Riittääkö se?
Peittoaako se käytännön tasa-arvon?
Riittääkö se siihen, että kukaan ei esim sovinistisesti tahi rasistisesti ajattelisi?
Kaikillahan on mahdollisuuksien mukaan samat oikeudet. Entä ketkä/mitkä voisivat näiden mahdollisuuksien eteen nousta?
Onko siis kenelläkään mitään ennakkoluuloja ketään kohtaan, koska lain mukaan kaikilla on samat mahdollisuudet?
Peittoaako se käytännön tasa-arvon?
Riittääkö se siihen, että kukaan ei esim sovinistisesti tahi rasistisesti ajattelisi?
Kaikillahan on mahdollisuuksien mukaan samat oikeudet. Entä ketkä/mitkä voisivat näiden mahdollisuuksien eteen nousta?
Onko siis kenelläkään mitään ennakkoluuloja ketään kohtaan, koska lain mukaan kaikilla on samat mahdollisuudet?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kaikillahan on samat muodolliset oikeudet, mutta ei se siltikään takaa, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet. Sillä me emme ole tasa-arvoisissa lähtökohdissa siltikään, vaikka saamme äänestää ja käydä koulua, kuten vain oma pää kestää ja rahkeet riittää...Eteen nousee tausta.
Kuinka pitkälle se pää kesti lukea...kuinka paljon saa euroja työstään...mikä on perhetilanne...mikä on muu sosiaalinen tausta...
Tähän tarkennus, että sukupuolten välinen tasa-arvo.
Jostakin syystä, tälläkin palstalla on puhuttu juuri mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Mielestäni parempi olisi kuitenkin puhua käytännön tasa-arvosta ja siitä mitä se sitten pitää sisällään.
Kuinka niin? Millä tavoin mahdollisuudet muka olisivat aina samat, kun sukupuoli on sama? Sori, mutta nyt en ymmärrä.
Epätasa-arvoa sp. välillä todellakin selittää myös mahdollisuuksien erilaisuus. Vaikka se halutaankin nähdä pelkästään sukupuolesta johtuvana.
Jos nyt puhut eri asiasta, niin kerro se.
Näetkö mitään epätasa-arvoisuutta jos sukupuoli on eri - edes mahdollisuuksissa? Ja missä jos näet?
Esim. fyysiset suoritukset? Jokin aika sitten Proffan rouva kyseli mihin ammattiin nainen ei voisi sopia? Onko sellaista?
En ihan nyt äkkiä sellaista tiedä. Fyysiset rajoitukset koskevat yhtä lailla miestä työmarkkinoilla kuin naistakin.
Eikös palomiehillä ja poliiseillakin ole joku kuntotesti, jonka läpäisemällä pääsee eteenpäin?
Mielestäni ne erot tulevat muista seikoista kuin sukupuolesta. Aina on etua ja haittaa, miten kenelläkin. Ikinä ei saada mahdollisuuksia menemään tasan ja niin kauan ei voi tasa-arvo vallita.
Näin minä ajattelen.
..ainakin poliiseilta on lähtenyt nämä pituusrajoitukset. Palomiehistä en tiedä.
Hävittäjälentäjillä on muistaakseni pituusraja, ei saa olla liian pitkä. On noi ohjaamot melko ahtaita.
Palomiehet ovat niitä harvoja ammattiryhmiä joiden kunto kartoitetaan säännöllisesti. Palomiesten on siis selviydyttävä heitä koskevista kuntotesteistä, pystyäkseen jatkamaan käytännössä työtään. Kuntotestin läpäsemätön palomies on asemalla tekemässä toimistohommia, hän ei siis ole paloa sammuttamassa. En tiedä, toista ammattiryhmää jossa olisi samalaisia fyysiseen kuntoon liittyviä vaatimuksia.
Tiedän tämän asian melko hyvin. ;))
Taitaa aave marialla olla hieman vaikea kestää sitä jos joku muu tulee neuvomaan! Vastahan tuolla aiemmin kysyit, laitetaanpa oikein lainaus: "Eikös palomiehillä ja poliiseillakin ole joku kuntotesti, jonka läpäisemällä pääsee eteenpäin?" Ja nyt ilmoitat tietäväsi asian melko hyvin.. joo melko melko :DDD Aave maria ja looginen ajattelu on lyömätön yhdistelmä! Joka päivä loistavia mokia! Ei taida kansalaisopistojen kielikoulutus olla häävi :DDDD
..mahdollisuuksien tasa-arvo on käytännössä kuollut kirjain, koska lähtökohdat ovat erilaiset, toisilla pääsy koulutukseen, eteneminen ovat helpompia kuin toisilla..
..alemmista sosiaaliryhmistä on todella vaikea kohota yhteiskunnalliseen asemaan, koska sosiaalinen verkosto ei useinkaan tue sosiaalista nousua..
..tänä päivänä tämä ero statuksessa vain kasvaa tuloerojen kasvun myötä..
..yritysten sosiaalinen omatunto on tyystin hävinnyt, nykyajan liikeyritys on lähinnä laillistettu rikollinen, jonka päätehtäväksi on muodostunut riisto ja rahan kahmiminen pienelle etuoikeutetulle ryhmälle, jota osakkeenomistajiksi kutsutaan..
..globaalit talouden lainalaisuudet ovat mitä suurin este todelliselle mahdollisuuksien tasa-arvolle, joka vaatisi poliittiselta päätöksenteoltakin edes alkeellista ymmärrystä silkan opportunismin sijaan..
Lopetetaan siis puhe mahdollisuuksien tasa-arvosta.
..kernaasti..
Ei riitä että teoriassa meillä on samat mahdollisuudet. On myös uskottava omiin mahdollisuuksiinsa ja toimittava sen mukaan. Esimerkit rohkaisevat, tässä yksi:
Olen aina ihaillut laulajatar Anita Välkkiä, joka sai osakseen maailmanmenestystä ja josta tuli arvostettu laulunopettaja. Keskikoulusta päästyään tämä Valkeakosken tyttö yritti teatterikouluun, ei päässyt, ja hakeutui Kokkolan maaseututeatteriin näyttelijäksi. Lauluopinnot hän kertoi alkaneensa, kun kuuli, että laulaville näyttelijöille maksetaan paremmin. Hän lauloi Vaasan teatterissa, herätti huomiota, ja pääsi Kansallisoopperaan laulamaan operetissa. Mahdollisuudet avautuivat hänelle yhä suurempana -jos hän olisi aikanaan ajatellut, ettei tästä mitään tule ja muilla on paremmin, olisi Suomen musiikkielämä jäänyt paljon köyhemmäksi. Anita Välkin 50-vuotistaiteilijajuhlaa vietettiin Finlandia-talossa aivan äskettäin.
Tämä oli yksi menestystarina, ja niitä on paljon muitakin. Yhteistä niille on, että nuori ihminen tarttuu niihin mahdollisuuksiin, joita hänelle on tarjolla. Harvalle kaikki tuodaan valmiina eteen.
..monessa suhteessa olen samaa mieltä, mutta usein tuota mahdollisuuksiin tarttumista ja etenkin valmiina eteen tuomisen kieltämistä käytetään perusteluna sille, ettei esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa epäkohtien korjaamiseksi tehdä juuri mitään..
..kaikenmaailman huolet kyllä täyttävät poliittisen arjen, mutta aikaa ei sitten näköjään jää omille ongelmille..
..asioille voi myös tehdä jotakin, pelkkä uskominen ei riitä, joku muistaakseni puhuikin uskosta oopiumina kansalle, tai uskonnosta, mutta eiköhän tarkoitus ole kuitenkin kohtalaisen sama..
Helpompaa on syyttää epätasa-arvoista yhteiskuntaa ja sukupuoleen kohdentuvaan syrjintää, kuin ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja alkaa kaivaa...
Hyvää Viikonloppua.
Kaikkilla muodolliset oikeudet - ei takaa samoja mahdollisuuksia. Jotain tähän suuntaan kirjoitit, kun puhuttiin tasa-arvosta yleensä, MUTTA kun puhutaan sp välisestä tasa-arvosta, ääni muuttuu kellossa: "Helpompaa on syyttää epätasa-arvoista yhteiskuntaa ja sukupuoleeen kohdentuvaa syrjintää kuin ottaa lusikkaa kauniiseen käteensä ja alkaa kaivaa..."
Erittäin mielenkiintoinen ristiriitaisuus ja naisvastaisuus tulee esiin tässäkin kommentissasi.
Tämänkin kommenttisi ymmärtämättömyytesi ja sanasokeutesi piikkiin.
That's it.
Hyvä ihmisen lapsi.
Eikä tuossa muuten mitään selittämistä sinulla ollutkaan. Selvä juttu. Ja niin tutuksi tullutta suhtautumista naisiin.
Eräs viisaimmista opetuksista, minkä tiedän, on se, ettei pidä kaiva leiviskäänsä maahan. Vaikkei niitä kykyjä meikäläiselle olisikaan paljon annettu, on sitä vähääkin pyrittävä kehittämään. Ei pidä asettaa itse itselleen esteitä vähättelemällä omia mahdollisuuksiaan, sillä nuori ei tiedä mitä ne mahdollisuudet voivat olla. Vaikeuksia on kaikilla, miehillä ja naisilla, ja jos jää niitä liiaksi miettimään, ei uskalla edes yrittää. Jos tämä on anti-feminismiä, niin feminismi on huonompi ajatus kuin luullaan.
