På vilket sätt får den svenskspråkiga befolkningen

några "förmåner",privilegier när finskspråkiga elever pluggar pakkoruotsi?
Inte blir det något när de läser andra språk heller?
14125
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Enda nytta är om nu någon faktiskt lär sig svenska.

2Äänestä
  • Det är det enda.

    Äänestä

  • Det kan räknas .

    1Äänestä

Kielistä tuleva hyöty on aina henkilökohtainen. Ihminen voi olla osaamatta mitään kieltä ja selvitä silti hengissä.

Kieliä tarvitaan monessa paikassa, henkilökohtaisessa elämässä ja työelämässä. Kielten osaaminen on etu aina henkilölle itselleen. Kun osaa useampaa kieltä, etu on erityisen suuri. Silloin voi myös kilpailla kielten osaamisellaan. Esim. pelkällä englannin osaamisella ei voi enää nykyään kilpailla, koska "kaikki" sitä osaavat.

Jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi, sen tilalle tulee hyvin suurella todennäköisyydellä toinen kieli. Tuo kieli voi olla mikä vain suosituimmista, esim. ranska tai saksa. Sille, joka ei kielten hyötyä ymmärrä, voi olla entistä vaikeampi selittää itselleen, miksi joutuu pakolla lukemaan nyt esim. ranskaa. Tähän kannattaa varautua ajoissa: Opetella vähän positiivisempaa suhtautumista kieliin.

2Äänestä
  • Ennen kieliin suhtauduttiin positiivisemmin.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ennen kieliin suhtauduttiin positiivisemmin.

    Kieliä on tullut käytettyä paljon. Oppikoulussa luin englantia, ruotsia ja saksaa. Olin kesätöissä Saksassa ja Ruotsissa. Sittemmin (eläkkeellä) olen opiskellut venäjääkin. Olen yrittänyt jälkipolville tähdentää kielten merkitystä. Monesti menee kuuroille korville. Eipä ne nuoret enää edes niin paljon ulkomaille haikaile. Minun nuoruudessani mentiin aina ulkomaille pitemmäksi aikaa jos vain pystyi. Se on rikkautta että on näitä kokemuksia.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kieliä on tullut käytettyä paljon. Oppikoulussa luin englantia, ruotsia ja saksaa. Olin kesätöissä Saksassa ja Ruotsissa. Sittemmin (eläkkeellä) olen opiskellut venäjääkin. Olen yrittänyt jälkipolville tähdentää kielten merkitystä. Monesti menee kuuroille korville. Eipä ne nuoret enää edes niin paljon ulkomaille haikaile. Minun nuoruudessani mentiin aina ulkomaille pitemmäksi aikaa jos vain pystyi. Se on rikkautta että on näitä kokemuksia.

    Kyllä kannattaa ottaa kielistä kaikki irti. Se hoituu helpoiten nuorena, mutta vanhempanakin voi tehdä kaikenlaista. Mulla on tuttu, joka lähti au pairiksi 'vanhoilla päivillään'.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä kannattaa ottaa kielistä kaikki irti. Se hoituu helpoiten nuorena, mutta vanhempanakin voi tehdä kaikenlaista. Mulla on tuttu, joka lähti au pairiksi 'vanhoilla päivillään'.

    Kielten opiskelu on asia, jota ei tarvitse vanhana katua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kieliä on tullut käytettyä paljon. Oppikoulussa luin englantia, ruotsia ja saksaa. Olin kesätöissä Saksassa ja Ruotsissa. Sittemmin (eläkkeellä) olen opiskellut venäjääkin. Olen yrittänyt jälkipolville tähdentää kielten merkitystä. Monesti menee kuuroille korville. Eipä ne nuoret enää edes niin paljon ulkomaille haikaile. Minun nuoruudessani mentiin aina ulkomaille pitemmäksi aikaa jos vain pystyi. Se on rikkautta että on näitä kokemuksia.

    Minä olin Itävallassa Au pairina 90-luvulla. Sitten yhden kesän Saksassa töissä. Oppi kyllä tosi hyvin saksan. Nykyään ei ole kauheasti niitä jotka saksankielisille alueille lähtevät.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minä olin Itävallassa Au pairina 90-luvulla. Sitten yhden kesän Saksassa töissä. Oppi kyllä tosi hyvin saksan. Nykyään ei ole kauheasti niitä jotka saksankielisille alueille lähtevät.

    Nykyään uskalletaan lähteä aupairiksi vain, jos osataan jo etukäteen kieltä. Siksi mennään vain englanninkielisiin maihin. Aika hölmöä.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nykyään uskalletaan lähteä aupairiksi vain, jos osataan jo etukäteen kieltä. Siksi mennään vain englanninkielisiin maihin. Aika hölmöä.

    Åtminstone bland de aktiva.

    2Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Åtminstone bland de aktiva.

    Eivät varmaan suosittele muuta kieltä kuin enkkua kaikille (ehdoitta).

    2Äänestä

Niinpä, eihän kieliä lueta siksi, että tuotetaan jotain "etuoikeuksia" muille, vaa siksi, että niistä on hyötyä monella tavalla, mm. työelämässä.

1Äänestä
  • Nimenomaan. Ja se taas on tasa-arvokysymys.

    1Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

några "förmåner",privilegier när finskspråkiga elever pluggar pakkoruotsi?
Inte blir det något när de läser andra språk heller?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu