2000 litran talvilaatu 1,67 eli hinta 3340 euroa. 2000 litraa vastaa yli 21 000 KWh sähköä jonka markkinahinta tulee olemaan yli 5 000 euroa. Ei ihme että moni empii siirtymistä esim maalämpöön tai aika kiistanalaiseen ilma-vesilämpöpumppuun. Niillä todettu toimintahäiriöitä.
Öljylämmitys selvästi edullisempi kuin suora sähkö?
Anonyymi
663764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Sama energia-arvo saadaan 16 pinokuutiolla polttopuuta. Sen hankintahinta noin 900 euroa.
Saako kuution viiteenkymppiin?
On se vaan työlästä leikkiä puiden kanssa ja pitäisi olla joku keskuskattila systeemi jolla saa veden ja talon lämpimäksi.
Sekapuuta saa 55 eurolla pinokuutio.
Polttopuuta käyttämällä saadaan 3 000-4000 euron säästöt lämmityskuluihin. Talvella uuni lämmitetään keskimäärin 5-6 kertaa viikossa. Kesällä 1-2 kertaa. Ei siis niinkään työlästä - paitsi laiskamadoille.
Saan kuution nollahintaan kun vaan käyn hakemassa tuosta omasta metsästä...makselkaa te muuta vaan...
Tosin itse kyllä laittaisin omalle ajallekin jonkin hinnan. Tuona aikanakin voisi tehdä jotain muuta. Toki jos saan säästettyä kymmeniä euroja tunnissa niin sitten tuo on järkevää ja tekisin itsekin niin.
Lisäksi pitää huomioida, että voisit myös myydä puut ja saada rahaa sillä tavalla. Eli säästöstä pitää poistaa myös myyntihinta. Jos puu on halpaa ja sähkö (tai öljy) kallista niin tietenkin silloin se kannattaa käyttää itse, mutta jos puu on kallista ja sähkö tai öljy halpaa niin sitten puu kannattaa myydä.
Työlästä?? Millälailla työlästä? Tuolla se puhisee ihan itsekseen.
Tehdä jotain muuta? Mennä vaikka salille nosteleen puntteja/maata soffalla?
Puulämmitys ja ilma-vesilämpöpumppu rinnakkain. Polttopuuta käytetään joulukuun alusta maaliskuun puoliväliin (jos on pakkasta) . Sen jälkeen ilma-vesilämpöpumppua.
Paljonko VILPpi vie sähköä??
Suora sähkö ja talossa varaava leivinuuni. Näin saadaan 120 neliön omakotitalouden sähkön kulutus painettua 7500 KWh. Pelkkä suora sähkö vaatisi vastaavan kokoisessa talossa 21 000 KWh. Mukaan laskettu myös yli 3500 KWh kotitaloussähkö vedenlämmitys.
Leivinuuni, ei ole ihan tätä päivää.
Tätä päivää hyvinkin. Samalla lämmöllä valmistuu vaikkapa perunalaatikko ja matalalla lämmöllä paisti. Siinäkin tulee säästöä.
Et taida olla sinäkään.
Voi olla joidenkin mielestä vanhaa aikaa, mutta toimii edelleen. Ei kaikki menneeltä ajalta ole huonoa.
Tikarilla saa pistettyä ihmisen hengiltä jopa paremmin kuin keskiajalla, kun ei ole mitään metallia välissä.
Juu, tuossa on ideaa. Kaikki säästää sähköä, kuten on kehoitettu ja kappas vaan! Rahan tulo tyrehtyi, keksitääs uusia maksuja😅.
Alkaa torpat pimentymään ja kylmenemään. Hieno juttu, tulee luonnollista poistumaa.
Koska tulee markkinoille Kotimainen polttoöljy?
Sitä piti saada rypsistä ja rapsista?
Lisäki polttoöljyä piti valmistaa jätteestä.
Kyllä sitä Neste tekee mutta ei sitä oikein mainosteta. Ehkä EU yrittää pitää sen pimennossa kun se yrittää lobata näitä uusia energiamuotoja. Tuulivoima, aurinkovoima jne.
https://www.neste.fi/yksityisille/tuotteet/lammitysoljyt/neste-my-uusiutuva-polttooljy
Valtion pitäisi kannustaa muuttamaan lämmitysmuotoja takaisin öljylle.
