”Suomen ministerit lomailevat ja pääministerin sijainen ei tee päätöksiä”, sanoo kokoomuksen Mia Laiho.
Suomen jatkamaa viisumien myöntämistä venäläisturisteille kritisoidaan Euroopassa Italiasta Viroon. Italialaislehti on kutsunut Suomea ”Troijan hevokseksi”. Eipä mairittele.
"– Viron ja Italian kritiikki osuu oikeaan. Täällä Sanna Marinin hallitus jahkailee, vaikka Venäjä on hyökännyt brutaalisti Euroopassa toista itsenäistä valtiota kotaan. Suomen ministerit lomailevat ja sijainen Aki Lindén (sd.) ei tee päätöksiä."
Taas on Marinin hallitus munannut, kuten usein. Nyt pitäisi toimia, eikä lomailla - ääliöt.
terv, kokoomuksesta
Suomen jatkamaa viisumien myöntämistä venäläisturisteille kritisoidaan Euroopassa Italiasta Viroon. Italialaislehti on kutsunut Suomea ”Troijan hevokseksi”. Eipä mairittele.
"– Viron ja Italian kritiikki osuu oikeaan. Täällä Sanna Marinin hallitus jahkailee, vaikka Venäjä on hyökännyt brutaalisti Euroopassa toista itsenäistä valtiota kotaan. Suomen ministerit lomailevat ja sijainen Aki Lindén (sd.) ei tee päätöksiä."
Taas on Marinin hallitus munannut, kuten usein. Nyt pitäisi toimia, eikä lomailla - ääliöt.
terv, kokoomuksesta
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole kuullut, mutta sen sanon nyt taas, että Troijan hevonen on täällä sisällä maassamme, eikä päättäjät huomaa mitään.
Suomen desanttikoirien hallitus heti OIKEAAN vastuuseen.
Eihän sosialistit halua tuota tehdä, venäjä kun heille rakas maa.
Tavallaan ymmärrän venäläisten ahdistuksen hirmuvallan alla, jota eivät kannata. Jos lähtevät maasta Suomen kautta jonnekin ei se mielestäni ole muuta kuin humanitaarista apua. Koulutetuilla ja ymmärtäväisillä siellä on todella vaikea asua.
Voi olla tuotakin, että lähtevät maanpakoon, jottei heitä otettaisi rintamalle. Joka ilman muuta pienentää sotaan osallistuvien lkm jos sitä tapahtuu koko ajan tai sitä tapahtuu strategisesti selektiivisesti, kuten mainitsitkin jo.
Minusta itseasiassa vaikuttaa hieman siltä, että siellä on oikein tekemällä tehty tämä tilanne. Siis tämä, jossa 4-6keur maksu kuukauden sotimisesta (ja siellä aika tod näk kuolemisesta) on tehty vuosikymmenten saatossa - ja kohtuu varmasti tarkoituksellakin.
Kuukauden verran koulutetulle sotilaalle tarvitaan käytännössä kemialliset puskutraktoriksi, että hänet voidaan sodasta tuoda vielä elävänä kotiin. Joten nuo sekä ydinaseet ovat takuuvarmasti tässä vuorossa. Noin tulevaa ajatellen, voin sen tässä tokaista, ettei edes vuodenkaan peruskoulutuksessa ollut pärjää millään heille, jolla on mittava sotakokemus taustalla. Ovat kuin kaksi täysin eri maailmaa nuo. Koska yhdessä on mukana jatkuvat menetykset sekä varsinkin miestappiot ja toisessa taas ei. Kun sotilaalta menehtyy ryhmän jäsenistä, taikka edes joukkueesta / komppaniasta, ne omat merkitsee jo sen verran kullekin henk koht tasolla että kehiin astuu mm. PSTDt ja muut, jotka manifestoituvat kullakin erilailla. Ja sitten kun tulisi niitä jäsenellä ja oikoa siellä, kun se koko tilanne on jo päällä toimintakyvyn ylläpitämiseksi niin aikamoinen haastehan se todellisuudessa sitten ikäluokalle 16-30v postmodernismimentaliteetille on. Se kuulostaa teoriassa helpolta, ratkaisumalleinee, mutta käytännössä se on sellaista, ettei siihen monikaan perussotilasjohtaja todellisuudessa nykymaailman mukavuudet realiteettitaustoinaan enää ehkä sitten valitettavasti ylläkään. Etenkin, kun se toinen on tehnyt tuon jo monesti ja sen hallitsee vähintäänkin kohtalaisesti. Iso asia, nuo eriarvoiset elinolosuhdelähtökohdat plus taktinen kokemustausta nimenomaan mielenhallinan puolella. Muttei siitä sen enempää yksityiskohtia.
Olisi ollut optimaalisinta välttää kontakti noihin, sekä etenkin niihin heistä joilla on nyt Syyria ja Ukraina taustoinaan. Toisaalta, hyvä asia on se, että pääministeri on tosiaan entisellä sotatoimialueella nyt piipahtanut ja ehkä se kokemus on hänellekin jotakin opettanut, vaikea sanoa.
Enää en taidakaan pitää mahdollisena sitä, etteikö eskalaatiota tapahtuisi. Mutta, kun se sitten on tapahtuakseen, niin onko sen sitten pakko olla täysmittainen ja kaiken sileäksivetävä? Ei minusta. Tuon osittaiseen välttämiseen pitäisi olla vielä tila ja aika, mutta jos säe on samainen kuin tähänkin mennessä, niin valitettavasti tässä ollaan kyllä ehdottomasti toistamassa nyt sen vuoden -39 keskivaiheen loppupuolta. Tässä sävy on ollut sellainen, että pitäisi tässä kohtaa jo miettiä kuinka ottaa vähiten osumaa siitä osumasta joka on joka tapauksessa sitten Suomeen ymmärtääkseni tullakseen.
Minusta tuossa paras keino on tuon nimenomaisen energian uudelleenkanavointi kohti pohjoista tms. Jos taas jostain syystä mittelöinti alkaa sen jälkeen kun meidän on mukaanluettu täysjäseneksi, niin silloin tämä maa on suoraan näiden kahden suurvallan avointa taistelurintama. Niin se vaan taitaa olla etteivät nuo suurvallat sodi omalla maaperällään; se kun itsessäänkin jo poistaisi tuon suur-osan tuosta nimenomaisesta sanasta. Vaan silloin se kaikki käydään välillä Jäämeri-Trukiye. Nyt kun Turkkia ei saa enää kalkkunoida. Ja siltikin meni väärin.
Kun tuo menee kunnolla päälle Kiina aktivoituu sotilaallisesti. Se voi tapahtua yhdessä ainoassa vuorokaudessa.
Minusta ensimmäinen siirto, joka tulisi tehdä olisi saada pääministerille sellainen puolustusministeri joka on sotilas, jolla sotatoimi on intohimona. Tai vähintäänkin poliisitausta. Nykyministeriö ei ole tarpeeksi asiantunteva konsultoidakseen tätä pääministeriä tarvittavista puolustusvalmisteluista. Helikopterit ja lentokoneet hiukan treenailemassa eivät ole tarpeeksi kun puhutaan kokonaisen valtion miehityksen realisoitumisesta. Vaan tuolloin tarvitaan kansalaisten aktivointi ja ETUKÄTEEN. Ilman pelkoa massapanikoimisista, hallitusti. Koska tässä on tapahtumassa niin sanotut vanhanaikaset. Ei uskota sodan tapahtumiseen, koska sitä ei olla vielä koettu. Ja sitten se tapahtuu ja aluemenetys sekä siviilitappioiden lkm ovatkin jo pilvenpiirtäjissä. Ja miksi. Ainoastaan siksi, koska sitä ei oltu ITSE koettu aiemmin.
