Wanda mainitsi Kurttilan laskelmia koskeneessa keskustelussa (Kurttila muuten vastaa Totuuden kysymyksiin www.11syyskuu.org-sivulla), että kaksoistornien sivuttaistukea voisi havainnollistaa maitotölkillä, jonka päälle kasataan kirjoja. Alati kokeilunhaluisena päätin rakentaa tällaisen "tölkkimallin".
Kiinnitin kaksi juomatölkkiä päällekkäin maalarinteipillä. Tölkkirakennelman korkeuden ja leveyden suhde ei ole valtavan kaukana kaksoistornien mittasuhteista. Annoin viralliselle teorialle sen verran tasoitusta, etten laittanut "minitorniin" minkäänlaista "corea". Ylemmän kappaleen pohjaan tein suuren nelikulmaisen aukon, jottei ainoasta "lattiasta" tulisi suhteettoman paksua.
Testituloksia havainnollistavat kuvat löytyvät sivulta
http://collapsetest.blogspot.com/
Reilusti alle 0,1 kilon "torni" kantoi vaivatta 8,2 kilon painon (ylempi kuva). Luhistuminen alkoi, kun sen päälle oli kasattu 10,8 kilon verran kirjallisuutta (alempi kuva).
Tarkoitus ei ole väittää, että koe mallintaa riittävästi kaksoistorneissa vallinneita olosuhteita ja tornien käyttäytymistä syyskuun 11. päivänä. Ehkäpä se kuitenkin tarjoaa virikkeitä asiaa koskevaan keskusteluun.
Kiinnitin kaksi juomatölkkiä päällekkäin maalarinteipillä. Tölkkirakennelman korkeuden ja leveyden suhde ei ole valtavan kaukana kaksoistornien mittasuhteista. Annoin viralliselle teorialle sen verran tasoitusta, etten laittanut "minitorniin" minkäänlaista "corea". Ylemmän kappaleen pohjaan tein suuren nelikulmaisen aukon, jottei ainoasta "lattiasta" tulisi suhteettoman paksua.
Testituloksia havainnollistavat kuvat löytyvät sivulta
http://collapsetest.blogspot.com/
Reilusti alle 0,1 kilon "torni" kantoi vaivatta 8,2 kilon painon (ylempi kuva). Luhistuminen alkoi, kun sen päälle oli kasattu 10,8 kilon verran kirjallisuutta (alempi kuva).
Tarkoitus ei ole väittää, että koe mallintaa riittävästi kaksoistorneissa vallinneita olosuhteita ja tornien käyttäytymistä syyskuun 11. päivänä. Ehkäpä se kuitenkin tarjoaa virikkeitä asiaa koskevaan keskusteluun.
Vastaukset 58
Vanhimmat
tulee mieleen että missä tölkkikokeen tulipalo?
Ja vaikkakapa hiukan reikiä tölkkien kylkeen myös...
Kiitos kommenteista.
Tyttöystävä itse asiassa kysyi huolestuneena, että et kai vielä aio ruveta tulipalojakin sytyttelemään. :-)
Voisimme lähteä vaikka siitä, että koeasetelma kuvaa tilannetta Pohjoistornissa, jossa tulipalot ovat jo pääosin sammuneet mutta ehtineet sulattaa coren (antamani tasoitus). Jäljelle ovat jääneet ainoastaan seinien tukirakenteet.
Reunapylvääthän altistuivat suoraan tulelle ainoastaan yhdeltä (rakennuksen sisäpuoliselta) sivultaan; kolme sivua neljästä sijaitsi rakennuksen ulkopuolella. Pohjoistornissa reunoilla ei myöskään ollut kuumaa kovin pitkään -- vrt. esim. koneen sisäänmenoaukosta ulos katselleet ihmiset. Niinpä reunapylväistä tuskin monetkaan paljoa haurastuivat tulen vaikutuksesta. Voin kuitenkin toistaa kokeen siten, että tölkin yhdessä kyljessä on koneen sisäänmenoaukkoa vastaava reikä. Muita ehdotuksia?
se ei romahtaisi, vaikka ampuisit kivääriillä läpi siitä purkista?