Luulenpa että voittajina selviytyvät - tadaa ne jotka eivät vaihtaneet öljyä mihinkään muuhun
Ilmalämpöpumppu - valtavalla kompresoripaineella pakkailmasta lämpöä...
t: Säkkivalo OY
Hyötysuhde talvella putoaa huonommaksi kuin 1:2. Yleensäkin ilmalämpöpumpun aikaansaama säästö jää Suomessa vain noin 3200 KWh vuodessa. Sen paras hyötysuhde on ulkoilman ollessa 12 - 14 astetta. Jo 7 asteen ulkoilmassa alkaa hyötysuhde laskea merkittävästi.
Jaa. Mulla on 2 ilppiä (Samsung ja Toshiba) ja 100 neliötä lämpenee kohtuullisesti kovimmillakin pakkasilla. Niitä on Tampereen seudulla sen verran harvoin, että eivät tuota ongelmaa. En tiedä mikä sen hyötysuhteen pitäisi oikein olla, olen erittäin tyytyväinen verrattuna öljyn tai suoran sähkön aikoihin joihin nähden ulkoisen energian tarve on vähäinen.
Maanalaisessa säiliössä menee hyvin kesälaatu polttoöljy ja tietysti kellarissa,
On turhaa haaskata lisähintaa talvilaatuun.
Totta ei näillä sähkön hinnoilla kannusta hommamaan mitään Vesi-ilmalämpöpumppua, varsinkin kun pumppujen kestävyydestä ei mitään takeita.
Tuttavalla laite petti heti ensimmäisenä talvena tammikuun pakkaskelillä.
Löi kätensä paskaan kunnolla.
Neljäkymmentäseitsemän (47) vuotta kesti kaverin maalämpöpumppu.
Eilen meilasi, että lauhdutin alkoi vuotaa.
Aikanaan laitteen valmisti pikkufirma valituista komponenteista.
Sähköstä tuli suuri peikko. Keskieurooppa menee jo vauhdilla takaisin kivihiileen ja öljynkäyttöön.
Lähde?
Onhan se typerää käyttää niinkin pitkälle jalostettua energiaa kuin sähköä talojen lämmittämiseen, vaikka hintakin olisi kohdillaan
Primäärienergiamääriä (öljy / sähkö) verrattaessa näin on.
Ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan muuta suoraan sähköä lämmöksi (kuten sähköpatteri tekee) vaan käyttää sähköä (talvella = lämmityskaudella) pumpatakseen lämpöä kylmästä ulkoilmasta lämpimään sisäilmaan ; kesäviilennyksessä toki päinvastoin.
Miksi ilmalämpöpumppujen maahantuojat (kuten scanoffice = Mitsubishi Electricin virallinen maahantuoja) ei tunnu osaavan ilmoittaa todellista hyötysuhdetta eri lämpötiloissa?
Siis näin:
Ulkolämpötila COP
-5 °C A
-10 °C B
-15 °C C
-20 °C D
-25 °C E
-30 °C F
-35 °C G
-40 °C H
Kun oikein käytetään SI -järjestelmän mukaisia yksikköjä, niin COP -lukemat eri ulkolämpötiloissa (A .. H) ovat pelkkiä numeroita (siis ilman mittayksikköjä).
Johtuu siitä, että kun sekä siirretyn lämpöenergian että kulutetun sähköenergian määrä ilmoitetaan jouleina (J) niin niiden osamäärä on silloin paljas luku ilman mittayksikköä.
Näitä tietoja valmistajat / maahantuojat eivät kuitenkaan suostu ilmoittamaan vaan asiaa hämätään kaiken maailman EER ja SEER -lukemilla, jotka on laskettu ihan muuten kuin SI -yksiköillä (saattaa olla esim. BTU / kWh).
Nuo molemmat (sekä BTU että kWh) kuuluisi muuntaa jouleiksi, jolloin suhdeluku on aina paljas luku ilman mittayksikköä.
Jos todelliset luvut olisivat tiedossa, niiden avulla voisi verrata öljylämmitys vs. lämpöpumpulla lämmitys sähköllä todellisia kustannuksia siten, että tulokset ovat oikeita ja vertailukelpoisia.
Ainoaksi ongelmaksi jäisi vielä se, että ilmalämpöpumpun COP ei ole vakio, vaan on sitä huonompi, mitä suurempi on ulko- ja sisälämpötilan ero.
Eli jos ulkolämpötilan on -5 °C ja sisälämpötila 20 °C, niin ilmalämpöpumpun COP on erinomainen.
Mutta monella ilmalämpöpumpulla COP on surkea jo tilanteessa, missä ulkolämpötilan on -25 °C ja sisälämpötila 25 °C.
Ja jos ulkolämpötilan on -40 °C, niin moni ilmalämpöpumppu ei edes toimi, jolloin pitää varajärjestemänä olla ne sähköpatterit (tai öljylämmitys, jos sitä ei ole purettu ja se on vielä teknisesti käyttökelpoinen, eli laitteet eivät ole loppuunkuluneet ja siksi vaurioituneet).
