Katselin telkkarista joitakin viikkoja sitten kanadalaista tv-elokuvaa "Hitlerin nousu ja tuho". Yllättävää oli, että yhä edelleen elokuvissa ja dokumenteissa harrastetaan saksalaisten, erityisesti Hitlerin, demonisointia.
Elokuvassa Hitler esitettiin raivohulluna insestinä, jolla ei ollut ainuttakaan pidettävää piirrettä.
Kysynkin, että oliko sellainen Hitler todellinen? Hitlerin lähipiiri on kuitenkin kuvannut häntä mukavana ja jopa rakastettavana henkilönä. Hän pärjäsi hyvin henkilökohtaisissa suhteissa. Olisiko hän onnistunut keräämään ympärilleen niin suuren joukon lojaaleja ihmisiä, jos hän olisi ollut sellainen kuin useimmat elokuvat väittävät? Suurin osa Hitlerin läheisistä pysyi hänen rinnalla aina loppuun asti.
Eikö olisi jo aika antaa tuon ajan saksalaisista vähän todenmukaisempi kuva? Itsehän he eivät sitä ole voineet tehdä, sillä natsismi on kai saksalaisille yhä jonkinlainen trauma.
ps. "turha alkaa haukkua ketään uusnatsiksi".
Elokuvassa Hitler esitettiin raivohulluna insestinä, jolla ei ollut ainuttakaan pidettävää piirrettä.
Kysynkin, että oliko sellainen Hitler todellinen? Hitlerin lähipiiri on kuitenkin kuvannut häntä mukavana ja jopa rakastettavana henkilönä. Hän pärjäsi hyvin henkilökohtaisissa suhteissa. Olisiko hän onnistunut keräämään ympärilleen niin suuren joukon lojaaleja ihmisiä, jos hän olisi ollut sellainen kuin useimmat elokuvat väittävät? Suurin osa Hitlerin läheisistä pysyi hänen rinnalla aina loppuun asti.
Eikö olisi jo aika antaa tuon ajan saksalaisista vähän todenmukaisempi kuva? Itsehän he eivät sitä ole voineet tehdä, sillä natsismi on kai saksalaisille yhä jonkinlainen trauma.
ps. "turha alkaa haukkua ketään uusnatsiksi".
Vastaukset 31
Vanhimmat
Hitleristä tuli Saatana uudessa länsimaisessa uskonnossa, jossa YK:ta, liittoutuneita ja "eurooppahenkeä" jumaloidaan. Kaikki tarvitsevat syntipukin.
Loogisesti ajatellen on mahdotonta, että Hitleristä mediassa annettu (propaganda)kuva olisi yhtä Hitler-henkilön kanssa.
On totta, että jos ei joka käänteessä pyri demonisoimaan Hitleriä, saa odottaa uusnatsisyytöksiä. Niin hyvin on "tiedotus" tehonnut.
Olet oikeassa. Olen huomannut saman lähes kaikissa dokumenteissa, joissa Hitler esiintyy. Samaan aikaan kun Hitlerin kuva tuodaan ruutuun, alkaa musiikissa dramaattinen "TA DAA" tai miten sen sanoisi. Musiikilla aivan selvästi yritetään tuoda Hitlerin "demonisuutta" esille. Tässä käytetään aivan samoja keinoja, kuin kauhuelokuvissa tappajan tai hirviön esiintyessä valkokankaalla. Tämä on helppo keino tuoda tyhmemmällekin selväksi, että nyt tässä on paha mies.
Totta kyllä on, että hän syyllistyi moniin sotarikoksiin, mutta ei pidä unohtaa, että hän oli pelkkä ihminen. Hän oli lähimmäisiään kohtaan rakastava ja hyvä ystävä. Tämä ei mielestäni ole raivotautisen demonin käytöstä.
Hän teki julmuuksia joita hän piti oikeutettuina tekoina. Hän oli sotilas joka määrätietoisesti tappoi/tapatti vihollisina pitämiään kuten aina on sodissa tehty.
