alaosassa matala verho.
Vielä useammassa molemmissa reunoissa puolimetriset pystyverhot.
Ulos näkemiseen siis ei tarvita koko lämmönhukkauspinta-alaa.
Lasi on varsinaisesti huono lämpöeriste, eristävyys peustuu paikalla pysyvään ilmaan kuten mm. mineraalivillassa. styroxissa ja uretaanilevyssä.
Kuplamuovia on ainakin minulla pakkausjätteenä ja se läpäisee valoakin.
Ikkunasta harvoin katsotaan alas ja tällöin ikkunan ääressä katson kuplamuovin yli
Tai sitten naulaat vanerilevyillä ikkunat umpeen, väliin villaa.
Kyllä on kiva lukea homekämppien omistajien huolia...olisitte aikoinaan uhranneet sen kaljan sijasta ikkunoihin niin ei tarttis kurppana ulista täällä kustannuksista.
Joo kiitos vaan, mutta aloittajana voin sanoa olevani täysraitis.
Olut on antanut vatsaan rasvakerroksia, jotka eristävät myös.
Lämmönkulutuksen pikajuolahtava pienentämisajatus on lisäeristää.
Eräs laiminlyöty temppu pientalossa on "upottaa taloa maahan".
Käytännössä = nostaa maanpintaa talon ympärillä.
Maalämpöihmiset tietävä maassa luonnostaan olevan 7 astetta mutta vuosien jälkeen talon alla enemmän.
Em. kuplamuovia ja pakkaus-styroxeja voi samalla istuttaa seinän viereen.
Ei ollenkaan laiminlyöty, valesokkelitaloja rakenneltiin taannoin savipellot täyteen.
Tuskin kannattaa oikein missään mielessä, mutta jos vaihtais toisiin pokiin lämpölasin 1-kerroslasin tilalle, sillähän se homma hoituisi. Kysymys ihan ekana tietty siitä kannattaako vanhoja 2-lasisia ikkunoita lähtee käsityönä kengittämään ja onko mahdolinen säästö riittävä. Joskus näihin myytiin erillistä pokallista lisälasia mutta taisi kysyntä olla aika vähäistä ja ihmiset vaihtoi samalla uusiin 3-kerrosikkunoihin.
Kannattavuutta epäilevien kannattaa tsekata, onko kuplamuovia kertynyt.
Sen hintahan on negatiivinen: saa pois nurkista kuljeksimasta.
Ikkunalasien väliin kuuluu noissa vanhoissa ikkunoissa laittaa tulitikkurasioita jotka imee kosteutta. Talvella karmien raot teipataan umpeen valkosella teipillä ettei vedä tupaan.
Joo minäkin muistan vielä silmissäni nuo puoliksi avatut tikkulaatikot 70-luvulta....
Tulitikut toki käytettiin ensin ettei mennyt tuhlaukseksi, ja käytetyt mustapäiset tikut laitettiin rasiaan ja ikkunan väliin. Laitettiin myös kuivaa jäkälää.
Aikanaan ei ollut vielä teippiä. Se oli valkoista liimapaperia, jota sai ostaa paperikaupoistakin.
Liimapaperi kostutettiin pesuvadissa ja liisteröitiin karmin rakojen päälle. Keväällä liuotettiin saippualla irti. Samalla pestiin ikkunat noesta, jota kaupungeissa riitti.
Joo semmosta ihan ohutta oli. Ei se oikein teippiä ollu vaikka teipiksi sanoin. Mutta kun en enää oikeeta sanaa muistanu.
Joo silloin se oli ns. liimapaperia, jota myytiin rullissa. Sen verran leveää, että peitti karmin raot. Toisella puolella oli ohut valkoinen paperipinta ja toisella puolella liimapinta, joka liimattaessa kostutettiin.
Itse asuin aikoinaan 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa (nyt kovat neliöhinnat!), jonka ikkunoiden karmit falskasivat niin, että kaikki viima, lika ja noki tuli karmin raoista sisään. Kun keväällä liimapaperit irrotettiin, ne olivat ihan harmaat liasta ja noki tippui jauhona.
Ehän käytetyt hiiltyneet puutikut mitään auta, se stidin rikkipää oli se tempun juju.
Meillä rikkipää käytettiin ensin. Oltiin niin pihejä.
Kyllä se puu imee kosteutta muutenkin, vakuutti pappa.
Kun tikulla sytytettiin jotain, se piti tehdä mahdollisimman nopeasti ja sitten puhaltaa tikku heti sammuksiin. Sillä tavalla käytetyt tikut jäivät pitkiksi. Niinpä ne lepäsivät päät mustina puoliavoimessa rasiassa kauniisti aseteltuna kuin peiton alla.
Kämppäsin talossa missä oli ykisnkertaiset lasit. Ylimääräiset ikkunat peitettiin talvella luukuilla. Muuten olisi verhot lepattaneet liiaksi.
Kyll siinä hintaa kertyy, pyysin just tarjouksen kahden 90x210 ulko-oven vaihdosta, karmeineen ja lukkoineen tietty, ja spesiaalpraisfoormii oli näpsäkät 3,6k.
Näin saa lämmöneristekerrointa lisää vanhoihin ikkunoihin kun laittaa sisäikkunan päälle kirkkaan tai lämpöä eristävän kalvon (joita autossa käytetään )tai muovipleksin.
Ja ikkunanraot saa hyvin pitäviksi kun laittaa tiivistenauhan sisempään ikkunakarmiin jotta uloimmat ikkunat hengittää kosteuden ulospäin ja ruuvilla kiristää ikkunan tiukkaan karmia vasten.
Saa riittävän ja EU vaadittavan lämmöneristekertoimen aikaan.
Itse vielä odotan että ikkunoiden päälle kehitetään aurinkopaneelikalvot jotka ehkä ottaa sähköä myös pimeästä,tuolloin olisi erittäin energiatehokas talo mulla,paksuutta seinissä kyllä riittää ja varaava uuni sekä ilmalämpöpumppu.
Ainakin paljaaseen käteen mainittu kalvo tuntuu lämpimämmältä kuin paljas lasi.
Jos tarkkaa näkyvyyttä ei vaadita on kuplamuovi parempi.