Oikeasti tornit eivät kai olleet ulkoseiniltään yhtenäiset vaan palasista kootut. Olisiko siis parempi leikellä tölkit ensiksi pieniksi palasiksi, liittää ne yhteen ja koittaa sitten uudelleen?
Tähän ei näytä pätevän tölkkikokeet. Ellei jättiläiskäsi painanut ko. rakennuksen kasaan...
Kyn nyt olet päässyt alkuun näissä kokeissa, niin rakenna seuraavaksi kattopellistä metrin pituinen öljytankkeri ja laita sinne täysi lasti öljyä ja vie se sitten uima-altaaseen lillumaan. Siellä sen pitäisi katketa jo 10 sentin aallokossa.
Vaihtoehtoisesti voit rakentaa samaisesta pellistä rahtilaivan ja viedä sen sinne uima-altaaseen. Sitten vain lastaat tämän kattopellistä tekemäsi laivan väärin, niin senhän täytyy katketa, koska oikeatkin rahtilaivat katkeavat jo lastausvaiheessa, kun ne lastataan väärin.
Laivan todella voi katkaista laiturissa, joko väärin purkaen tai lastaten.
Vaara on todellinen,varsinkin kun puhutaan vanhemmista tankkereista tai bulkkereista.
Jätetään vain väliin tyhjä/tyhjät/tyhjemmät tankit tai ruumat ja naps...viimeistään merellä sitten katkeaa jos sinne pääse.
Kyse on leikkaavista voimista, paino alaspäin ja veden noste ylöspäin.
Jenkkilinjalla varsinkin talviaikaan tuo sterssikäyrän laskeminen olikin sellaista johon kannatti paneutua tosissaan....
Selvennän vielä, että nämä laivaesimerkit oli tarkoitettu näille tämän palstan vesseleille, jotka yrittävät löytää vastauksia WTC-tornien sortumisessa havaituille ilmiöille kaiken maailman pahvitölkkimallen avulla.
Miten voikaan käytännön fysiikan taju olla noin hukassa.
Ja kuten itse totesin, "testi" ei (tietenkään!) pyrkinytkään todellisten olojen tarkkaan mallintamiseen, vaan sen tarkoitus oli pikemminkin innoittaa asiaan liittynyttä keskustelua, ja mielellään rakentavaa sellaista.
Kun edes sinulla kerran on tuo fysiikan taju tallella (joka ilmeisesti Kurttilaltakin mielestäsi puuttuu), voisitko osallistua keskusteluun (rakentavasti) ja selittää, millä voimalla Pohjoistornin iskukohdan alapuoliseen osaan verrattuna pieni yläosa murskasi myös rakenteellisesti itseään selvästi tukevamman alaosan?
>millä voimalla Pohjoistornin iskukohdan
>alapuoliseen osaan verrattuna pieni yläosa
>murskasi myös rakenteellisesti itseään selvästi
>tukevamman alaosan?
Yläosan rakenteiden kestävyydellä suhteessa alempiin osiin ei sinällään ole merkitystä sen kyvylle tuhota alaosa. Putoava massa on merkityksellistä. Vrt. kerrosten sortuminen tornien sisällä. Niiden kantokyky ei ollut valtavan suuri.
Putoava massa on merkityksellistä. Alaosan suurempi rakenteellinen vahvuus vain tekee täydellisen tuhoutumisen entistä epätodentuntuisemmaksi. Putoava massahan oli suhteessa pieni, enkä ole nähnyt vakuuttavia perusteita väitteelle, että tornien kantokyky olisi ollut huono.
Onko putoava massa sitten tuhonnut kaikki rakennuksessa olleen irtaimiston? Koska raunioista ei ole löytynyt muuta, kuin muutamien senttien kokoisia murusia...
Tähän kysymykseen saat vastauksen, kun suoritat asuntosi tuulikaapissa tai jossain komerossa tai muussa pienessä huoneessa seuraavanlaisen kokeen:
Laitat sen pienen huoneen lattialle pystyyn 4*4 parrun pätkän ja tuet sen sekä ylä että alapäästään neljälle taholle ohuilla rimoilla ja paneelinauloilla siten että rimat on naulattu toisesta päästä seinään ja toisesta päästä sen parrun pätkän kylkeen lähelle päitä.
Sitten asetat samanlaisen parrun pätkän sen toisen päälle ja tuet sen rimoilla samalla tavalla. Voit varmistaa parrujen päiden paikallaan pysymisen poraamalla molempien parrujen päihin reijän ja laittamalla reikään vaikka liimatapin.
Nyt sinulla on kahdesta puolen metrin parrun pätkästä rakennettuna erittäin tukeva "central core". Jos olet naulannut ne tukirimat kunnolla molemmista päistään kiinni, niin takaan että voit hakata vaikka moukarilla sitä ylemmän parrun päätä kohtisuoraan, eikä "core" ole moksiskaan. Sen sijaan jos huitaiset vaikka jollain paljon kevyemmälläkin lyömäaseella niihin poikittaisiin tukirimoihin, niin sen jälkeen sen "coren" voikin ihan vain potkaista kumoon.
Auttoiko tämä yhtään ymmärtämään mikä merkitys poikittaistuennalla on?
Jos ei auttanut, niin tee tuo koe ihan käytännössä noiden ohjeiden mukaan.
Sen ylemmän parrun pätkän kun vielä korvaat kakkosnelosella, niin silloin koe on vielä havainnollisempi, koska tuolloin alas tulee vahvempi rakenne, kuten oli WTC:ssäkin.
Yritätkö väittää että coren teräspalkit olivat kiinni toisissaa vain pelkillä pulteilla? Eikö olisi loogista että palkit olisivat hitsattu toisiinsa kiinni? Mitä järkeä on jättää kiinnitys pelkkien pulttien varaan?
http://www.parrhesia.com/wtc100301/tn/wtc070.jpg.html
Tuolta voit ihan itse katsoa. Katso esim. taaemman kaivinkoneen vasemmalla puolella olevia palkkien päitä.
http://www.parrhesia.com/wtc100301/tn/wtc066.jpg.html
Kuten näet, palkkien päissä näkyy sama punainen pohjamaali kuin muuallakin palkeissa.
Näyttkö nuo palkin päät siltä, että hitsaamalla päittäisliitetty palkki on räjäytetty poikki?
Eikö tuo palkin pää (vieritä kuvaa vaakatasossa) näytä ihan kuin se olisi ns. tehtaan jäljiltä?
Juuri samanlaisia suorapäisiä palkkeja näkyy muissakin kuvissa. Miksi ihmeessä keskirungon palkit olisivat olleet hitsattu päistään kiinni, kun niiden tarvitsi kantaa vain pystysuuntaisia kuormia?
En osaa sanoa näiden kuvien perusteella että mistä kohtaa nuo palkit ovat.
Katsoppa tarkkaan antamasi viimeiesen kuvan palkkien toista päätä. Palkissa on selviä räjäytyksen jättämmä mustuma, varsinkin päällimmäisen palkin kohdalla.
tukirakenne, johon on pinottu irtonaisia palkkeja päällekkäin, haloo?
http://911research.wtc7.net/mirrors/guardian/WTC/wtc-demolition.htm
tuolla sivulla on esimerkki mahdollisista kiinnityksistä (viimeinen kuva. Kuten näkyy, niittikiinnityskin voi olla niin luja että palkki ennemmin vääntyy solmuun kuin kiinnitys irtoaa.
No juu, sovitaan että ne on räjähdyksen aiheuttamia mustumia eikä polttoleikkauksen aiheuttamia mustumia :)
Tuo sinun esimerkki oli jostain tornin tyviosan sekundääripalkista, ei kantavasta pystypalkista.
http://www.parrhesia.com/wtc100301/tn/wtc066.jpg.html
sen sijaan tämä kuva on tornin tyviosan kaikkein järeimmän luokan kantavasta pystypalkista.