Mielestäni on väärin, että jos vähänkin uskaltaa lausua jotakin muuta kuin kielteistä Hitleristä leimataan heti uusnatsiksi. Tämä estää avoimen ja hedelmällisen keskustelun tästä aiheesta.
Pitikö Hitler juutalaisia siviilejä vihollisinaan? Uhkasivatko he jotenkin Hitleriä tai Saksaa?
KYLLÄ. Lue historiaa
Sotilaana Hitler tietysti pyrki tuhoamaan kaikki vihollisensa.
Hitler = Enkeli?
No voi hellanlettas. Missähän väitin näin???
Juuri kaltaisiasi kiihkoilijoita tarkoitin, kun puhuin, että tästä asiasta ei voi keskustella avoimesti ja lisäisin vielä, että näköjään ei voi keskustella myöskään ilman kiihkoilua ja paskanjauhantaa
kiihkoilin? Et voi mitenkään väittää minun kiihkoilleen tässä asiassa. Minähän vain esitin sinulle yhden kysymyksen, johon sinä vastasit kehoittaen lukemaan historiaa.
Kuulutat täällä asiallista keskustelua, mutta jos keskustelun kulku ei sinua miellytä, aloitat kirjoittajan haukkumisen!! Kumpi tässä nyt kiihkoilee?
ja koki tietenkin heidän olevan uhka Saksalle. Hitlerhän piti sekä kapitalismia ja kommunismia vihollisina ja hänen näkemyksensä mukaan juutalaiset johtivat molempien aatteiden pahinta ainesta. No, maailmassa ja Saksassa tietenkin oli ja oli ollut rikkaita juutalaisia ja merkittäviä kommunisteja, jotka olivat juutalaisia, silti Hitlerin logiikka oli vähintään vainoharhaista. Olihan neuvostohallinnossa merkittävissä asemissa jopa suomalaisia ja saksalaisia, kun taas suuri osa Saksan juutalaisista oli pikkuvirkamiehiä, puotien pitäjiä yms. ihan tavallisia saksalaisia.
Mutta koska maailma ei ole yksinkertainen paikka....
Jos ja kun Hitler ja/tai jotkut korkeissa asemissa olevat natsit pitivät jotain juutalaista ns. hyvänä jätkänä, tästä kyllä tehtiin pienellä paperityöllä arjalainen. Tunnetuin lienee ilmamarsalkka Erhard Milch, joka ennen sodan loppua oli koristeltu melkoisella mitaliläjällä.
Mannstein mm. oli eräiden historioitsijoiden mukaan kivenkovaan väittänyt upseeritovereilleen olevansa juutalainen. Jos tuo on totta, epäilen kyllä Hitler & co:n tämän tienneen. Asiasta muuten on käyty ajoittain erittäinkin vilkasta keskustelua ulkomaisilla 2. MS:an liittyvillä keskustelupalstoilla.
Jos asia kiinnostaa, katsopa seuraava linkki. En kyllä uskalla kommentoida teosta, kun en sitä ole lukenut, aihe on kyllä erittäin kiinnostava. Taustatiedot huomioiden vaikuttaa kohtuuluotettavalta tutkimukselta.
http://www.kansaspress.ku.edu/righit.html
haiskahti vaan pikkuisen provolta joten siitä konahdus.
Minä en käskenyt sinun lukea historiaa !!!
Tarkoitin kiihkoilulla höpötystäsi "murhien" anteeksi antamisella ja Hitler = enkeli kommentillasi. Miksi heti olet luulemassa, että tarkoitin Hitlerille anteeksiantoa ja vähättelisin hänen pahoja tekojaan jos sanon muutaman sanan hänen puolestaan.
Lähinnä minua inhottaa tuollainen mustavalkoisuus ja asioiden liika yksinkertaistaminen. Ehkä kiihkoilu oli liian voimakas sana, mutta ärsyttää juuri kaltaistesi tapa alkaa heti lässyttämään juuri tuollaista roskaa siitä, että muka puolustelisin millään lailla kansanmurhaa.
