Perätön väite
Kunnianloukkauksessa kyse on aina perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä. Tällaisen väitteen totuudellisuus on jälkikäteen tarkistettavissa. Kyseessä voi olla esimerkiksi väite syyllistymisestä rikokseen tai muuhun tekoon, joka voi aiheuttaa kohteelle vahinkoa tai halveksuntaa. Esimerkiksi väite urheilijan syyllistymisestä dopingrikkomukseen tai tuomarin epärehellisyydestä virkatoimessaan voi olla tällainen väite.
Usein kyse on siitä, että tiedotusvälineissä on vihjattu tai annettu ymmärtää toisen syyllistyneen rikokseen tai muuhun halveksittavaan tekoon. Väitteillä on oltava riittävät perusteet. Väitteen esittäjä joutuu esittämään näyttöä väitteidensä totuudellisuuden tueksi. Toisaalta kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, joten jos väitteiden esittämiseen on ollut vahvoja perusteita ja todennäköisiä syitä pitää totena, herjaustahallisuus puuttuu. Se, kuinka vahvoja perusteita väitteiden totuudellisuudesta tulee esittää, riippuu aina väitteen laadusta ja mahdollisuudesta tietojen tarkastamiseen.
Kunnianloukkauksena pidetään myös muuta halventamista. Tällöin kyse ei ole perättömästä väitteestä, vaan muulla tavalla tehdystä toisen loukkaamisesta. Arkikielessä voidaan käyttää ilmaisua ”solvaus”. Kyseeseen voivat tulla loukkaavien mielipiteiden esittäminen, kuten esimerkiksi mielisairaaksi tai natsiksi solvaaminen. Koska kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, on solvaajan oltava tietoinen lausuman loukkaavasta luonteesta. Oikeuskäytännössä ”huorittelua” on pidetty tässä tarkoitettuna halventamisena.
Kunnianloukkauksessa kyse on aina perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä. Tällaisen väitteen totuudellisuus on jälkikäteen tarkistettavissa. Kyseessä voi olla esimerkiksi väite syyllistymisestä rikokseen tai muuhun tekoon, joka voi aiheuttaa kohteelle vahinkoa tai halveksuntaa. Esimerkiksi väite urheilijan syyllistymisestä dopingrikkomukseen tai tuomarin epärehellisyydestä virkatoimessaan voi olla tällainen väite.
Usein kyse on siitä, että tiedotusvälineissä on vihjattu tai annettu ymmärtää toisen syyllistyneen rikokseen tai muuhun halveksittavaan tekoon. Väitteillä on oltava riittävät perusteet. Väitteen esittäjä joutuu esittämään näyttöä väitteidensä totuudellisuuden tueksi. Toisaalta kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, joten jos väitteiden esittämiseen on ollut vahvoja perusteita ja todennäköisiä syitä pitää totena, herjaustahallisuus puuttuu. Se, kuinka vahvoja perusteita väitteiden totuudellisuudesta tulee esittää, riippuu aina väitteen laadusta ja mahdollisuudesta tietojen tarkastamiseen.
Kunnianloukkauksena pidetään myös muuta halventamista. Tällöin kyse ei ole perättömästä väitteestä, vaan muulla tavalla tehdystä toisen loukkaamisesta. Arkikielessä voidaan käyttää ilmaisua ”solvaus”. Kyseeseen voivat tulla loukkaavien mielipiteiden esittäminen, kuten esimerkiksi mielisairaaksi tai natsiksi solvaaminen. Koska kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, on solvaajan oltava tietoinen lausuman loukkaavasta luonteesta. Oikeuskäytännössä ”huorittelua” on pidetty tässä tarkoitettuna halventamisena.
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://www.kunnianloukkaus.com/
Kannattaa lukea, jos joku nyt ymmärtää , miten iltapäivälehdet, seiskat ja somen roskaporukkat on syyllistynyt rajuun kunnianloukkaukseen. Siitähän videon levittäjille ja väärentäjille tupsahtaa jopa 2 v vankeutta.
Moni nuori, jota haastateltiin,piti tätä Marinin ajojahtina.
Ja ymmärtäisivätpä tyhmimmät, persutkin, että tämä oli syöttömaali juuri Putinin virittämään ansaan. Kohta meillä on kymmenen tuhatta rajalla pyrkimässä maahan ja kahistelevat persutkaan ei voi mitään!
mikä vimma siulla on noihin perus- suomalaisiin. taidat olla vähän ihastunut vink vink
Samaan aikaan ilmatilaloukkaus, joten tämä bilekohu on osa Venäjän informaatiovaikuttamista. Hyvin jää ilmatilaloukkaus huomaamatta kansalta. Sitä ei kiinnosta muu kuin bilettäminen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8c41370b-1fb4-4a62-b1c5-a12f88e3e517
Rikoslaki ei alkuunkaan mene tuolla tavalla, kun kyseessä on julkisuuden henkilö: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomessa kuitenkin vain harva lakipykälä on todellinen, lähes aina löytyy sivulauseista klausuuli jonka nojalla tuomarit voivat päättää kuten haluavat. Esimerkiksi "jos esittäminen on tarpeen" tai "joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä".