Öljylämmitys selvästi edullisempi kuin suora sähkö?

Sama energia-arvo saadaan 16 pinokuutiolla polttopuuta. Sen hankintahinta noin 900 euroa.

Puulämmitys ja ilma-vesilämpöpumppu rinnakkain. Polttopuuta käytetään joulukuun alusta maaliskuun puoliväliin (jos on pakkasta) . Sen jälkeen ilma-vesilämpöpumppua.

Suora sähkö ja talossa varaava leivinuuni. Näin saadaan 120 neliön omakotitalouden sähkön kulutus painettua 7500 KWh. Pelkkä suora sähkö vaatisi vastaavan kokoisessa talossa 21 000 KWh. Mukaan laskettu myös yli 3500 KWh kotitaloussähkö vedenlämmitys.

Koska tulee markkinoille Kotimainen polttoöljy?
Sitä piti saada rypsistä ja rapsista?

Lisäki polttoöljyä piti valmistaa jätteestä.

Valtion pitäisi kannustaa muuttamaan lämmitysmuotoja takaisin öljylle.

Ilmalämpöpumppu - valtavalla kompresoripaineella pakkailmasta lämpöä...

t: Säkkivalo OY

Maanalaisessa säiliössä menee hyvin kesälaatu polttoöljy ja tietysti kellarissa,

On turhaa haaskata lisähintaa talvilaatuun.

Totta ei näillä sähkön hinnoilla kannusta hommamaan mitään Vesi-ilmalämpöpumppua, varsinkin kun pumppujen kestävyydestä ei mitään takeita.

Sähköstä tuli suuri peikko. Keskieurooppa menee jo vauhdilla takaisin kivihiileen ja öljynkäyttöön.

Onhan se typerää käyttää niinkin pitkälle jalostettua energiaa kuin sähköä talojen lämmittämiseen, vaikka hintakin olisi kohdillaan

Primäärienergiamääriä (öljy / sähkö) verrattaessa näin on.

Ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan muuta suoraan sähköä lämmöksi (kuten sähköpatteri tekee) vaan käyttää sähköä (talvella = lämmityskaudella) pumpatakseen lämpöä kylmästä ulkoilmasta lämpimään sisäilmaan ; kesäviilennyksessä toki päinvastoin.

Miksi ilmalämpöpumppujen maahantuojat (kuten scanoffice = Mitsubishi Electricin virallinen maahantuoja) ei tunnu osaavan ilmoittaa todellista hyötysuhdetta eri lämpötiloissa?

Siis näin:

Ulkolämpötila COP

-5 °C A
-10 °C B
-15 °C C
-20 °C D
-25 °C E
-30 °C F
-35 °C G
-40 °C H


Kun oikein käytetään SI -järjestelmän mukaisia yksikköjä, niin COP -lukemat eri ulkolämpötiloissa (A .. H) ovat pelkkiä numeroita (siis ilman mittayksikköjä).

Johtuu siitä, että kun sekä siirretyn lämpöenergian että kulutetun sähköenergian määrä ilmoitetaan jouleina (J) niin niiden osamäärä on silloin paljas luku ilman mittayksikköä.

Näitä tietoja valmistajat / maahantuojat eivät kuitenkaan suostu ilmoittamaan vaan asiaa hämätään kaiken maailman EER ja SEER -lukemilla, jotka on laskettu ihan muuten kuin SI -yksiköillä (saattaa olla esim. BTU / kWh).

Nuo molemmat (sekä BTU että kWh) kuuluisi muuntaa jouleiksi, jolloin suhdeluku on aina paljas luku ilman mittayksikköä.

Jos todelliset luvut olisivat tiedossa, niiden avulla voisi verrata öljylämmitys vs. lämpöpumpulla lämmitys sähköllä todellisia kustannuksia siten, että tulokset ovat oikeita ja vertailukelpoisia.

Ainoaksi ongelmaksi jäisi vielä se, että ilmalämpöpumpun COP ei ole vakio, vaan on sitä huonompi, mitä suurempi on ulko- ja sisälämpötilan ero.

Eli jos ulkolämpötilan on -5 °C ja sisälämpötila 20 °C, niin ilmalämpöpumpun COP on erinomainen.

Mutta monella ilmalämpöpumpulla COP on surkea jo tilanteessa, missä ulkolämpötilan on -25 °C ja sisälämpötila 25 °C.

Ja jos ulkolämpötilan on -40 °C, niin moni ilmalämpöpumppu ei edes toimi, jolloin pitää varajärjestemänä olla ne sähköpatterit (tai öljylämmitys, jos sitä ei ole purettu ja se on vielä teknisesti käyttökelpoinen, eli laitteet eivät ole loppuunkuluneet ja siksi vaurioituneet).

Sähköpattereissa on vaan muutamia varsin ikäviä puolia:

1) toisin, kuin ilmalämpöpumpuissa (silloin, kun ulkolämpötila ei ole äärimmäisen kylmä), sähköpattereissa sähkö muuttuu suoraan lämmöksi, ja siksi COP = 1, eli paremmasta COP:sta ei päästä hyötymään, eli sähkölasku kasvaa !

2) Koska jos koko Suomessa on kireät pakkaset samanaikaisesti, niin riittääkö sekä sähköverkon siirtokapasitetti että sähkön tuotantokapasiteetti siihen, että normaalisti ilmalämpöpumpulla lämmittäjät joutuvatkin lämmittämään sähköpattereilla koska pakkasella monet ilmalämpöpumput joko eivät toimi lainkaan tai ainakin hyötysuhde eli COP jää heikoksi ?

Tuossa suhteessa se öljylämmitys varalla olisi mainio keino, mutta taitaa vanhan öljypolttimen ja kattilan uusiminenkin tulla kalliiksi, ja jos ei uusita, niin vaikka käyttötunnit vuodessa jäävätkin vähäiseksi (siis ilmalämpöpumpun varajärjestelmänä), niin pystyykö noita vanhoja huoltamaan järkevään hintaan, että systeemi toimisi silloin, kun sitä eniten tarvitaan ?

Saksassa usea voimala on siirtynyt käyttämään tänä kesänä öljyä.

Öljykattilan hyötysuhde on vain 70 % luokkaa.

Varaavan leivinuunin hyötysuhde polttopuulämmityksessä on noin 80%. Tämä tarkoittaa että pinokuutio koivupilkettä antaa nimellisesti noin 1700 KWh:n lämpöarvon mutta hyötysuhde huomioiden suora vaikutus on 1360 KWh. Siis tuon verran säästyisi sähköä. Öljypolttimoiden hyötysuhteet paranivat 1970- ja 1980-luvulla. Vielä 1960-luvulla hyötysuhteet saattoivat olla vain luokkaa 40%.

Jos talo on jo loppusuoralla, niin toimivaa löjylämmitystä ei kannata enää vaihtaa, mutta muuten öljylämmitys ei ole enää tätä päivää. Se on peruja ajalta, jolloin Venäjän kauppa oli bilateraalikauppaa eikä oikein muuta tuotavaa keksitty kuin öljy.

Voi moottoriöljyt hyödyntää hätätilanteessa

Harakanpesää ei kannata lämmittää edes öljyllä, hiukan villaa seiniin niin riittää cosan tekniikka!❄️❄️

Öljyn Brent-hinta laski tänään 94 dollariin tynnöri.

Öljylämmitys olisi vielä halvempaa, jos valtionyhtiö Neste ei rahastaisi suomalaisia kuluttajia kohtuuttomasti Ukrainan sodan varjolla!