Hmmm... mutta toisaalta. Montako juutalaista Hitler henk. koht. tappoi??? Emme kai mekään rupeaisi teloittamaan suomenruotsalaisia vain siksi, että Tarja Halonen käskisi (provo vain)
Hitler teki juutalaisten suhteen yhden virheen - ei saanut kaikkia tapetuksi.
Nyt me kaikki joudumme maksamaan tästä virheestä Israelin valtion ja korkean öljynhinnan muodossa.
Pitikö liitouma juutalaisia vihollisinaan, vai miksi esim. Auschwitchin keskitysleirille menevää junanrataa ei saanut pommittaa?
Pitikö liitouma juutalaisia vihollisinaan, vai miksi esim. Auschwitchin keskitysleirille menevää junanrataa ei saanut pommittaa?
Kysymyksessä on myös draaman tekemiseen liittyvä ongelma. Juttu nimittäin on niin että vaikka kaikille olisikin itsestään selvää se että jokaisessa ihmisessä on sekä hyvää että pahaa, näytelmässä tällaisten ominaisuuksien kantajiksi joutuvat dramaattisista syistä eri roolihahmot. Eli yksi roolihahmo edustaa hyvää, toinen pahaa, jne. Kaikki inhimilliset ominaisuudet ovat klassisessa draamassa edustettuina omina roolihahmoinaan (sankarin ja pahiksen lisäksi on vaikkapa myötäilijä, ahdistelija ja hälläväliä-tyyppi, jne) aivan kuten itsekullakin meillä oman mielemme näyttämöllä on erilaisia vaihtoehtoja ja käyttäytymismalleja.
Aina voidaan tietysti tehdä rajankäyntiä sen suhteen milloin jokin roolihahmo yksipuolisuudessaan alkaa kolkutella uskottavuuden rajoja, mutta draaman toiminnan kannalta pääperiaate on tuo yllä esitetty. Draama on tällainen taidemuoto.
Ehkä hyvä "todiste" siitä miten toimiva draama taidemuotona on on se että antiikin ajoista asti ihmiset ovat olleet taipuvaisia sekoittamaan näytelmän roolihenkilöt todellisiin ihmisiin. Eikä tässä ole ollut kyseessä pelkästään se että olennaistamalla johonkin henkilöhahmoon liittyviä ominaisuuksia ja korostamalla niitä syntyy hyvinkin "todellinen" ja osuva kuva jostakusta, vaan myös sellainen ilmiö liittyy samaan yhteyteen, että roolihahmoja ihan oikeasti sekoitetaan niitä näyttelevään henkilöön.
Kunnon mies ei esitä naista eikä koiraa, sanottiin jo antiikin aikoina, mutta yhä vieläkin esim. jotakuta inhottavaa hahmoa tv-sarjassa esittävä näyttelijä saattaa kadulla joutua ihmisten inhoavien katseiden ja jopa syljeskelyn kohteeksi.
Filosofisempi tällaisesta ongelmasta tulee sitten kun mietitään missä erilaisten tosielämän roolileikkien ja oman yksityisen "minän" rajat kulkevat. Jos joku joutuu ammatissaan olemaan tietynlainen, miten tällaista henkilöä sitten pitäisi henkilönä arvioida. Mikä on hänen omakuvansa, mitä eroa muiden kannalta on sillä onko hän ammattinsa edellyttämänä esim. kova ja armoton, mutta "yksityisenä ihmisenä" mitä miellyttävin ja ystävällisin.
Yksi opetus natsi-Saksan historiasta on se että ihminen on sitä mitä edustaa. Hirveydet ja julmuudet tapahtuivat sellaisten ihmisten toimesta, jotka varmasti sisimmässään tarkoittivat hyvää. He olivat joko pakotettuja tekemään jotain tai sitten mukana jossain niin yleisessä että heidän oma roolinsa jäi siinä merkityksettömäksi. Kaikille meille on ominaista sisimmässämme kokea ja kuvitella olevamme "pohjimmiltamme hyviä ja oikeassa". Tämän luontaisen jäsennyksen vastapainona sitten esim. Draaman tapa maalailla silmiemme eteen henkilö joka olisi ikään kuin pohjasta asti paha saa meidät vastahankaan.
Itse koen niin että Hitler oli pohjasta saakka sairas ihminen, ja pahuus johon hän syyllistyi, oli läpensä sairaan ihmisen pahuutta. Osana tähän sairauteen kuului myös se että hän pyrki olemaan myös ystävällinen ja miellyttävä. Sellaiset syvät minävammat joista Hitler kärsi ovat joko rakenteellisia tai sitten ne syntyvät hyvin varhaisen kehityksen vaiheessa, eikä tavallaan kukaan persoonallisuusvammainen voi itse olla syypää sairauteensa. Inhimillinen elämä on kuitenkin yhtä suurta draamaa, jossa näytelmän hullu roisto voi ottaa ohjat käsiinsä ja viedä kokonaisia valtakuntia tuhoon.
sanomasi on sama kuin Hitler-Rise of Evil sarjassa.
Mitä jos tekisit samanlaisen raportin vaikka Ariel Sharonista..... lopettaisit samalla tuon propagandan jauhannan/ok?
Oma vaatimaton nakemykseni ko miehesta on, etta han oli psykopaatti. En taysin mene satavarmasti psykologisen termin sisaltoa vannomaan, mutta kasittaakseni monet 'psykopaatti'-leiman saaneet ihmiset ovat erittain alykkaita, hyvia saamaan ihmiset puolelleen ja pitamaan itsestaan samalla salaten 'demonisen' puolensa. Eraassa Hitler-dokkarissa todettiin Eva Braunin olleen 'kultaisessa hakissa' eli han ei olisi saanut Aatulta vastausta omiin tunteisiinsa kuin ajoittain, ajoittain taas nti Braun nahtiin kyyneleet silmissa murheisssaan.
Tasta voisi taas maallikkopsykologina paatella hanen karsineen myos jonkin sortin tunnevammoista ja loppuvaiheessa oman henkipuoskarinsa annostelemien uni/piristyslaakkeiden aiheuttamasta katatoniasta. Miksei jopa skitsofrenian jostakin muodosta? Paha menna sanomaan nain jalkikateen.
Eittamatta han oli kuitenkin aarimmaisen alykas masinoidessaan kansakunnan ylos laman kurimuksesta ( tosin syosten saman kansakunnan edellistakin syvempaan ahdinkoon... ) ja saadessaan kansakunnan yhdeksi ja ylpeaksi itsestaan I MS:n masennuksen jalkeen.
Loppua kohden kuitenkin alkoi Aatulla hihna luistaa pahemman kerran ja hanen omat neronleimauksensa sodanjohdossa olivat omiaan edesauttamaan Saksan haviota Liittoutuneille.
Viela mainittakoon tv-sarjoista ja elokuvista sen verran, etta se elokuvantekija, joka uskaltaisi esittaa Hitlerin vain olosuhteiden uhrina, lempeana heppuna, joka laheistensa painostuksesta sortui rikoksiin ihmisyytta vastaan, tekisi varmasti viimeisen elokuvansa... Siita pitaisi kansainvalinen juutalaisuus eikun yhteiso huolen.
Toki on myos todettava, etta on helppo antaa pahalle kasvot ja leimata tama taysin vastenmieliseksi persoonaksi ja taten omille karsimyksille loytyy syntipukki eivatka omat karsimykset tunnu niin pahalle. Hmm, onkohan tata keinoa joskus joku muukin kayttanyt...?
Tahan loppuun ihan vaan heittona tahan, etta Hitler ymparoi itsensa jesjes-miehilla ( Keitel, a.k.a Lakeitel, pikku lakeija ) kun taas Mannerheimin lahin apumies, Paamajoitusmestari oli kaikkea muuta kuin
joojoo-mies, usein ollen taysin eri mielta Mannerheimin kanssa.
Hitler ei ollut psykopaatti. Ehkä hän kärsi jonkinlaisesta messiaanisesta persoonallisuushäiriöstä mutta välitöntä laitoshoitoa vaativa psykopaatti hän ei missään nimessä ollut.
Käsitteen psykopatia sisältö on vuosikymmenien kuluessa hieman muuttunut. Tällä hetkellä sillä tautiluokituksen mukaan tarkoitetaan lähinnä täydellistä tunnekyvyttömyyttä, ja tämän määritelmän mukaan Hitleriä ei siis pitäisi luokitella puhtaasti psykopaatiksi. Toisaalta psykopaatit tajuavat ihmissuhteiden sisällöstä lähinnä vallan ja valtasuhteet, ja tällainenhan Hitlerin koko maailmankuva oli. Toinen kyseeseen tuleva diagnoosi olisi narsistinen persoonallisuushäiriö, jossa koko maailma koetaan aina suhteessa minään ja pyritään jatkuvasti tekemään vaikutusta erilaisilla efekteillä.
Psykopaatit hyvin harvoin psykopatiansa vuoksi ovat laitoksissa. Päinvastoin, monet heistä ovat taistelleet itselleen paikan talouselämän tai politiikan huipulta. Psykopatia ei siis ole sama asia kuin psykoosi eli mielisairaus.
ONKO kukaan arvioinut mikä olisi Euroopan
kehitys ja tila jos AATU ei olisi aloittanut
remppaa. Vaikka siitä tulikin raskas lasku,
siinä on saattanut olla jonkinmoinen alku?????
Ei Hitler ollut paholainen, vaan ressukka, jolla oli hankala lapsuus ja epävarma ja yksinäinen nuoruus. On turhan helppoa ulkoistaa kaikki natsien tekemä vääryys Hitlerin kontolle. Ongelma on ihmiskunnan loputtomassa laumasieluisuudessa ja auktoriteettien palvonnassa. Järki käteen!
Niin, Hitleristä on tehty pahan perikuva. Valitettavasti taustavoimat, jotka tukivat Hitleriä ovat vallassa tänä päivänä. Siitä ei vain valtamediassa puhuta...
Ottakaa selvää, mitä USA:n nykyisen presidentin isoisä oikein tekikään, niin alkaa selvitä, mitä ne neokonservatiivit oikein ajavat. Ja kun selvittää mitä syyskuun 11. päivä oikein tapahtuikaan, niin tajuaa, että ei mitään uutta Auringon alla. Maailman vanhin temppu valtaapitävillä on luoda itse vihollisensa. Ihmiskunta ei opi historiastaan mitään, vaan toistaa loputtomiin samaa virhettä: Uskoo johtajiensa valheisiin.
Tutustukaa em. herrojen aikaansaanoksiin ja arvioikaa sitten Aatua uudelleen. Johan silmänne aukeavat! Lukumääräisesti ehdottomasti eniten ihmisiä kuoli Maon ansiosta, mutta pääosin hänen idioottimaisten päätöstensä aiheuttamiin nälänhätiin, ja niitä seuranneisiin sairauksiin. Jos todellista demonia etsitään ykkönen on Stalin. Siinä oli varsinainen mielenvikainen piru. N:liitolaisia kuoli n. 20 miljoonaa sodassa, mutta Isä Aurinkoisen järjestämissä "puhdistuksissa" eli vainoissa, ja pakkotyöverkostossa n. 30 miljoonaa lisää. Tämä on venäläisten oma arvio. Aatu oli oppipoika Stalinin rinnalla.
Adolf oli oikeastaan aika reilu kundi mm suomalaisia kohtaan. Ainakin verrattuna tosiaan edellä mainittuihin ja esim. Churchilliin ja Rooseveltiin, jotka ovat ehkä suurimmat roistot, mitä voi olla ja jotka tekivät erittäin kyynisiä päätöksiä. Toisaalta kaikki saattoi johtua siitä, että Saksa oli pieni ja paljon heikommassa asemassa. Maailmassa kun on ikuinen valtataistelu. Siihen nähden suurvaltojen johtajat eivät ehkä kovin paljon eroa toisistaan. Saksalaiset valitsivat Hitlerin ja arvostivat häntä. He olivat tyytyväisiä häneen. He hävisivät ja salaisuudeksi jäi esim. se, että Kolmas valtakunta olisi ollut tuhat kertaa parempi hallitsija tai oikeastaan johtava valtio Itä-Euroopalle kuin NL.
Totta. Pelkkien kuolinuhrien valossa Mao on historian pahin murhaaja - ns. "suuren harppauksen" aikana Kiinassa kuoli arviolta 45 miljoonaa ihmistä nälkään - ja tämä kahden vuoden aikana yhdessä ainoassa maassa.
Tämä on kuitenkin turhaa spekulaatiota - emme saa koskaan tietää kuinka monta uhria kansallissosialismi oli Euroopan valtiaana tuottanut , mutta ottaen huomioon Hitlerin suunnitelmat venäläisten ja muiden slaavilaisten kansojen varalle luku olisi ollut kuitenkin valtava.
Stalin oli syyllinen 20 miljoonan ihmisen kuolemaan. Hitleriä pidetään syyllisenä 25 miljoonan ihmisen kuolemaan. Tämän perusteella en menisi vähättelemään kummankaan ansioita murhaajana. Naurettavaa pitää Hitleriä pikkutekijänä.
Joku taas lukenu 'mein kampfia', luullen että se oli joku suuri natsien suunnitelma.
Nimenomaan se oli sitä. Miten muuten selittäisit esim. SS:n toiminnan miehitetyillä alueilla?
Oman käsitykseni mukaan Hitler oli luokiteltavissa lähinnä psykopaatiksi. Se mitä olen Hitleristä historian kirjoista lukenut tukee minusta tätä teoriaa. Psykopaatit ovat usein erittäin charnmikkaita ja taitavia saamaan ihmisiä puolelleen. Hiler pääsi toteuttamaan itseään vain laajemmassa mittakaavassa. Samoja asosiaalia piirteitä löytyi muuten Stalinista ja muistakin diktaattoreista. Brittien kansallinen häpeä on minusta liittoutuneiden puolella taistelleiden kasakoiden luovuttaminen Neuvostoliittoon. Muistaakseni myös länsimaiden joukoissa taistelleita Neukkuja palautettiin Stalinin kynsiin.
Kyseinen sarjan historiallinen paikkaansapitävyys historiallisten tosiasioiden ja Hitlerin persoonan esittämisessä oli Aku Ankan luokkaa. Aiheesta oli tällä palstalla jo varsin pitkä keskustelu.
En ole koskaan nähnyt kyseistä sarjaa vaan perustan käsitykseni siihen mitä olen Hitleristä lukenut.
Vaikka Hitlerin elämäntyö onkin lähes kokonaan tuomittavaa, epäeettistä ja täysin ihmisoikeuksia loukkaavaa, voidaan häntä silti pitää myös tavallaan uhrina.
Hitleristä puhuttaessa on syytä muistaa myös jokaisen hänen aikanansa eläneen yksilön vastuu. Syntipukkejahan käytetään usein, jotta vältyttäisiin tutkimasta käsiteltävän ongelman todellista luonnetta ja olemusta kaikessa laajuudessaan ja monimuotoisuudessaan.
Hitlerin elinaikana oli kysyntää hänen edustamilleen ajatuksille. Tämän me kaikki ymmärrämme. Toisaalta saksalainen eliitti halusi käyttää Hitleriä välineenä omien päämääriensä ajamiseen. Hänen kansansuosiotansa hyödynnettiin. Luulenpa, että ajatuksena heillä oli myös, että hän olisi helpohkosti ohjailtavissa. Ainakaan suurempaa koulutustaustaa hänellä ei ollut. Ilmeisesti hän kuitenkin otti paljonkin tietyistä käytännön asioista selvää, ja toisaalta käytännön sotamiestausta saattoi tuoda sodanjohtamiseen uutta näkökulmaa.
Hitleristä tosiaan on tehty eräänlainen sijaiskärsijä, anti-jumala, jonka niskaan kaadetaan maailman pahuus ja erityisesti yksittäisten kansalaisten, jotka ovat eläneet hänen elinaikanaan hänen vaikutuspiirissään. Näin vastuuta teoista siirrellään ja kuvitellaan, että maailma taikka vääryyttä tehnyt yksilö unohtaisi!