Eli käytännössä tilanne on se että kulutetusta sähköstä huippussaan loppusyksystä yli puolet olisi tuulisähköä mutta samoin tulisi päiviä että tuulisähkön osuus olisi vain puoli prosenttia. Tulee todella rajuja hinnan vaihteluja. Keskiarvo: jatkossa 1600-2000 MW ei kerro mistään vielä mitään.
Tuulivoiman tuoton päiväkohtaiset erot pian huimat: yli 5 000 MW
Anonyymi
11106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kesäkuukaudet ovat yleisesti vähätuulisempaa kuin aikajaksolla lokakuu-helmikuu. Tässä suhteessa tuulisähkön tuotanto kasvaa sähkönkulutuksen kasvun myötä mikä on tietysti hyvä asia. Ongelmana on siten päiväkohtaiset erot. Asian korjaisi tuulisähkön varastoinnin huikeiden kustannusten dramaattinen halventuminen. Ongelma on tunnistettu jo toistakymmentä vuotta. Periaatteessa yhden viikon varastointikapasiteetti, esim 400 GWh ratkaisisi ongelmat.
Tuulisähkön kustannusedullisin varastointi on aivan tavallinen vesivoima. Juuri siksi Ruotsi ja Norja ovat erittäin vahvoissa asemissa, ellei pitkäaikainen kuivuus yllätä niitä molempia.
Kesä-heinäkuussa+on+keskikulutus+Suomessa+7800+MW+tehon+tarve.+5000+MW+tuulisähkön+kapasiteetti+tuottaa+silloin+heikosti,++yleensä+vain+noin+20%+eli+1+000+MW.++Talvikuukausina+5+000+MW+tuotetaan+kuitenkin+yli+2+000+MW+sähköä.++Tuossa+vaiheessa+kulutus+kuitenkin+on+yleisesti+11+000+-+13+000+MW+ja+huipussaan+kovilla+pakkasilla+14+500+MW.+Eli+myös+jatkossa+tuulivoiman+osuus+kuukausikeskiarvoilla+on+vain+noin+15-20%.+On+toki+päiviä+jolloin+sen+osuus+käväisee+jopa+40-50%:ssa+mutta+vastaavasti+on+päiviä+jolloin+sen+osuus+romahtaa+alle+1%:n.
Taisi+olla+tämän+vuoden+kesäkuussa+joku+päivä+että+tuulisähkön+tehot+olivat+vain+13+MW+vaikka+kapasiteetti+tuon+kuun+lopulla+yli+jo+4+000+MW?+Siis+vain+reilu+0,3%+kapasiteetista.+Yleensä+näiden+päivien+keskitehotkin+jäävät+jonnekin+puoleen+prosenttiin+kapasiteetista.
Suomi tuo tällä hetkellä pohjoismaista peräti 1651 MW teholla sähköä ja vie Viroon 581 MW. Emme ole lähelläkään omavaraisuutta edes loppukesän hellesäällä. Mitä sitten kun alkaa pakkaset?
Ruotsin-tuonnin tyypillinen määrä ollut 2400 MW, Viron-viennin 1000 MW.
Lokakuussa lienee Loviisan täysi teho käytössä, OL3-koekäytöstäkin jotain.
Tuulivoiman piikkiteho nousee 5000 MW:iin vasta vuodenvaihteessa.
Alkuvuoden hetkellisiä 3000 MW:n tuottoja ei helposti syksyllä ylitetä.
Kesäkuun lopussa oli vielä kytkemättä tuulivoiman 1000 MW piikkitehoa.
Syyskuun lopussa Loviisan vuosihuollot valmistuvat.
Ehkä Olkiluoto3:kin taas tuottaa, automaatiopäivitystä enää yksi viikko
Venäjältä tuotiin kevääseen asti 1500 - 1600 MW.
Ei kai ihan noin paljon itälinjat kestäneet. Kolme yhteensä jotain noin 1450 MW
Sitten Fingrid rajoitti 1000 MW:iin jottei venäjä voi tempuillaan sekoittaa sähkönjakelua
Ilmastosta kuuluu kummia,kuivuus ja tuulettomuus lisääntyvät.Vesi- ja tuulivoima vähenee.
Tuulisähköllä pitäisi kovalla tuulella pumpata vettä ylös yläaltaisiin, ja sitten tuulettomana aikana käyttää vesivoimaa. Toinen vaihtoehto olisi vedyn valmistaminen.
Nimenomaan tuo veden pumppaaminen halvalla sähköllä ylös olisi se fiksuin varastointi.
Tietty jos voisi rakentaa voimalaitokselle jokeen altaan jonka korkeutta voisi sitten säätää sähkön hinnan mukaan saataisiin tuuli- ja aurinkosähköä varastoitua jonkinmoisella hyötysuhteella.
Mikä on tilanne tuon Vuoksen kanssa?
Imatran voimalaitoksella on 25m pudotuskorkeus joten tuota allasta kannattaisi täyttää myrskytuulilla ja aina kun sähkön hinta on matala. Onko Vuoksen kanssa ongelmia pinnankorkeuden vaihtelun ja virtaaman kanssa ? Vai onko niin, että Imatran voimalaa ajetaan koko ajan täysteholla? Entä säätävätkö Imatran yläpuolella olevat pienemmät voimalaitokset virtaaman?