Suomen ruotujakoiset joukot olivat 1600-1700 luvuilla pääosin organisoitu ns.maakuntarykmenteiksi,joita olivat mm. Hämeen-Uudenmaan, Turun läänin ja Karjalan ratsurykmentit, sekä Pohjanmaan,Hämeen,Porin, Uudenmaan, Savon ja Karjalan jv-rykmentit. Ajoittain oli muitakin. Lisäksi oli palkkajoukkoja,saaristolaivasto,ja linnoituksia sekä tykistöyksiköitä.
0Äänestä
Anonyymi
Talonpoikaisarmeija oli täysin erillään. Linnojen varusväkenä oli vähälukuinen palkattu miehistö.
0Äänestä
Anonyymi
Sveaborg oli päälinnoitus.
Siellä palveli yleensä kokonainen värvätty rykmentti ( mm.Kuningattaren Rykmentti),joka piti itseään oikeina sotilaina,kun taas ruotujakoinen armeija oli heikosti koulutettuja maajusseja upseereinaan kartanonherroja. Ruotujakoinen armeija muuten Viaporinkin pääasiassa rakensi. Upseerit rikastuivat toimittaessaan rakennusmateriaalia kartanoiltaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sveaborg oli päälinnoitus.
Siellä palveli yleensä kokonainen värvätty rykmentti ( mm.Kuningattaren Rykmentti),joka piti itseään oikeina sotilaina,kun taas ruotujakoinen armeija oli heikosti koulutettuja maajusseja upseereinaan kartanonherroja. Ruotujakoinen armeija muuten Viaporinkin pääasiassa rakensi. Upseerit rikastuivat toimittaessaan rakennusmateriaalia kartanoiltaan.
Siis, ei ollut sukunimittäin muodostettuja ryhmiä. Olisi muuten kivä kuulla Savolais-komppanian vastaus, kun päällikkö huutaa ,"sotamies Savolainen".
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis, ei ollut sukunimittäin muodostettuja ryhmiä. Olisi muuten kivä kuulla Savolais-komppanian vastaus, kun päällikkö huutaa ,"sotamies Savolainen".
Ruotusotilaille annettiin sotilasnimi ja toiseksi tunnukseksi ruodun numero."numero 15 Stolt". Tällä hänet merkittiin "rullaan" eli rykmentin nimiluetteloon muine tärkeine tietoinen.
Muuten organisaatio oli ajalle tavanomainen. Ryhmässäoli 6-8 miestä,joukkueessa kolme ryhmää,komppaniassa kolme joukkuetta jna. 1700-luvun lopulla alettiin joukkoja yhdistää prikaateiksi,joissa oli myös ratsuväkeä ja tykistöä.
0Äänestä
Anonyymi
Suatto olla tae suatto olla olemattakii.
0Äänestä
Anonyymi
Savon Prikaatista on tehty ainakin kaksi historiikkia, mitkä käsittelee ruotsin vallan aikaiset savolaiset joukko-osastot ja myöhemmät perinneosastot, Wikipediastakin löytyy jotain tietoa:
Kustaa II Adolfin vuoden 1626 rykmenttiuudistuksessa määrättiin Kustaa Horn perustamaan rykmentti, joka perustettiin savolaisista ruotujakoisena. Se osallistui perustamisensa jälkeen kolmikymmenvuotiseen sotaan.lähde?
Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kustaa III määräsi 1775 Göran Magnus Sprengtportenin itäisen Suomen kaikkien joukkojen komentajaksi virkatalonaan Ristiinan Brahelinna. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi.[1] Prikaati osallistui Kustaan sotaan 1788-1790.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomen ruotujakoiset joukot olivat 1600-1700 luvuilla pääosin organisoitu ns.maakuntarykmenteiksi,joita olivat mm. Hämeen-Uudenmaan, Turun läänin ja Karjalan ratsurykmentit, sekä Pohjanmaan,Hämeen,Porin, Uudenmaan, Savon ja Karjalan jv-rykmentit.
Ajoittain oli muitakin.
Lisäksi oli palkkajoukkoja,saaristolaivasto,ja linnoituksia sekä tykistöyksiköitä.
Talonpoikaisarmeija oli täysin erillään. Linnojen varusväkenä oli vähälukuinen palkattu miehistö.
Sveaborg oli päälinnoitus.
Siellä palveli yleensä kokonainen värvätty rykmentti ( mm.Kuningattaren Rykmentti),joka piti itseään oikeina sotilaina,kun taas ruotujakoinen armeija oli heikosti koulutettuja maajusseja upseereinaan kartanonherroja.
Ruotujakoinen armeija muuten Viaporinkin pääasiassa rakensi. Upseerit rikastuivat toimittaessaan rakennusmateriaalia kartanoiltaan.
Siis, ei ollut sukunimittäin muodostettuja ryhmiä. Olisi muuten kivä kuulla Savolais-komppanian vastaus, kun päällikkö huutaa ,"sotamies Savolainen".
Ruotusotilaille annettiin sotilasnimi ja toiseksi tunnukseksi ruodun numero."numero 15 Stolt".
Tällä hänet merkittiin "rullaan" eli rykmentin nimiluetteloon muine tärkeine tietoinen.
Muuten organisaatio oli ajalle tavanomainen. Ryhmässäoli 6-8 miestä,joukkueessa kolme
ryhmää,komppaniassa kolme joukkuetta jna.
1700-luvun lopulla alettiin joukkoja yhdistää prikaateiksi,joissa oli myös ratsuväkeä ja tykistöä.
Suatto olla tae suatto olla olemattakii.
Savon Prikaatista on tehty ainakin kaksi historiikkia, mitkä käsittelee ruotsin vallan aikaiset savolaiset joukko-osastot ja myöhemmät perinneosastot, Wikipediastakin löytyy jotain tietoa:
Kustaa II Adolfin vuoden 1626 rykmenttiuudistuksessa määrättiin Kustaa Horn perustamaan rykmentti, joka perustettiin savolaisista ruotujakoisena. Se osallistui perustamisensa jälkeen kolmikymmenvuotiseen sotaan.lähde?
Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kustaa III määräsi 1775 Göran Magnus Sprengtportenin itäisen Suomen kaikkien joukkojen komentajaksi virkatalonaan Ristiinan Brahelinna. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi.[1] Prikaati osallistui Kustaan sotaan 1788-1790.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savon_prikaati