Kävin äitiä katsomassa

Epäsäännöllinen vuorotyö, joten ateriarytmi ja nälänhallinta on aina sekaisin, kuten vähän koko elimistö. Väsyneenä tulee syötyä valmisruokia ja usein ulkona. Stressaantuneena tekee mieli herkkuja. Kun nuorena aloitin työt, sain joten kuten pidettyä tilanteen hallinnassa pussikuureilla, dieeteillä ja painonvartijoilla. Nyt olen jo luovuttanut

Yhdessä rannalla sijaitsevassa hoitokodissa on muutama poikkeus. Siinä toisessa vanhusten talossa taasen kaikki ovat punkeroita ja mielenvikaisia varsinkin johtaja

Jos kroppa ei ole hallinassa niin ei voi olla nuppikaan.

Eihän ne sinne töihin menneetkään, vaan syömään ja kahvitauoille ja istuskelemaan raportteja lukemaan aikansa kuluksi.

Samaa olen itsekin havainnut. Ylipaino varmasti vaikuttaa jaksamiseen. Wiinerit maistuu...

Kyllä on taas lapsellista kirjoittelua ja provosointia! Ihmisiä on eri painoisia joka alalla.
Valitettavasti on niin, että iän karttuessa paino lisääntyy, eikä sitä enää niin helposti pois saakkaan. Niin käy aloittajallekkin, ellei sitten ole aivan läpipaska.

Kauniita ja mukavia tyttölöisiä niissä työskentelee.

Koska palkka on piehehkö, ei ole varaa ostaa proteiinia sisältäviä ruokia kuten lihaa ja kalaa. Peruna, leipä ja puuro lihottavat jos joutuu syödä pelkästään niitä, vaikka ovat erinomaisia ruokia lihan, kalan ja kasvisten ohessa. Kun proteiinia ei ole riittävästi, aina on jonkinlainen mieliteko, kulkee jääkaapilla, mitäs minä ottaisin.
Siksi köyhissä on useammin ylipainoisia kuin hyvätuloisissa tai niin ainakin luulen, tilastoa en ole tehnyt. Olen muuten pannut merkille saman kuin aloittaja, piipahdan parissa hoitokodissa tervehtimässä tuttavia.

Yleisesti olen pannut merkille, että vähän pulskemmat hoitajat ovat huomattavasti hyväntuulisempia kuin laihat.

Magiaa vaan mussutettu, pitkin päivää, lihottavia koloreita napostellen?🤮🤮