Toisaalta, voidaan jatkaa kuten ennenkin ja mennä täydellä riskillä. Ja katsoa mitä tapahtuu. Uskotellen tavallaan itsellemme, että tavanomaisella kikkailuilla selvitään silloinkin kyllä. Ero on tällä kertaa se, ettei ns. vihollinen ole kikkaileva vaan strategisesti maksimitason kompetentiksi oppiva. Kyllä, venäjän nykysotilasjohto on kykenevä oppimaan nopeasti virheistään. Ja mm. tuo tekee siitä kovahkon luokan vastustajan.
Sotap.teknisetnanalyysit tosin eivät kuulu julkisille alustoille, joten jätetään niihin syventyminen väliin. Pointti on se, että tämän mittaluokan riski pitäisi ottaa huomattavasti vakavemmin, konkreettisella tasolla.
Meni hiukan kauemmaksi aiheesta, mutta olkoot.
Mikseivät itse tee asialle mitään? Miksi ukrainalaisten, Natomaiden ja muiden läntisten demokratioiden pitää tehdä tuo likainen työ mikä kuuluisi yksinomaan venäläisten tehdä.
Muttei Suomi ollu troijalainen kun saivat n. miljardia? Silloin Suomi kelpasi, eikö vaan.
Minusta nämä EU solidaarisuusviritelmät ovat entiset laatuaan, ja mitä nopeammin kaikista tekoyhteisöllisistä erkaannuttaan niin sitä paremmassa tilanteessa Suomi alkunotkahduksensa jälkeen on. Jos näissä valitaan väkisin pysyä romahdustrendiensä aikaan, vievät niiden pelit ja vehkeet tämän väestön väistämättäkin nollaan. Koska mikä toimi eilen ei enää toimi tänään ja vielä vähemmän huomenna.
Supolla oli työtehtäviä, joissa haettiin talousosaajia. Erikoistutkijoita pari kappalettako oli muistaakseni. Minusta tuo on ERINOMAINEN alku, muttei se riitä. Koska kyseenomaisia tarvitaan suoraan sellaiseen uuteen organisaatioon, jonka tavoite tulisi olla ainoastaan se, kuinka Suomi selviytyy valtiona, kansana sekä ylipäätään maantieteellisestikin olemassaolevana näinä aikoja, kun muiden tavoitteet Suomen suhteen ovat ilmiselvästi täysin toiset kuin edellämainitut. Ko. hakemussa oli myös konsepti itsekehitys. Harva ymmärtää tuon arvon. Tuo olisi ensisijaisen tärkeätä myös päättäjien ajattelussa. Kaikessa ajattelussa, yleensäkin.
Tai vaihtoehtoisesti supoon (taikka sama se mihin tiedusteluun) oma yksikkönsä ihmisistä joiden, ja lukekaa tämä seuraava sana vaikka sitten kaksitoista kertaakin peräkkäin, intohimona, on valtion talousturvallisuus sekä kansan aito hyvinvointi. Kaksi työpaikkaa eivät tuota takaa. Mutta 100 uutta roolia olisi jo mielekkäämpi kokonaisuus. Rahaa löytyy hankkeisiin ihan aina, jos halua vaan löytyy.
Eikä mieluusti mitään taustasidottuja formalismeihin kaatuvia snobbailuja. Vaan tietotaito-osaamisperustaisia, jossa intohimo kyllä paistaa teoreetikoiden taikka mutu-sählääjien joukosta. Meidän SUURIN ongelma valtiona on se, että olemme komppaamassa sen sijaan, että välittäisimme ensijaisesti tästä valtiosta ja tästä väestöstä ja vasta sittemmin muista viritelmistä, etäisesti tosin. Ajat ovat muuttuneet, meitä ei täten enää suosi troijalaisiksi nimittelyt miljardien antamisten jälkeen, eikä tosiaan se, että toiset tulee tänne sanelemaan meidän PM ja Pres velvollisuuksien ulkopuolisia työtehtäviä päivän varoajalla.
