Ryssimisen maailmanmestarit eivät oikeastaan pärjää kuin ...juuri niin.
"Venäjän paukut on käytetty", arvioi asiantuntija
Venäjä ei ole saanut suuria kybervoittoja Ukrainassa, ja Suomessakin häirintä on jäänyt vaisuksi, arvioivat asiantuntijat.
Venäjän kyberhyökkäykset näyttävät jääneen odotettua vaisummiksi, arvioivat tietoturva-asiantuntijat.
Venäjän odotettiin tekevän kyberiskuja myös Suomeen sen jälkeen, kun Suomi päätti kesän kynnyksellä hakea puolustusliitto Naton jäseneksi.
Tällä viikolla eduskunnan nettisivuille tehtiin palvelunestohyökkäys, jonka tekijäksi ilmoittautui venäläinen hakkeriryhmä NoName057(16).
Kuinka hyvässä iskussa on venäläinen kybervoima? Kysyimme tietoturva-asiantuntija Jan Mickokselta Nixusta ja Withsecuren vanhemmalta johtavalta tutkijalta Jarno Niemelältä.
Hakkeriryhmien tekemät iskut olivat odotettavissa, kun Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Onko iskuja ollut sen verran kuin odotettiinkin?
Jan Mickos kertoo odottaneensa huomattavasti enemmän ja hankalampia hyökkäyksiä, jotka hankaloittaisivat suomalaisten elämää pidempään.
Myös Niemelä sanoo reaktioiden olleen miedompia kuin kyberasiantuntijat kuvittelivat. Niemelän mukaan Venäjän kyberresurssit ovat nyt niin ylityöllistettyjä, ettei sillä ole resursseja iskeä Suomeen suuremmalla voimalla.
Niemelä sanoo, että teollisuusvakoilua ja valtiollisia tunkeutumisyrityksiä on – mutta niitä on ollut aina.
Niemelän mukaan ei ole kuitenkaan oikein ajatella, ettei Venäjä pystyisi edelleen tekemään myös kybertuhoja. Laiskistumiseen tai ylimielisyyteen ei ole varaa, vaan ne yleensä kostautuvat.
– Voihan tämä olla myös tyyntä myrskyn edellä, Jan Mickos miettii.
Onko Venäjä onnistunut kyberiskuissaan Ukrainan sodassa?
On yllättävää, ettei Venäjän kybervoima ollutkaan niin hurjaa kuin kaikki olettivat. Ukrainassa Venäjä ei ole pystynyt saamaan suuria kybervoittoja.
Moni oletti Venäjän olevan niin aseellisesti kuin kybermaailmassa ylivoimainen, mutta toisin kävi. Venäjä on saanut Ukrainassa myös verkossa vahinkoja aikaiseksi, mutta ne ovat olleet vähäisempiä kuin on odotettu, Mickos sanoo.
– Venäjän paukut on käytetty ja keinot hyvin pitkälle nähty, Jarno Niemelä sanoo.
Venäjä on häiriköinyt Ukrainaa kyberisti vuodesta 2014, kun se valloitti Krimin niemimaan, sanoo Withsecuren Niemelä. Ukrainan kyberpuolustus on maailman koetelluin ja siksi huippuluokkaa.
"Venäjän paukut on käytetty", arvioi asiantuntija
Venäjä ei ole saanut suuria kybervoittoja Ukrainassa, ja Suomessakin häirintä on jäänyt vaisuksi, arvioivat asiantuntijat.
Venäjän kyberhyökkäykset näyttävät jääneen odotettua vaisummiksi, arvioivat tietoturva-asiantuntijat.
Venäjän odotettiin tekevän kyberiskuja myös Suomeen sen jälkeen, kun Suomi päätti kesän kynnyksellä hakea puolustusliitto Naton jäseneksi.
Tällä viikolla eduskunnan nettisivuille tehtiin palvelunestohyökkäys, jonka tekijäksi ilmoittautui venäläinen hakkeriryhmä NoName057(16).
Kuinka hyvässä iskussa on venäläinen kybervoima? Kysyimme tietoturva-asiantuntija Jan Mickokselta Nixusta ja Withsecuren vanhemmalta johtavalta tutkijalta Jarno Niemelältä.
Hakkeriryhmien tekemät iskut olivat odotettavissa, kun Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Onko iskuja ollut sen verran kuin odotettiinkin?
Jan Mickos kertoo odottaneensa huomattavasti enemmän ja hankalampia hyökkäyksiä, jotka hankaloittaisivat suomalaisten elämää pidempään.
Myös Niemelä sanoo reaktioiden olleen miedompia kuin kyberasiantuntijat kuvittelivat. Niemelän mukaan Venäjän kyberresurssit ovat nyt niin ylityöllistettyjä, ettei sillä ole resursseja iskeä Suomeen suuremmalla voimalla.
Niemelä sanoo, että teollisuusvakoilua ja valtiollisia tunkeutumisyrityksiä on – mutta niitä on ollut aina.
Niemelän mukaan ei ole kuitenkaan oikein ajatella, ettei Venäjä pystyisi edelleen tekemään myös kybertuhoja. Laiskistumiseen tai ylimielisyyteen ei ole varaa, vaan ne yleensä kostautuvat.
– Voihan tämä olla myös tyyntä myrskyn edellä, Jan Mickos miettii.
Onko Venäjä onnistunut kyberiskuissaan Ukrainan sodassa?
