Nälkä kivet ennustavat nälänhätää.

Kyllä, miekka nälkä ja rutto, turva on ainoastaan ikiaikojen Jumalassa

Krimin tapahtumat ovat olleet nyt Putinille vallan nöyryyttävää että odotettavissa on Kiovan pommitukset jälleen.

Surkeinta on, että tuo kuivuuskin on todennäköisesti keinotekoisesti aiheutettu, jotta eliitti saisi lisää valtaa ja rahaa. Näyttää siltä, että viime vuonna patoaltaita tyhjennettiin, jotta saatiin tulva ja samalla muodostui täksi vuodeksi sitten kuivuus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet

Suuret nälkävuodet

Tämä artikkeli käsittelee nälkävuosia 1866–1868. Suomessa on ollut suuria nälkävuosia aiemminkin, erityisesti vuoden 1601 suuri olkivuosi ja 1690-luvun suuret kuolonvuodet.

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860.

Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia

Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.

Nälkävuosien aikana lasketaan väestönmenetys noin 150 000 hengeksi. Mutta eräiden arvioiden mukaan näiden kolmen vuoden aikana nälkä ja taudit – jotka tarttuvat herkemmin aliravittuihin – tappoivat jopa 200 000 henkeä, eli noin kymmenesosan Suomen silloisesta väestöstä.

Suomen väkiluku oli seitsemänä vuonna (1866–1872) pienempi kuin vuonna 1865. Verrantona Suomen historian muista mullistuksista vuoden 1918 sisällissota painoi väkilukua kahtena vuonna, talvisota yhtenä. Jatkosodan aikana väkiluku kasvoi joka vuosi.

Vaikka kuolonuhreja oli hyvin paljon, Suomen historiankirjoituksessa nälkävuosista on kuitenkin verrattaen vähän mainintoja ja tutkimusta. Irlantilainen
akatemiatutkija Andrew G. Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista omiin nälkäkatastrofeihinsa.

Hän on todennut näyttävän siltä, että Suomi on pitkälti unohtanut suuren nälänhätänsä, kun Irlannissa vastaavat tapahtumat määrittävät koko kansakuntaa. Syynä voi olla se, että Suomi toipui Irlantia nopeammin.

Ensimmäiset askeleet kohti katastrofia

Suurten nälkävuosien juuret ulottuvat 1850-luvulle saakka, Krimin sotaan. Tuolloin Yhdistynyt kuningaskunta pommitti Oolannin sodassa (1854–1856) Suomen länsirannikkoa ja tuhosi viljavarastoja.

Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli tuolloin. Toipuminen tuhoista oli erityisen vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja sodasta alkaen, seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Myöhemmin britit kuitenkin potivat Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa, ja he avustivat suomalaisia. Myös Pohjoismaat ja Venäjän keskiluokka ja aristokraatit tukivat Suomea. Lisäksi unkarilaiset tukivat suomalaisia heimoaatteen hengessä.