En tiedä teistä muista, mutta minusta meidät koetetaan saattaa nyt kansalliseen häpeään jossa Suomen tulisi nostaa aseet mieluiten itseään vastaan kukin omalla aseellaan ja yksinkertaisesti tuhota itsensä. Tämä lienee ainut asia joka miellyttäisi niin italialaisia kuin kaikkia muitakin. Ai niin, ja sotiminen viimeiseen paikalliseen asti tuota venäjää heikentääksemme muille. Sellainen varmasti miellyttäisi seuraavana askeleena tässä mitä pikimmiten.
Mitä tulee taas tähän jo nyt vauhdikkaamminkin etenevään sotilaalliseen liittoutuneisuuteemme, niin hyvä, että edes jokin asia pyörii. Mitä tulee taas perehtyneempään valistukseen, niin valitettavasti historiallinen tuotto ei ole tae tulevaisuudesta, koska maailma on dynaaminen eikä suinkaan staattinen.
Tällä hetkellä otollisinta olisi mielestäni keskittyä siihen, kuinka minimoida tulevat riskit noiden venäläisten kanssa, koska medvedevi ei käynyt rajallamme pelkän valokeilan vuoksi, vaan minun analyysieni jne. mukaan ovat valtiona ilman muuta reagoimassa hakemukseemme ENNEN kun se keissi onnistuu. Ko. mies oli fokusoimassa oman kansansa huomion Suomeen, ongelmana. Ennen koin, että Baltiat olisivat seuraavina vuorossa, edelleenkin minusta asiat menisivät periaatteessa vielä tuota kautta. Mutta mitä pitemmälle ollaan edetty ajallisesti, sitä enemmän näyttää siltä, ettei se seuraava olekaan ne baltiat. Vaan jopa suoraan me. Ja se keino olisi taktinen edellä ja sittemmin kevyt invaasio, kun kaikki ovat psykoemotionaalisessa shokkitilassa.
Minulla ei ole mitään asiaa eikä sanavaltaa supossa taikka missään muussakaan asiantuntijaorganisaatiossa. Eikä ymmärtääkseni pidäkään olla. Mutta te, joilla sitä on, arvostaisin jonkun verran jos em. otettaisiin huomioon.
Meillä on Suomessa poikkeuksellisenkin laaja venäläis- ja puolivenäläis- (sekalapset) yhteisö, joilla on suomalaisia miehiä aviomiehinä, isinä sekä setinä ja enoina. On mielestäni erityisen vaarallista alkaa pelata niiden ihmisten läheisten matkalupa-asioilla, joilla on mahdollisesti 5x saman verran suomalaisihmismassaa taustalla, jotka tulevat reagoimaan hyvinkin väkevästi jos heidän lapsiaan taikka sukulaisia aletaan syrjiä taikka etenkin sortaa. Varsinkin kun samaan aikaan muut käskevät pakotteita joihin itse osallistuvat joko vähemmän taikka käänteisesti; ostaen halvalla ja myyden meille sitten välikäsien kautta sitä täysin samaa kalliimmalla.
Nuo ovat näkökulmia liittyen Suomen hyvinvointiin. Ja selviytymiseen. Jos nuo toteutetaan käänteisinä, Suomen tuho on taattu. Silloin ei enää auta mikään muu kuin iloita jäljelle jääneistä hetkistä ja muistella hetken pari menneitä, hyviä aikoja. Joka on helppoakin, sillä aika kultaa aina muistot.
Mitä tulee tuohon PM, niin oletko miettinyt sitä, että jos olisi viisumit kieltänyt jne, olisit sinä ja minä jo elämässä toisenlaista realiteettia Suomessa?