Olen asiasta kyllä aivan samaa mieltä, mistä arvasitkin mitä hain?? Sekä leiviskästä että feminismistä. Minä vain tiedän varmaksi että feminismi ON huonompi ajatus kuin luullaan. Ja siitähän tämä Jukka on minulle vihainen. Sitä ei saisi sanoa. Vaan tulsi kaivaa leiviskänsä maahan...ja alkaa feministiksi.
Ettei muka nainen saa käyttää kykyjään? Sinä kirjoittelet omia päähänpinttymiäsi tänne, etkä ollenkaan mitä TODELLA FEMINISTIT TÄÄLLÄ TARKOITTAVAT. Jätät kerta kerran jälkeen HUOMIOIMATTA SINULLE ANNETUT VASTAUKSET JA SELVITYKSET. Jauhat aina samaa, aina samaa. Sinä se olet laput silmillä ja todella paksut laput.
Mitä ihmettä väännät feminismistä? Mitä se sinua liikuttaa? Mitä hyötyä sinulle on tuosta feminismipropagandasta? Maksetaanko sinulle siitä? Menetätkö etuisuuksia, jos tasa-arvoa saavutetaan vähänkään enempää? Vai oletko vanha levysoitin, jonka neula on juuttunut? Varo ettei levy kulu puhki ja neula osuu aluslautaseen ja katkea. Itkun paikka! ;)
(Huom kielikuva.)
Mahdollisuuksien tasa-arvo on se, jonka ihmiset ovat valmiimpia hyväksymään. Jokainen saa samat mahdollisuudet ja käyttää ne miten tahtoo. Kuitenkin mahdollisuuksien tasa-arvo antaa lahjakkaammille ja älykkäämmille paremmat lähtökohdat kuin tyhmille ja lahjattomille.
Mutta sivistyneeseen yhteiskuntaamme on aina kuulunut heikommista huolehtiminen yhteisesti. Olemme valmiit korkeampaan veroasteeseen sairaidenhoidon vuoksi, vammaisten hoidon vuoksi, vanhusten hoidon vuoksi jne. Ihmiset kokevat, että on hyvä auttaa heikompia ainakin jollain tasolla. Verojen maksu on osa tätä.
Kuten peruskoulussakin niin myös muussa elämässä tuemme lahjakkuuksia ja heikompia. Olemme valmiit, että heikkolahjaiset ja tyhmemmät saavat enemmän opetusta (tukiopetusta), että pystyisivät omaksumaan tiedot paremmin. Samoin olemme valmiit tukemaan heikompia muussa elämässäkin.
Jopa kiintiöt hyväksytään (pääsääntöisesti). Tällä yhteiskuntamme viestittää, että vaikka kaikilla on samat mahdollisuudet tulee niitä mahdollisuuksia joillakin perusteilla hieman auttaa.
Aina tulee olemaan ennakkoluuloisia, erilaisuutta pelkääviä, muutosta pelkääviä. Mutta aina tulee myös olemaan edistyksellisiä, muutosta vaativia. Ehkä nämä kaksi pitävät toisensa jonkinlaisessa tasapainossa.
Ongelmina voisi nähdä kuitenkin liian innokkaan auttamisen esimerkiksi yritysmaailmassa, jolloin on vaarana antaa perusteettomia etuisuuksia eri yrityksille ja näin vääristää kilpailua. Toisaalta on vaarana, että autamme myös väärissä paikoissa. Kun puhumme sukupuolen suosimisesta toisen kustannuksella niin kuinka oikeastaan voimme tietää koska se on oikein ja koska se on väärin. Kuinka tarkoituksen mukaista sitten on saada sukupuolia joka paikkaan saman verran. Ja millaisissa tilanteissa se olisi hyvinkin tarkoituksen mukaista.
Tällaista tänä aamuna
Ei ole olemassa mitään yksinkertaista tapaa järjestää yhteiskunta siten, että kaikki olisivat siihen tyytyväisiä. Ajatus yhteiskunnasta, jossa kukaan ei ajattele sovinistisesti tai rasistisesti on mahdollinen vain, jos ei kenelläkään ole mitään syytä olla toiselle kateellinen tai pahempi katkera.
Ajatus todellisesta tasa-arvosta on naivi.