Sähköpattereissa on vaan muutamia varsin ikäviä puolia:
1) toisin, kuin ilmalämpöpumpuissa (silloin, kun ulkolämpötila ei ole äärimmäisen kylmä), sähköpattereissa sähkö muuttuu suoraan lämmöksi, ja siksi COP = 1, eli paremmasta COP:sta ei päästä hyötymään, eli sähkölasku kasvaa !
2) Koska jos koko Suomessa on kireät pakkaset samanaikaisesti, niin riittääkö sekä sähköverkon siirtokapasitetti että sähkön tuotantokapasiteetti siihen, että normaalisti ilmalämpöpumpulla lämmittäjät joutuvatkin lämmittämään sähköpattereilla koska pakkasella monet ilmalämpöpumput joko eivät toimi lainkaan tai ainakin hyötysuhde eli COP jää heikoksi ?
Tuossa suhteessa se öljylämmitys varalla olisi mainio keino, mutta taitaa vanhan öljypolttimen ja kattilan uusiminenkin tulla kalliiksi, ja jos ei uusita, niin vaikka käyttötunnit vuodessa jäävätkin vähäiseksi (siis ilmalämpöpumpun varajärjestelmänä), niin pystyykö noita vanhoja huoltamaan järkevään hintaan, että systeemi toimisi silloin, kun sitä eniten tarvitaan ?
Ainakin jos on joku urkkilandian aikainen poltin se kannattaa vaihtaa esilämmittävään
Saksassa usea voimala on siirtynyt käyttämään tänä kesänä öljyä.
Öljykattilan+hyötysuhde+on+vain+70+%+luokkaa.
Jos tämä huomioidaan, niin avaajan vertailu on kutakuinkin tasoissa.
Päälle huolto- ja nuohouskulut.
öljyä ei tankkiauto tuo, jos ,ei ole uusimallinen nokkavipuliitin, jonka saa asentaa vain sertifiioitu asentaja. Tulee kalliiksi.
Varaavan+leivinuunin+hyötysuhde+polttopuulämmityksessä+on+noin+80%.+Tämä+tarkoittaa+että+pinokuutio+koivupilkettä+antaa+nimellisesti+noin+1700+KWh:n+lämpöarvon+mutta+hyötysuhde+huomioiden+suora+vaikutus+on+1360+KWh.+Siis+tuon+verran+säästyisi+sähköä.+Öljypolttimoiden+hyötysuhteet+paranivat+1970-+ja+1980-luvulla.+Vielä+1960-luvulla+hyötysuhteet+saattoivat+olla+vain+luokkaa+40%.
Jos talo on jo loppusuoralla, niin toimivaa löjylämmitystä ei kannata enää vaihtaa, mutta muuten öljylämmitys ei ole enää tätä päivää. Se on peruja ajalta, jolloin Venäjän kauppa oli bilateraalikauppaa eikä oikein muuta tuotavaa keksitty kuin öljy.
Päästölaskelma on karu. Jos talo kuluttaa 30 000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa, niin öljyllä päästö on noin 10 tonnia hiilidioksidia ja maalämpöpumpulla noin 1/10 tuosta.
Voi moottoriöljyt hyödyntää hätätilanteessa
Harakanpesää ei kannata lämmittää edes öljyllä, hiukan villaa seiniin niin riittää cosan tekniikka!❄️❄️
Öljyn Brent-hinta laski tänään 94 dollariin tynnöri.
Öljylämmitys olisi vielä halvempaa, jos valtionyhtiö Neste ei rahastaisi suomalaisia kuluttajia kohtuuttomasti Ukrainan sodan varjolla!
Muutaman vuoden kuluttua tulee sähkön tehomaksu. Öljy lämmitysjärjestelmä pian kultaakin arvokkaampi joten kannattaa se pitää kunnossa.
Lisänä jos on ilmalämpöpumppu ja sähkölämmitys niin näiden kolmen välillä on hyvä taiteilla että mikä milloinkin kannattaa. Vielä jos on jokin puilla lämpöä ä tulisija niin aina vaan plussaa.
"mutta muuten öljylämmitys ei ole enää tätä päivää."
Öljylämmitys on kaikkein varmin lämmitysjärjestelmä puulämmityksen jälkeen.
...eikä sekään toimi jos sähkö katkeaa.
jos öljyn vaihtaa maanlämpöön niin kustannukset 15-20k€ luokkaa ja tällä saa muutaman vuoden öljyt joten takaisinmaksuaika sitä luokkaa että saa uusia pumpun muutamaan kertaan.