On yllättävää, ettei Venäjän kybervoima ollutkaan niin hurjaa kuin kaikki olettivat. Ukrainassa Venäjä ei ole pystynyt saamaan suuria kybervoittoja.
Moni oletti Venäjän olevan niin aseellisesti kuin kybermaailmassa ylivoimainen, mutta toisin kävi. Venäjä on saanut Ukrainassa myös verkossa vahinkoja aikaiseksi, mutta ne ovat olleet vähäisempiä kuin on odotettu, Mickos sanoo.
– Venäjän paukut on käytetty ja keinot hyvin pitkälle nähty, Jarno Niemelä sanoo.
Venäjä on häiriköinyt Ukrainaa kyberisti vuodesta 2014, kun se valloitti Krimin niemimaan, sanoo Withsecuren Niemelä. Ukrainan kyberpuolustus on maailman koetelluin ja siksi huippuluokkaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pikkuisen optimistista, kun vasta kakkosketju tehnyt palvelunestohyökkäyksiä.
Nuo palvelunestohyökkäykset on yhtä tyhjän kanssa, käytännössä ei mitään vaikutusta mihinkään. Jos nyt joku sivusto on.muutaman tunnin tai päivän pelistä pois niin mitä sitten? Ei vois vähempää kiinnostaa.
Se että länsimaiset hakkerit tunkeutuvat venäjän televisiolähetyksiin kertomaan totuuksia, se jo on jotain👍
Länsimaiset ? Täh
Sehän oli venäläinen nainen, oma työntekijä.
Kyse oli ihan toisesta tapauksesta.
Totta ja sillä oli venäläiset böksyt jalassa.
https://pbs.twimg.com/media/FaG3CIfXEAAaJWH?format=jpg&name=small
Loistavaa
Hyvä tilanne
Aivan loistava tilanne
Venäjän talouden väitetään olevan matkalla kohti täysromahdusta
Maan valtionbudjetti on alijäämäinen huolimatta kauppataseen ylijäämästä ja hyvistä vientituloista.
Venäjän talous tulee romahtamaan täydellisesti vuosina 2024–2025 arvioi Riddle-julkaisussa venäläinen kansantaloustietelijä Vladislav Inozemtsev. Kyseessä tulee olemaan suurin romahdus sitten 1990-luvun.
Inozemtsev kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on erikoinen talouskriisi. Venäläisviranomaiset ovat hehkuttaneet, kuinka maa on torjunut pakotteiden vaikutuksen ja maan talousnäkymät ovat hyvät, kun kauppatase on reilusti ylijäämäinen ja vientitulot suuria.
Tuonnin ennustetaan vähenevän 25 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Venäjän aiempiin talouskriiseihin verrattuna tuonnin väheneminen ei johdu vähentyneestä kysynnästä, vaan tietyille tuotteille asetetuista pakotteista. Maahan ei tuoda enää osia ja tarvikkeita, joita tarvittaisiin esimerkiksi laitteiden ja koneiden tuotannossa.
Vienti on myös laskussa: kaasun vienti on laskenut 36 prosenttia, teräksen ja lannoitteiden noin 30 prosenttia, hiilen 29 prosenttia ja viljan 27 prosenttia.
Öljyvienti on sen sijaan kovassa nousussa. Euroopan unionin asettamat öljypakotteet tulevat voimaan joulukuussa, joten EU-maat ovat nyt keränneet öljyä varastoon.
Venäjän nyt viemä 3,41 miljoonaa barrelia päivässä tarkoittaa maan ansaitsevan 20–35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kaasun vienti on vähentynyt nelinkertaisesti.
Budjetti alijäämäinen kauppataseen ylijäämästä huolimatta
Tammikuusta heinäkuuhun 2022 Venäjän kauppataseen ylijäämä nousi 75,7 miljardista 192 miljardiin eli se kasvoi peräti 2,5-kertaisesti. Kauppataseen ylijäämä peittää alleen muiden teollisuuden ja tuotannon alojen heikentymisen.
– Lasku ei tule näkymään kuluttajiin suuntautuneilla aloilla, koska käytännössä kansalaisten tulotaso ei supistu niin tiukasti kuin bruttokansantuote tai teollisuustuotannon indeksi. Vaikein tilanne tulee olemaan kone- ja autotuotannossa, kuljetustekniikassa, öljyssä ja kaasussa, hiilikaivosteollisuudessa, puunjalostuksessa ja rahdissa. Näiden sektorien rapautuminen jää ulkomaankauppataseen ja federaation budjettiin kertyvien hyvin vientitulojen peittoon, kirjoittaa Inozemtsev.
Kauppataseen ylijäämä ei kuitenkaan tarkoita budjetin ylijäämäisyyttä. Jo heinäkuussa 2022 Venäjän budjetti oli 892 miljardia ruplaa (14,6 miljardia euroa) alijäämäinen heinäkuussa. Tämä söi kaksi kolmasosaa puolen vuoden aikana kerätystä ylijäämästä.
Aiemmin Venäjän federaation budjetti ei voinut olla koskaan alijäämäinen, jos öljynhinta on 100 dollaria barrelilta tai enemmän. Öljyn barrelihinta on nyt 270 dollaria ja kaasun hinta on ennätyskorkealla. Silti federaation budjetti on alijäämäinen.
jatkuu...
https://www.verkkouutiset.fi/a/venajan-talouden-vaitetaan-olevan-matkalla-kohti-taysromahdusta/
Hyvä