Toimintakyky kohdilleen

Eipä tuohon ikävä kyllä mitään poppaskonstia ole. Muistisairauksiin kun kuuluu toimintakyvyn heikkeneminen eikä jo menetettyjä taitoja enää takaisin opita.

Onko lääkitys kohdillaan? Donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini saattavat auttaa jonkin verran, mutta vaikutus on lyhytaikaista etenevässä sairaudessa.

Et oikein muuta voi tehdä kuin yritää ylläpitää sitä olemassaolevaa toimintakykyä, älä auta liikaa, anna tehdä itse kaikki mihin pystyy. Hidasta ja joskus turhauttavaakin, tiedän, mutta...

Miksi et saa apua? Kotihoito?

Älä syytä sairastunutta kiitollisuuden puutteesta. Ei hän voi itselleen mitään, ellei satu olemaan kiittämätön ihminen jo ennestään - ei se sairaus kiitollisuutta ainakaan luo.

Äitee muorilla oli kotihoito 2-3kertaa päivässä. Auto haki 2 kertaa viikossa kaikenlaisiin yhteisiin eläkeläistapahtumiin. Muori oli iloinen, vaikka ei seuraavana päivänä muistanu mittään. Käykää kaikki sukulaiset ja ystävät kylässä, kyllä ihminen muistaa äänestä ja kosketuksesta, yhteisistä muistoista.

Kylläpä kuulosti ikävältä tuo "Pahinta on kun ei saa edes kiitosta".

Muistisairaus on kurja tauti, vaikuttaa niin moneen muuhunkin asiaan kuin siihen muistiin. Omaisten taudiksihan sitä sanotaankin, juuri siksi kun se on omaisille raskasta, etenkin henkisesti.

Mutta keneltä aloittaja sitä kiitosta kaipaa? Hoidettavalta, muilta omaisilta?
Miksi teet kaiken yksin, ei ole pakko eikä uhriutumisella pisteitä kerätä.
Yhteyttä alueen kotihoitoon ja apua sitä kautta.