Kuten näkyy, se ei ole vääntynyt mistään ja sen päät ovat ihan suorat. Niissä ei ole hitsisaumoja eikä pulttiliitoksia. Aivan samanlaisia suorapäisiä palkkeja näkyy monissa muissakin rauniokuvissa. Tämä osoittaa täysin vastaansanomattomasti, että keskirungon kaikkein järeimmät pystypalkit ovat olleet irrallaan.
Ne eivät ole tietenkään olleet ihan noin vain päittäin toistensa päällä, vaan ilmeisesti palkkien päissä on ollut jonkinlaiset vaakasuuntaiset yhdyselementit ja niissä jotkin kohdistussysteemit, jotka ovat pitäneet palkkien päät täsmälleen kohdakkain.
Eikö se nyt vieläkään ala mennä kaaliin, että keskirunko oli ainoastaan pystysuuntaisia kuormia varten?
Tuo sama kuva on Hufschmidin kirjassa. Kuvateksti menee:
Core columns, sliced and ready to sell as scrap.
"Näyttkö nuo palkin päät siltä, että hitsaamalla päittäisliitetty palkki on räjäytetty poikki?"
Ei vaan siltä, että palkit on polttoleikattu poikki ("The workers are cutting the steel with giant torches", kuten toisen kuvan selitys kuuluu, ja kuvassa työmiehet todellakin leikkaavat terästä tällaisilla työkaluilla). Tätähän Ground Zerolla harjoitettiin pylväiden pätkimiseksi sopivan mittaiseksi poiskuljetusta varten.
Nämä ovat muuten juuri sen Totuudelle mainitsemani kuvaajan ottamia kuvia, jonka kamera tyhjennettiin, mutta joka sai palautettua kuvat erityisen ohjelman avulla.
sekundäärinen rakenne se on, kun siitä lähtee noin moneen suuntaan palkkeja. Tuollaisen sekundäärirakenteen varaan uskaltaisi jo melko paljon torniakin laskea, ennemmin kuin irtopalkkiversion. Miksiköhän sellaisessa rakenteessa, jonka ei ole tarvinnut juuri mitään kestää, on liitokset tehty noin vahvoiksi?
Sitten varsinaiseen kantavaan ytimeen on laitettu säästeliäästi vain jonkinlaiset pitimet. Niistäkään ei tuossa esittelemässäsi kuvassa ole mitään merkkiä.
Mielenkiintoisesti palkin toisessa päässä on tiimalasin puolikkaan muotoinen lovi, joka sopisi naaraspuolena yhteen vastaavan muotoisen urospuolen kanssa. Siinä olisi yksi hyvä tapa lukita palkkien päät toisiinsa, ja tuloksen voisi vaikka hitsaamalla viimeistellä. Ei tarvitsisi mitään kohdistimia.
Ei pidä paikkaansa, että ytimen piti kestää vain pystysuuntaista rasitusta. Siihen on kohdistunut myös sivusuuntaista liikettä ja voimia. Kakkostorni heilahti pitkälle lentokoneen osumasta, ja palasi takaisin pystyyn. Kyllä se osasi joustaa, yleensä ei vain niin paljon tarvinnut, koska ulkokuori otti vastaan tuulen.
"Tämä osoittaa täysin vastaansanomattomasti, että keskirungon kaikkein järeimmät pystypalkit ovat olleet irrallaan."
Ei, vaan tuossa kuvassa näkyy poiskuljetusta varten käsiteltyjä palkkeja, kuten jo mainitsinkin toisessa viestissä.
"keskirunko oli ainoastaan pystysuuntaisia kuormia varten"
Keskirunko oli *ainoastaan* suoraan ylhäältä alas kohdistuneita kuormia varten? Siis koko keskirungon tarkoitus oli kantaa pelkästään itsensä yläpuoliset kuormat? Tuskinpa vaan. Mitäs erityisiä kuormia noiden keskipalkkien yläpuolella olisi ollut?
Ja keskipalkkien välissähän oli hissikuiluja ja portaikkoja.
Kyse oli näistä tämän puoleisista päistä. Osaathan vierittää kuvaa myös vaakatasossa?
Mitä päätelmiä sinä teet noita palkkien päitä tarkastellessasi?
Kuten varmaan hyvin ymmärrät, tuossa on kuva palkista, joka on polttoleikattu kahtia ja odottaa kuljetuslavettia.
Kerro minulle, että miten noita palkkien tämän puoleisia päitä on "käsitelty"?
Millä tavoin nuo palkit ovat olleet tämän puoleisista päistä kiinni vastaavanlaisessa palkissa? Hitsaamallako?
Sellainen vinkki vielä tähän loppuun, että satun olemaan ammatiltani hitsaaja, joten kannattaa hieman panostaa siihen vastaukseen.
Että mitäkö kuormia noiden palkkien yläpuolella oli? No kuule, siellä oli yli sata kerrosta, joiden painosta puolet lepäsi keskirungon varassa ja painoihan se itse runkokin jotain.
Ensinnäkin: kiitos koevinkistä. :-) Mutta minäkään en jaksa uskoa, ettei toinen toisensa päällä olevia keskipylvään pätkiä olisi kiinnitetty jollain tavalla lujasti toisiinsa. Tästä luulisi löytyvän materiaalia, mutta enpä äsken onnistunut löytämään. Lukemani mukaan keskipylväät oli myös upotettu syvälle maahan, mikä lienee tietty normaalia korkeissa rakennuksissa. Eli koe-ehdotuksesi kaipaisi ehkä muuttamista tältä osin.
Hufschmid kirjoittaa kuvasta: "As is typical of photos of the rubble, there is no sign that the core columns buckled or bent. Rather, most columns appear to have broken at their joints. The columns were obviously very strong, but the joints appear to have been weak."
Taisin ymmärtää väärin sen, mitä tarkoitit "pystysuorilla kuormilla". Luulin, että tarkoitit vain suoraan keskipalkkien yläpuolella olevia kuormia.
Arvelen kuitenkin, että hissikuilut ja portaikot tekivät keskipalkkien alueella olevasta tornin kannatettavasta rakenteesta muita osia keveämmän.
>Putoava massahan oli suhteessa pieni
Suhteessa mihin? Alla olevaan massaan? Toki. Tarpeeksi tuhoamaan alla olleita rakenteita osuessaan niihin suurella nopeudella? Varmasti.
>enkä ole nähnyt vakuuttavia perusteita
>väitteelle, että tornien kantokyky olisi ollut
>huono.
Täydellisessä tilanteessa palkit pysyvät täysin suorassa, jolloin niiden kyky kantaa kuormaa on hyvin suuri. Entä kun tilanne ei ole tämä? Jo yläpuolisten palkkien törmääminen jossakin kulmassa (muussa kuin suoraan kohti) alla oleviin, ehjiin palkkeihin, aiheuttaa törmäys palkkeihin poikittaissuuntaisia voimia. Tällöin myös lattioiden antama sivuttaistuki oli poissa. Kun osa seinästä kaatui, sai se todennäköisesti myös muita osia pettämään.
>Palkissa on selviä räjäytyksen jättämmä
>mustuma, varsinkin päällimmäisen palkin
>kohdalla.
Papattiko siinä räjäytettiin, kun mitään muuta jälkeä räjähdyksestä ei ole?
>Core columns, sliced and ready to sell as scrap.
Vaikka tuo pitäisi paikkansa tämän kuvan kohdalla, entäpä Kansalaisen esittämä ensimmäinen otos? Ei tunnu järkevältä, että siinä näkyvät palkit olisi jo polttoleikattu.
