några "förmåner",privilegier när finskspråkiga elever pluggar pakkoruotsi?
Inte blir det något när de läser andra språk heller?
Inte blir det något när de läser andra språk heller?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Enda nytta är om nu någon faktiskt lär sig svenska.
Det är det enda.
Det kan räknas .
Kielistä tuleva hyöty on aina henkilökohtainen. Ihminen voi olla osaamatta mitään kieltä ja selvitä silti hengissä.
Kieliä tarvitaan monessa paikassa, henkilökohtaisessa elämässä ja työelämässä. Kielten osaaminen on etu aina henkilölle itselleen. Kun osaa useampaa kieltä, etu on erityisen suuri. Silloin voi myös kilpailla kielten osaamisellaan. Esim. pelkällä englannin osaamisella ei voi enää nykyään kilpailla, koska "kaikki" sitä osaavat.
Jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi, sen tilalle tulee hyvin suurella todennäköisyydellä toinen kieli. Tuo kieli voi olla mikä vain suosituimmista, esim. ranska tai saksa. Sille, joka ei kielten hyötyä ymmärrä, voi olla entistä vaikeampi selittää itselleen, miksi joutuu pakolla lukemaan nyt esim. ranskaa. Tähän kannattaa varautua ajoissa: Opetella vähän positiivisempaa suhtautumista kieliin.
Ennen kieliin suhtauduttiin positiivisemmin.
Kieliä on tullut käytettyä paljon. Oppikoulussa luin englantia, ruotsia ja saksaa. Olin kesätöissä Saksassa ja Ruotsissa. Sittemmin (eläkkeellä) olen opiskellut venäjääkin. Olen yrittänyt jälkipolville tähdentää kielten merkitystä. Monesti menee kuuroille korville. Eipä ne nuoret enää edes niin paljon ulkomaille haikaile. Minun nuoruudessani mentiin aina ulkomaille pitemmäksi aikaa jos vain pystyi. Se on rikkautta että on näitä kokemuksia.
Kyllä kannattaa ottaa kielistä kaikki irti. Se hoituu helpoiten nuorena, mutta vanhempanakin voi tehdä kaikenlaista. Mulla on tuttu, joka lähti au pairiksi 'vanhoilla päivillään'.
Kielten opiskelu on asia, jota ei tarvitse vanhana katua.
Minä olin Itävallassa Au pairina 90-luvulla. Sitten yhden kesän Saksassa töissä. Oppi kyllä tosi hyvin saksan. Nykyään ei ole kauheasti niitä jotka saksankielisille alueille lähtevät.
Nykyään uskalletaan lähteä aupairiksi vain, jos osataan jo etukäteen kieltä. Siksi mennään vain englanninkielisiin maihin. Aika hölmöä.
Åtminstone bland de aktiva.
Eivät varmaan suosittele muuta kieltä kuin enkkua kaikille (ehdoitta).
Niinpä, eihän kieliä lueta siksi, että tuotetaan jotain "etuoikeuksia" muille, vaa siksi, että niistä on hyötyä monella tavalla, mm. työelämässä.
Nimenomaan. Ja se taas on tasa-arvokysymys.