Toverit luulee että se sama kuin heidän sossu tuet, että tulee ilmaiseksi.
Lukekaapa toverit "taloustietäjät" tarkemmin ehdot, tulkaa sitten pöljää kertomaan.
Valtio vastaa Fortumin ja muiden energiayhtiöiden hätähuutoon ja tarjoaa niille hätärahoitusta, jonka turvin ne selviävät jopa miljardeihin euroihin paisuneista vakuusvaatimuksista. Rahoituksen ehdot ovat kuitenkin niin tiukat, että yhtiöiden johdossa mietitään taatusti kahteen kertaan, kannattaako apuun turvautua.
Hallitus julkisti energiayhtiöiden 10 miljardin euron hätärahoituspaketin sunnuntaina. Sen on tarkoitus estää yhtiöiden ajautuminen kassakriisiin tilanteessa, jossa johdannaiskaupasta syntyvät vakuusvaatimukset sitovat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja yhtiöiden rahaa.
Rahoitus myönnetään takauksina tai enintään kahden vuoden mittaisina lainoina. Lainojen ehdot tulivat julki maanantaina, ja ne ovat monella tapaa ankarat.
Ensimhttps://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.htmlmäisen puolen vuoden ajan lainan marginaali on 10 prosenttiyksikköä, minkä jälkeen se nousee 12 prosenttiyksikköön. Tätä voi verrata siihen, että Fortumin lainasalkun keskimääräinen korko viime vuonna oli 1,3 prosenttia.
Valtio tulee myös apua hakevan energiayhtiön omistajaksi: lainan ottajan on järjestettävä valtiolle maksuton osakeanti, jossa valtio voi ottaa yhtiöstä yhden prosentin osakeomistuksen. Jos antia ei jostain syystä voida järjestää, nousee lainan korko vielä kolme prosenttiyksikköä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.html
Lisäksi yhtiö ei saa jakaa osinkoa omistajille ennen kuin laina valtiolle on maksettu takaisin. Yhtiön johtoryhmä ja hallitus menettävät tulospalkkionsa kahdelta vuodelta.
Tiukat ehdot kertovat siitä, että hallitus yrittää kaikin keinoin patistella energiayhtiöitä hoitamaan ongelmansa itse. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) toisti moneen kertaan, että valtion apu on yhtiöille viimeinen oljenkorsi, ja ensisijaisesti niiden on käännyttävä rahoittajiensa ja omistajiensa puoleen.
Monessa tapauksessa omistaja tarkoittaa kuntaa. Iso osa Suomen energiasektorista muodostuu kunnallisista energiayhtiöistä.
Jos sähkön hihttps://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.htmlnnan nousu jatkuu, joissain kunnissa voi olla edessä ikävä tilanne, jossa kunnalle tasaista osinkovirtaa tahkonnut energiayhtiö vaatiikin tukea. Joillekin kunnille tilanne voi olla kestämätön.
Kuntien yhteinen rahoituslaitos Kuntarahoitus ilmoitti maanantaina, että se on valmis tarvittaessa nopeastikin tulemaan kuntien avuksi. Se ei voi rahoittaa suoraan energiayhtiöitä, joten apu menisi kunnan kautta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.html
Lukekaapa toverit "taloustietäjät" tarkemmin ehdot, tulkaa sitten pöljää kertomaan.
Valtio vastaa Fortumin ja muiden energiayhtiöiden hätähuutoon ja tarjoaa niille hätärahoitusta, jonka turvin ne selviävät jopa miljardeihin euroihin paisuneista vakuusvaatimuksista. Rahoituksen ehdot ovat kuitenkin niin tiukat, että yhtiöiden johdossa mietitään taatusti kahteen kertaan, kannattaako apuun turvautua.
Hallitus julkisti energiayhtiöiden 10 miljardin euron hätärahoituspaketin sunnuntaina. Sen on tarkoitus estää yhtiöiden ajautuminen kassakriisiin tilanteessa, jossa johdannaiskaupasta syntyvät vakuusvaatimukset sitovat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja yhtiöiden rahaa.
Rahoitus myönnetään takauksina tai enintään kahden vuoden mittaisina lainoina. Lainojen ehdot tulivat julki maanantaina, ja ne ovat monella tapaa ankarat.
Ensimhttps://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.htmlmäisen puolen vuoden ajan lainan marginaali on 10 prosenttiyksikköä, minkä jälkeen se nousee 12 prosenttiyksikköön. Tätä voi verrata siihen, että Fortumin lainasalkun keskimääräinen korko viime vuonna oli 1,3 prosenttia.
Valtio tulee myös apua hakevan energiayhtiön omistajaksi: lainan ottajan on järjestettävä valtiolle maksuton osakeanti, jossa valtio voi ottaa yhtiöstä yhden prosentin osakeomistuksen. Jos antia ei jostain syystä voida järjestää, nousee lainan korko vielä kolme prosenttiyksikköä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.html
Lisäksi yhtiö ei saa jakaa osinkoa omistajille ennen kuin laina valtiolle on maksettu takaisin. Yhtiön johtoryhmä ja hallitus menettävät tulospalkkionsa kahdelta vuodelta.
Tiukat ehdot kertovat siitä, että hallitus yrittää kaikin keinoin patistella energiayhtiöitä hoitamaan ongelmansa itse. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) toisti moneen kertaan, että valtion apu on yhtiöille viimeinen oljenkorsi, ja ensisijaisesti niiden on käännyttävä rahoittajiensa ja omistajiensa puoleen.
Monessa tapauksessa omistaja tarkoittaa kuntaa. Iso osa Suomen energiasektorista muodostuu kunnallisista energiayhtiöistä.
Jos sähkön hihttps://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.htmlnnan nousu jatkuu, joissain kunnissa voi olla edessä ikävä tilanne, jossa kunnalle tasaista osinkovirtaa tahkonnut energiayhtiö vaatiikin tukea. Joillekin kunnille tilanne voi olla kestämätön.
Kuntien yhteinen rahoituslaitos Kuntarahoitus ilmoitti maanantaina, että se on valmis tarvittaessa nopeastikin tulemaan kuntien avuksi. Se ei voi rahoittaa suoraan energiayhtiöitä, joten apu menisi kunnan kautta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009048920.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mites tää liittyy kepuun?
Kepuliveivari Saarikko on vihervasemmiston paras kamu.