Vanhassa talossa on 5 takkaa yksi jokaisessa huoneessa. Voi lämmittää niitä tarpeen mukaan. Puuhella ja leivinuuni löytyy myös. Pihasauna puukiukaalla. Näin ennen vanhaan.
Pelletti puolet halvempaa kuin öljy.
20 vuoden aikana olen säästänyt pilttopuulla sähkölaskussa 80 000€ verrattuna suorasähköön.
pelkällä leivinuunilla!
jos joku ei nyt käsitä mitä on "pilttopuu" niin voi googlaa. vinkkinä diy wood own forest....
Vanha mummonikin keräsi oksia metästä ja keitti aaamukahvit niillä!
>> tai aika kiistanalaiseen ilma-vesilämpöpumppuun. Niillä todettu toimintahäiriöitä.
Lähisukulaisella ollut tuollainen Boschin ilma-vesilämpöpumppu runsaan 4 vuoden ajan. Aika kehnosti se pystyy pitämään taloa lämpimänä, vaikka kääntää patterit ääriasentoon, 6-numeron kohdalle.
Ne järjestelmään kuuluvat matalalämpöpatterit eivät siltikään vaan ala lämmetä. Irrallisia sähköpattereita on pidettävä niissä huoneissa joissa päiväsaikaan oleskellaan ja nukutaan.
On siis hänellä huonompi kuin tavallinen ilmalämpöpumppu.
Eikös ilmavesipumppu pysty lämmittämään veden ainakin 50 asteeseen? Talo on aika hatara, jos se ei riitä.
Kyllähän nuo ilmapumput omalla mainospaperillaan kykenevät nostamaan veden lämpötiloja aivan helposti.
Mutta kun olen tuossa ILP-vesipumpputalossa vieraillut ja nukkunut, niin patterit eivät ole lähelläkään 50 astetta. Paremminkin ruumiinlämpöä 37-astetta lievästi korkeammalla.
Tuota noin.
Jos nyt ajatellaan tuota lämmönjakotapaa talossa niin yleensähän on se lattialämmitys ja patterilämmitys.
Patterilämmitys perustuu siihen että lämpötilaero aiheuttaa ilmavirtauksen ja tämä ilmavirtaus levittää sen lämmön tasasesti joka paikkaan.
Nyt päästään sitten tuohon lämmöntuottotapaan.
ILP lämmityksessä jossa lämmönjako tapahtuu pattereiden kautta tarvii ihan saman lämpötilaeron patterin ja huoneilman välillä kuin kaasu, sähkö, öljy, puu, maalämpö yms. lämmitysmuoto.
Se patteri kun ei tajua millä se lämpö on tuotettu.
Lattialämmityksessä taasen se lämpö jaetaan huoneisiin sillä putkistolla joka on siellä lattiassa, erillistä ilmavirtausta ei tarvitse luoda joten lämpötilaero ei ole tarpeellinen.
Lattialämmössä tämän siirtotavan takia päästään matalammilla lämmöillä.
Eli yhteenvedoksi voisi mainita että patterien vaihto tehokkaampaan vaikuttaa enemmän patterin pintalämpöön kuin lämmityksen tuottamistapa.
Tuollainen ilp. markkinointi tuollaisilla mielikuvilla on aika harhaanjohtavaa.
Iltalehti kertoo Satakunnan Kansan teettämästä lämmitystapojen tutkimuksesta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/348e7238-8065-4016-b889-9c9a9041b283
Tässä vertailussa öljylämmitys oli kaikkein kallein lämmitysmuoto. Edullisinta lämmitys oli maalämmöllä. Sen investointikustannus alussa tosin on korkein.
Oliko mukaan laskettu maalämpöpumpun korjauskustannukset?
Siinhän se koko tarina on itsellesikin luettavaksi.
Mahtoiko siinä testissä olla kaikkia öljypolttimen vuosihuoltojakaan, ja maanalaisen tankin vaihtoa 25 v. käytön jälkeen ollut otettu huomioon?
"Maalämpökompressorin vaihto maksaa tyypillisesti 3 000–8 000 euroa, mutta kokonaiskustannukset voivat nousta 3 500–11 000 euroon, kun siihen lisätään asennustyöt (1 500–3 000 €) ja laitteen hinta (2 000–8 000 €"
sekopäitä voi rahastaa monella tavalla
No eihän se paha ole jos tulee esim. tuo edullisin vaihtoehto 20-25v välein.
Sitten jos on vähänkin suhteita niin kompressoreja saa aika halvalla ja suhteilla työn edullisesti niin helposti saa puolitettua kulut.