Vaikuttaa siltä, että Coren pystypalkkien kiinnitykset pettivät, minkälaisia ne sitten olivatkaan (ei taipuneita keskuspalkkeja).
>Ei pidä paikkaansa, että ytimen piti kestää
>vain pystysuuntaista rasitusta. Siihen on
>kohdistunut myös sivusuuntaista liikettä ja
>voimia.
En ole vieläkään vakuuttunut Coren suuresta liikkumisesta tuulen mukana. Jos koko torni heilui maksimissaan luokkaa metrin, yksittäinen kerros on liikkunut luokkaa sentin (max muutama).
Kun otetaan vielä huomioon aiemmin esitetyt kerrosten "iskunvaimentimet", herää kysysmys, kuinka paljon Coreen loppujen lopuksi välittyi voimia?
Toinen seikka on se, että vaikka Coreen olisi välittynytkin poikittaisia vomia, olisivat Coren poikittaispalkit todennäköisesti ottaneet ne vastaan. Pystypilarien ainut tehtävä olisi siis edelleen ollut vain kokea pystysuoraa kuormitusta. Ulkoseinään kohdistuneet voimat olivat sen sijaan jatkuvia ja aiheuttivat vääntömomenttia kaikkiin seinänä kohtiin.
>Arvelen kuitenkin, että hissikuilut ja
>portaikot tekivät keskipalkkien alueella
>olevasta tornin kannatettavasta rakenteesta
>muita osia keveämmän.
Ilmeisesti (rakennekaavioita katsomalla) lattialaatat olivat tuettu siten, että suunnilleen puolet niiden massasta lepäsi Coren pilareiden varassa. Tietysti myös itse Coren pilarit olivat melko massiivisia.
Myös rapuissa oli jonkin verran betonia. Tämä kompensoi osaltaan hissikuilujen tyhjää tilaa.
Molempien tornien katolla oli myös tukeva rakenne, joka esim. kantoi Pohjoistornin yli 100-metrisen antennin.
jo eilen todella lujan tavan liittää kaksi kotelopalkkia toisiinsa, en sitä heti hoksannut. Laitetaan liitoksen kohtaan kolmas, pienempi kotelopalkin pätkä joka mahtuu juuri molempien sisään, ja ulottuu sanotaan vaikka metrin verran ylös ja alas. Pätkän keskivälillä on poikittaissuuntainen levy joka jää toisiaan vastaan tulevien isojen palkkien päätyjen väliin. Heureka sentään, tämä olisi varsin tukeva ratkaisu ja sitä olisi voitu hyvinkin käyttää esimerkiksi juuri rungon alimmissa osissa.
...että keskirunko oli koottu käytännöllisesti katsoen irtonaisista, mutta järeistä (rakennusten tyvessä) palkeista.
Kun tornit olivat pystyssä ja kerrokset paikoillaan, hoiti keskirunko sille kuuluvan tehtävän (pystysuuntaisten kuormien kantaminen) juuri kuten pitääkin.
Mutta kun sortuminen alkoi, niin tältä rakennelmalta katosi tuki. Tällöin on täysin merkityksetöntä se, miten suuri noiden yksittäisten palkkien kantokyky oli.
No nyt ne keskirungon palkit sitten ovat "käytännöllisesti katsoen irtonaisia". En usko, ettei niitä ollut kiinnitetty kunnolla toisiinsa.
En ole vielä nähnyt kaaviota niiden kiinnityksestä. Mutta mitä järkeä olisi ollut upottaa syvälle maan sisään pilareita, jotka olisivat koostuneet "käytännössä irtonaisista" palkeista? Eikö maahan paaluttamisen tarkoitus ole juuri vakauttaa rakennusta siten, ettei se heilahda sivulle? Tällaisen vaikutelman sain eräältä mieheltä, joka oli ollut rakentamassa tornitaloa, jossa aikaisemmin työskentelin. Tämä sanoi (mainittuani tunteneeni, että rakennus olisi huojunut tuulessa), ettei kaatumisesta ole pelkoa, sillä niin syvään rakennus on ankkuroitu maahan.
Millä nopeudella suunnilleen kerros putosi toisen päälle sortuman alussa?
vaan siitä miten palkkien välille saadaan tukeva liitos. Kun yhdistät vaikkapa kaksi putkea siten että liitoskohdassa on sisällä pienempi putkenpala joka sopii paikalleen juuri ja juuri, se liitoskohta taitaa olla putken vahvin kohta.
Kun olen puhunut käytännöllisesti katsoen irtonaisista palkeista, niin olen tietenkin tarkoittanut keskirungon kantavia pystypalkkeja ja vain niitä.
Tornit on tietenkin perustettu syvälle ja erittäin lujasti, koska niiden täytyi kestää tuulen riepotus. Totta ihmeessä keskirunkokin on perustettu syvälle peruskallioon, koska siihen kohdistui aivan hirmuinen pystykuorma. Jos se olisi perustettu kehnosti, se olisi alkanut vajota alaspäin.
Palkkien irtonaisuudella tarkoitan sen tyyppistä irtonaisuutta, ettei niitä ole hitsattu päistään kiinni, eikä myöskään pultattu lujasti niin kuin ulkoseinäpalkit, joiden täytyi kestää myös vaakasuuntaista rasitusta.
Jos sinulla on todisteita, että keskirungon palkit ovat olleet hyvin lujasti päittäisliitetty toisiinsa, niin esitä minulle ne todisteet.
http://www.parrhesia.com/wtc100301/tn/wtc070.jpg.html
Jostain ihmeen syystä tuossa(kin) kuvassa näkyy vain tasapäisiä ja enimmäkseen taipumattomia palkkeja. Jos nuo palkit olisivat olleet alhaalta ulös asti "yhtä puuta", niin tämä ei pitäisi olla mahdollista.
ei jäisi epäselväksi mistä on puhe: kun siis ihmeteltiin sitä yhtä ison kotelopalkin tasaista päätyä, missä se olisi voinut olla kiinni, siinä kuvassa jota käskit vierittää oikealle niin, että pääty näkyy. palkki on siis voinut tasaisine päätyineen levätä toisen palkin yhtä tasaista päätyä vasten, jos sisällä on ollut mainitsemani pala, jossa on ollut mainittu poikittainen levy joka on siis jäänyt isojen palkkien päätyjen väliin.
Joskus jostain videomateriaalilta laskeskelin pölypurkausrintaman etenemisnopeutta ja jos muistan oikein, sain kiihtyvyydeksi jotakin luokkaa 0,4g. Laskelma oli tosin melko sutaisten tehty, jolloin virhemarginaali saattaa olla suurehko.
Tässä siis pölypurkausrintama = kerrosten sortuminen. Ulkoseinien osia kaatuili huomattavasti myöhemmin ja koko sortuman nopeus oli pienempi kuin tämä pölyrintaman nopeus.
Olennaista ei ole se, että millä systeemillä nuo palkin päät ovat olleet liitettyinä toisiinsa.
Itse veikkaisin, että niissä on ollut jokin ulkopuolinen kaulus, mutta voin olla väärässäkin.
Olennaista sen sijaan on se, että ne kiinnikkeet eivät ole paljon painaneet, kun sortuma on alkanut tehdä selvää poikittaistuen menettäneestä keskirungosta.
Jokainen käytännön fysiikkaa ymmärtävä tajuaa, että kun tuollainen pitkä palkki alkaa kaatumaan, niin tyveen kohdistuva vääntö on niin suuri, että toisenlaista tarkoitusta varten suunnitellut kiinnikkeet pettävät naurettavan helposti.
pääsimme eroon siitä ajatuksesta että se kuvassa näkynyt tasainen palkin pää on todiste jotenkin heppoisesta liitoksesta. Itse asiassa emme tiedä minkälaiset liitokset siinä on ollut, niitä ei näy kuvissa.