Vasta, kun jokainen pystyy hyväksymään toisten inhottavatkin elintavat niin kauan kun omaa fyysistä koskemattomuutta ei loukata ja ruoka ja katto on pään päällä, vasta sitten voidaan puhua jonkinlaisesta edistyksestä.
Se vain tarkoittaa, että joidenkin naapurien elintavat saattavat suututtaa sinua.
Tough deal.
Sitä on opittava sietämään.
Mahdollisuuksien tasa-arvolla voi pyyhkiä pers... :D
No anteeksi nyt, että olen vähän hulvattomalla tuulella sanoissani!
oma ehdotuksesi?
Kannatat siis kiintiöillä yms. vastaavilla menetelmillä ajettua Tasa-Arvoa.
Kuka mielestäsi on oikea instanssi päättämään mistäkin Tasa-Arvo kysymyksestä.
Tulee taa mieleen Suuri ja Mahtava Neuvos...
Että sinä ehdotat.
No jos kerran tyrmäät jonkun olisihan se mukavaa, että joskus perustelet mielipiteesi. Oman käsitykseni asiasta voit lukea tuosta hieman ylempää...
Aina sitä voi väittää, että vesi ei ole märkää. Mutta jos haluat edes jotain kunnioitusta kirjoituksillesi ja mielipiteillesi niin yritä edes perustella tai ehdottaa jotain tilalle.
...käytännön tasa-arvoa:
Esim. perinnönjaossa:
lähtökohtaisesti kaikille lapsille sama perintö - jollakin on alkoholistinen taipumus ja juo sen, joku ostaa talon, joku satsaa osakkeisiin, voittaen tai häviten... Lopputulos voi olla hyvin erilainen, mutta lähtökohtaisesti ihmiset ovat olleet käytännössä tasa-arvoisia.
Kaikille sama mahdollisuus koulutukseen, samojen mittarien mukaan. Mielestäni tässä Suomessa toteutuu mahdollisuuksien tasa-arvo aika mukavasti. Jostain syystä pojat eivät ole teini-iässä niin hanakoita käyttämään keskimäärin näitä koulutusmahdollisuuksia kuin tytöt, mutta ei tyttöjä tule syyttää heidän paremmasta koulumenestyksestään.
Julkisella sektorilla kannatan sitä, että mahdollisuuksien työllistyä suhteen otetaan huomioon jopa poliittisia tavoitteita. Yksityisen sektorin suhteen periaatteessa kaikilla on mahdollisuudet alkaa yrittää itse, ellei työpaikkoja jne. muutoin löydy. Koulutuksesta ja omista aktiivisuuksista riippuu paljon, miten itse kukin mahdollisuutensa alkaa käyttää.
Periaatteessa, huolimatta joistakin vallalla olevista rakenteista, mahdollisuuden tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus valita, mitä HALUAA - ja sitten yhteiskunnan puitteissa lähteä vapaasti ponnistelemaan sitä kohti. Toisaalta mahdollisuuksien tasa-arvo ei takaa sitä, että kaikki saavat, mitä haluavat. Joillakin aloilla on myös alettava luoda rakenteita uusiksi - jolloin tiettyä asiaa haluava henkilö voi alkaa vaikuttaa demokraattisessa maassa sen eteen, että niitä luodaan uusiksi.
Esim. feminismin näen sinänsä, paradoksaalisesti, mahdollisuutena alkaa tuoda tiettyjä rajoituksia mahdollisuuksien tasa-arvoon koskien muita ihmisiä (esim. yrittäjiä, syntymättömiä lapsia, perheitä)... Mutta heillä on siihen mahdollisuus ja myös oikeus. Riippuen siitä, millaisen kannatuksen feministit aikeilleen saavat, tietyt mahdollisuuden tasa-arvoa heikentävätkin aloitteet voidaan sitten viedä poliittisesti lävitse.
Lähinnä näen, että mahdollisuuksien tasa-arvoa heikentävät:
- jäykän kapitalistiset rakenteet, jotka ehkäisevät vapaata pienyrittäjyyttä/kilpailua
- jäykän sosialistiset rakenteet, jotka tukahduttavat yrittäjyyttä
- feministiset aloitteet kiintiöistä, jotka voivat estää pätevää valtasukupuolen henkilöä saavuttamasta taitojensa mukaisia asemia, vähemmän pätevän osapuolen eduksi (esimerkkinä vaikkapa sukupuolikiintiö psykologian laitokselle, joka voisi estää taitavia tyttöjä pääsemästä lukemaan psykologiaa heikommin lukiossa menestyneiden poikien suosimisella)
- rikokset ihmiselämän koskemattomuutta kohtaan (väkivalta, painostus, perheväkivalta, raiskaukset, abortit).