Petri Paavola väittää, että eronnut ja uudelleen avioitunut mies olisi kelvoton seurakunnan johtajan tehtävään, koska Paavali sanoi, että paimenen tulee olla yhden vaimon mies. Paavola kertoo puolitotuuden, joka ei ole koko totuus vaan väärää opetusta. Mies saa ottaa eron ja avioitua uudelleen, jos vaimo tekee huorin. Riippuu siis siitä, mikä on ollut eron syy, voiko mies olla seurakunnan paimen.
Paavola kirjoittaa virheellisesti: -Raamatun opetuksen perusteella uudelleen avioitunut mies ei tietenkään voi olla seurakunnan johtotehtävissä (vanhimmat, kaitsija ja paimenet), koska hän on tehnyt huorin ja rikkonut vaimoaan vastaan ja on näin ollen kelvoton seurakunnan paimenuuteen.
Miehen ottama avioero ei ole aviorikos, jos vaimo on tehnyt huorin. Vaimon huoruus katkaiseen muutenkin avioliittosuhteen aviomiehen ja vaimon välillä. Sen jälkeen mies voi ottaa uuden vaimon ja hän on edelleen yhden vaimon mies, koska entinen vaimo ei ole enää avioliitossa hänen kanssaan.
Matt 5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen.
Paavolan opetuksia ei pitäisi lukea ollenkaan, koska hän ujuttaa tekstin sekaan aina jotain väärää opetusta tai kierosti kirjoitettua puutteelista opetusta.
Paavola kirjoittaa virheellisesti: -Raamatun opetuksen perusteella uudelleen avioitunut mies ei tietenkään voi olla seurakunnan johtotehtävissä (vanhimmat, kaitsija ja paimenet), koska hän on tehnyt huorin ja rikkonut vaimoaan vastaan ja on näin ollen kelvoton seurakunnan paimenuuteen.
Miehen ottama avioero ei ole aviorikos, jos vaimo on tehnyt huorin. Vaimon huoruus katkaiseen muutenkin avioliittosuhteen aviomiehen ja vaimon välillä. Sen jälkeen mies voi ottaa uuden vaimon ja hän on edelleen yhden vaimon mies, koska entinen vaimo ei ole enää avioliitossa hänen kanssaan.
Matt 5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen.
Paavolan opetuksia ei pitäisi lukea ollenkaan, koska hän ujuttaa tekstin sekaan aina jotain väärää opetusta tai kierosti kirjoitettua puutteelista opetusta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Paavola juonii juuri tuolla tavoilla. Leimaa eronneita, vaikkei kaikki eronneet ole tehneet bäärin.
Leimaa eronneita, vaikkei kaikki eronneet ole tehneet väärin.
Salaliittoteoreetikoilta nyt tulee mitä sattuu.
Paavolan juoni on leimata kaikki eronneet kelpaamattomiksi pastoreiksi. Hän ei tietenkään kerro sitä, että jos vaimo teki huorin, niin pastori sai ottaa eron ja ottaa uuden vaimon. Seurakunnan tulee ottaa ensin selvää eron syystä, kuin leimata eronnutta.
Paavolan ukon sivun tekstii.
Raamatun opetuksen perusteella uudelleen avioitunut mies ei tietenkään voi olla seurakunnan johtotehtävissä (vanhimmat, kaitsija ja paimenet), jos hän on tehnyt huorin ja rikkonut vaimoaan vastaan ja on näin ollen kelvoton seurakunnan paimenuuteen. Raamattu ei kuitenkaan opeta missään kohdassa sellaista opetusta, että seurakunnan johtotehtävissä olevien miesten (vanhimmat, kaitsija ja paimenet) tulisi elää selibaatissa.
Kopsittu tolta sivulta. http://www.kotipetripaavola.com/katolisenkirkonselibaattioppionvaaraoppi.html
Paavolan kommentti on sikäli erikoinen, ettei kyse ole vain paimenesta. Kukaan aviorikkoja ei saa olla edes seurakunnan jäsen.
Mutta kristinuskossa on myös armo. Jos uskoon tultua katuu tekemiään syntejään ja tekee parannuksen, niin kasteessa saa synnit anteeksi. Jää epäselväksi, mitä se sitten vaikuttaisi eronneeseen ja uudelleenavioituneeseen mieheen. Riippuu myös siitä, mitä jätetty ex-vaimo on sen jälkeen tehnyt.
Paavola on ilmeisesti muuttanut tekstiään. Hän sanoi alun perin, että eronnut ja uudelleen avioitunut mies olisi tehnyt huori, mutta se ei ole aviorikos silloin, jos vaimo teki aviorikoksen. Mies saa hylätä vaimonsa aviorikoksen takia, jolloin uuden vaimon ottaminen ei ole haureutta.
Paavola kirjoiti näin: -Raamatun opetuksen perusteella uudelleen avioitunut mies ei tietenkään voi olla seurakunnan johtotehtävissä (vanhimmat, kaitsija ja paimenet), koska hän on tehnyt huorin ja rikkonut vaimoaan vastaan ja on näin ollen kelvoton seurakunnan paimenuuteen.
Ei paavolan ukko opeta kaikkea oikein. Tossa on kuiteskii uudelleen avioitumisesta mitä opettaa. http://www.kotipetripaavola.com/uskovanavioero.html
Olet oikeassa, ettei Paavola opeta oikein. Taidat olla kuitenkin Paavola itse.
Paavolan selityksessä on iso virhe.
Petri Paavola kirjoittaa: - Huoruuden tapahduttua syytön osapuoli voi erota ja avioitua uudelleen.
Tämä koskee vain miestä. Vaimo on sidottu aviomieheensä hänen kuolemaansa asti. Vaimo vapautuu miehestä vasta leskeyden kautta. Jeesus eritteli käskyissään myös sukupuolet tällä tavalla, kuten tekee myös Paavali.
Room 7:1 Veljet, tehän tunnette lain ja tiedätte, että laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää.
2 Laki sitoo naimisissa olevan naisen mieheensä niin kauan kuin tämä on elossa. Mutta jos mies kuolee, nainen vapautuu siitä laista, joka sitoi hänet mieheen.
3 Jos hän miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle, hän on avionrikkoja. Mutta miehensä kuoltua hän on vapaa lain määräyksestä eikä tee aviorikosta, jos menee naimisiin toisen miehen kanssa.
tossa linkissä avioero ja uudellleen avioituminen paavolan ukko opettaa tosta uudelleen avioitumisesta tälleen.
Paavolan ukon tekstii >Jeesus sanoi; ”Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."
Jeesus sanoi, että muun kuin huoruuden tähden uudelleen avioituminen on syntiä, eli huoruuden tähden uudelleen avioituminen ei ole syntiä.
Laki sitoo vaimon mieheen, mutta silloin kun laki ei ole voimassa, niin silloin laki ei enää sido vaimoa mieheen. Ja kun kerran huoruuden tähden avioliitto voi päättyä eli mitätöityä, niin silloin laki ei enää sido, koska liitolla oli ja on laillinen purku. Ja tämän eron huorinteon tähden Jeesus itse vahvisti sekä sanoi, että vain muun syyn kuin huoruuden tähden uudelleen avioituminen on syntiä. Eli huoruuden tähden on laillista avioitua uudelleen, jos ero tulee. Eli huoruuden tähden tullut ero voi päättää avioliiton eikä siinä tapauksessa ole enää olemassa miestä ja vaimoa siitä vanhasta liitosta, vaan se on kumottu. Eli liitto, joka on laillisesti kumottu Jumalan edessä ei sido ketään, koska sitä liittoa ei ole edes enää olemassa.
Jeesus sanoi, että vain huoruuden tähden saa hyljätä vaimonsa sekä mennä uudelleen avioon. Huoruuden tapahduttua syytön osapuoli voi erota ja avioitua uudelleen. Jeesushan sanoi, jotta kuka nai toisen muutoin kuin huoruuden tapahduttua tekee huorin. Uudelleen voi avioitua vain huoruuden tapahduttua, muuten ihminen tekee huorin. Monia uskovia syyllistetään toisen synnillä siten, että jos hänen aviopuolisonsa on tehnyt huorin niin syyttömälle osapuolelle opetetaan ettei hän voi enää avioitua uudelleen ja hänen on jäätävä yksin tai sitten jos huorin tehnyt palaa takaisin, niin silloin he voivat jatkaa avioliittoaan. Mutta Jeesus sanoi selvästi, että huoruuden tapahduttua saa erota ja avioitua uudelleen. < tohon se paavolan ukon teksti päättyi. vaikka ei opeta kaikesta oikein nii toi näyttää raamatun mukaiselta.
Syyttömän osapuolen oikeus eroon koskee vain miestä ei vaimoa, mitä Petri Paavola ei kerro.
Vaimo on sidottu aviomieheensä hänen kuolemaansa asti. Vaimo vapautuu miehestä vasta leskeyden kautta. Jeesus eritteli käskyissään myös sukupuolet tällä tavalla, kuten tekee myös Paavali.
Room 7:1 Veljet, tehän tunnette lain ja tiedätte, että laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää.
2 Laki sitoo naimisissa olevan naisen mieheensä niin kauan kuin tämä on elossa. Mutta jos mies kuolee, nainen vapautuu siitä laista, joka sitoi hänet mieheen.
3 Jos hän miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle, hän on avionrikkoja. Mutta miehensä kuoltua hän on vapaa lain määräyksestä eikä tee aviorikosta, jos menee naimisiin toisen miehen kanssa.
Eikös alkuseurakunnan aikana ollut yleistä monivaimoisuus ja Paavali tarkoitti että seurakunnan kaitsijalla saa olla vain yksi vaimo. Ohje voi tarkoittaa tätäkin.
Itse asiassa Paavali ei koskaan kumonnut laista mitään. Alkuseurakunnan aikana oli varmasti myös kristittyjä, joilla oli monta vaimoa, eikä siinä ole mitään Jumalan tahdon vastaista. Jeesuskin hyväksyi lankousavioliiton, joka johtaa usein miehen moniavioisuuteen, kun mies ottaa kuoleen veljensä lesken vaimoksi aiemman vaimon lisäksi.
Seurakunnan kaitsijaksi kuitenkin saa valita vain yhden vaimon mies. Jos kaitsija ottaa joskus kaksi vaimoa, niin silloin hän ei voi enää jatkaa seurakunnan katsijana, mutta tietenkin voi jatkaa seurakunnan jäsenenä.
Petri Paavola opettaa moniavioisuuden ihan väärin. Hän sanoo, että uuden liiton aikana miehen moniavioisuus olisi haureutta, mutta sellaista ei lue missään Raamatussa. Miehen moniavioisuus on vanhurskasta, jos noudatetaan Jumalan käskyjä. Mm. Yhdysvalloissa on sellaisia moniavioisia perheitä, missä ei ole periaatteessa mitään vikaa.
Petri Paavolan lahko ja myös monet muutkin protestanttiset seurakunnat opettavat avioliittosäännöt Raamatun vastaisesti.
UT:n avioliitto-opetus perustuu suoraan VT:n lakiin, jos joku on tällaista edes huomannut. Jeesus sanoi, ettei tullut kumoamaan laista mitään vaan lakia noudattamaan. Tosin kirkot eivät Raamatun sääntöjä mitenkään noudata.
Mitä VT, Jeesus ja Paavali sitten opettivat avioliitosta? Tässä muutamia poimintoja:
a) Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Samasukupuoliset suhteet ovat kiellettyjä, eikä niissä ole kyse rakkaudesta vaan kielletystä himosta. Samalla tavalla heterojen avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyä himoa.
b) Raamatussa ei ole käskyä mennä papin luokse vihille. Avioliitto on sulhasen ja morsiamen keskenään solmima liitto. Tämän takia mm. angloamerikkalaisissa maissa on tavallista, että pitkään jatkunut avoliitto katsotaan avioliitoksi siitä huolimatta, onko mitään rituaalia tai rekisteröitymistä koskaan tehty. Mies ottaa vaimon sen jälkeen, kun kihlapari on antanut toisilleen avioliittolupauksen. Kirkko alkoi keskiajalla vaatimaan vihkimistä, koska se halusi kontrolloida perheiden muodostusta ja veroluetteloita.
c) Vaimo on sidottu aviomieheensä niin kauan, kuin hän elää, kuten Paavalikin toteaa Roomalaiskirjeensä luvussa 7. Vaimo ei siis saa vaihtaa aviomiestä mielensä mukaan, ei edes sen vuoksi, että mies olisi pettänyt häntä. Vain leskeys vapauttaa vaimon avioliitosta ja antaa oikeuden solmia uusi liitto.
d) Mies ei saa hylätä vaimoaan millään muulla perusteella kuin aviorikoksen johdosta. Jos mies ottaa vaimoksi toisen miehen hylkäämän naisen, hän tekee aviorikoksen, kuten Jeesus sanoi. Hoosean kirjan poikkeaa tästä säännöstä antaakseen esikuvan uudesta liitosta, mutta kirja ei anna kaikille samaa oikeutta, mitä Hoosea sai.
e) Avioero ei ole syntiä, jos miehellä on erokirjan antamiseen laillinen peruste vaimon aviorikoksen johdosta, jolloin mies voi ottaa uuden vaimon tilalle. Vaimo ei saa hylätä miestään millään perusteella. Jos yhteiselämä tulee täysin mahdottomaksi esim. perheväkivallan takia, niin kotoa pois muuttaneen vaimon tulee pysyä naimattomana aviomiehensä kuolemaan asti, kuten Paavali opetti.
f) Seurakunnan johtajaksi saadaan valita vain yhden vaimon mies, mikä ei kumoa lain käskyä miehen moniavioisuudesta. Jos miehellä on useita vaimoja, niin se ei riko lakia, mutta estää häntä ottamasta vastaan seurakunnan johtajan virkaa. Miehen moniavioisuutta ei ole lakkautettu missään kohtaa Raamatussa. Jeesus itse asiassa hyväksyi usein moniavioisuuteen johtava lankousavioliiton vastatessaan saddukeusten kysymykseen, kuka veli antaa leskelle vaimon.
Petri Paavolalla on tapana kaivaa tikulla joku skandaali, jotta hän saisi viihdytettyä omaa lahkoaan.
Katolisella kirkolla on paljon harhaoppeja, mutta Paavola arvostelee joskun niitä väärillä perusteilla tässäkin julkaisussa "Katolisen kirkon messu-uhri oppi on väärää evankeliumia". Paavola sekoittaa puurot ja vellit keskenään ja antaa ihan väärän kuva asiasta.
Katolisen kirkon mukaan ehtollinen on uhri, mitä Paavola ei hyväksy. Paavola lainaa heidän oppiaan:
"Katolisen uskomme mukaan pyhällä messulla on uhriluonne. Messu on samanaikaisesti sekä kiitosuhri, ylitysuhri, muistouhri ja syntiemme sovitusuhri. Kristuksen ristinpuulla uhraama uhri ja messu-uhri ovat yksi ja sama uhri, vain uhraamisen muoto on erilainen."
Paavola ei tajua, että ehtollisella nautittava viini ja leipä ovat jatkoa VT:ssä oleville juoma- ja ruokauhreille, JOTKA OVAT YHTEYS KRISTUKSEN UHRIIN. Kaikki uhrit ovat kuva Jumalan Karitsasta. Jos katoliset uhraavat leipää ja viiniä, niin se ei ole mitenkään irti Kristuksesta, vaikka muuten kirkko on irti kaikesta Kristuksen opetuksesta.
"Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa?" (1 Kor 10:16-18)