Liitosten laatu on kyllä aika olennaista. Niistä riippuu aika paljon se, miten tehokkaasti "sortuma tekee selvää ytimestä", esimerkiksi miten pitkälle sortuma etenee.
Koko sortumisen alkamistahan on selitetty sillä että "ilman sivuttaistukea ydin on kuin korttitalo". Ei se siltä vaikuta, päinvastoin vahvalta häkkimäiseltä rakenteelta. En usko että se on sivuttaistukea tarvinnut pysyäkseen kasassa, vaan pysyäkseen pystyssä, koska se oli niin pitkä. Tällainen pystyssä pitelyhän voi tapahtua miltä kohtaa vain, siihen tarvitaan vain yksi tukipiste. Kokeile vaikka pitkällä kepillä, käytännön mies kun olet. Joten ei se seikka paljon muutu, vaikka muutama kerros (eli "tukipiste") välistä puuttuisikin.
Tarkemmin: kuinka monta sekuntia meni siihen, kun ensimmäinen sortuva lattia putosi alapuolella olevan lattian päälle ja murskasi sen käynnistäen vuorostaan sen putoamisliikkeen?
Lattioita tukeva rakennehan koostui ristikkäisistä teräspalkeista, eli palkisto muodosti rakenteen, josta Hufschmid käyttää nimikettä "steel mesh".
Tämä ristikkäisyys on täysin unohtunut mm. NOVAn animaatiosta (ja ilmeisesti Eagariltakin):
http://911research.wtc7.net/talks/towers/eagarlies.html
Itsestäni tuntuisi luonnolliselta, että tällainen rakenne olisi kestänyt vaivatta yläpuolisen lattian putoamisen, kuten seuraavalla sivulla esitetään:
http://911research.wtc7.net/talks/towers/eagarlies.html
>kuinka monta sekuntia meni siihen, kun
>ensimmäinen sortuva lattia putosi alapuolella
>olevan lattian päälle ja murskasi sen
>käynnistäen vuorostaan sen putoamisliikkeen?
Etelä- ja pohjoistorneissa sortumisprosessin alku oli hyvin erilainen. Etelätornissa pettivät Coren itäpuolen palkit ja idänpuoleinen ulkoseinä (taipuneet ulkopilarit hetkeä ennen sortumista). Tästä syystä tornin yläosa kallistui. Koneen osuminen epäsymmetrisesti Coren itäpuolelle sai aikaan sen, että tornin yläosa aiheutti huomattavasti normaalia suuremman vääntömomentin ulkoseiniin (tornin toisen puolen poikkiakselin suhteen). Palot heikensivät ulkopilareita (se taipuminen). Kun ulkoseinä petti, luhistuivat samalla myös Coren jäljelle jääneet itäpuolen palkit (voi olla myös toisin päin).
Pohjoistornissa videomateriaalin perusteella Core petti ensimmäisenä (maston vajoaminen).
Lattialaatat olivat Coren ja ulkoseinien välissä. Voi siis olettaa, että etelätornissa ensimmäisen osat kerroslaattaa romahtivat samalla, kun ulkoseinä vääntyi mutkalle. Kuvien perusteella osia kerroksista tosin jo roikkui vakavasti.
Pohjoistornissa luulisi prosessin olleen sellainen, että Coren sortuessa se veti kerrokset mukanaan. WTC1:ssä ensimmäiset kerrosten romahtamiset siis tapahtuivat hieman sen jälkeen kun ensimmäiset viitteet sortumisesta havaittiin.
On vaikea arvioida mitään täsmällisiä aikoja näille prosesseille. Lattiakerrosten kunnollinen sortuminen saattoi alkaa vasta sitten, kun raskaita teräspalkkeja osui kerroksiin.
>Lattioita tukeva rakennehan koostui
>ristikkäisistä teräspalkeista
Siis koostui trusseista.
http://www.boulder.nist.gov/div853/Program6_infra_files/image017.jpg
http://www.serendipity.li/wot/wtc_ch2a/fig-2-8.jpe
Oli siellä tietysti joitakin poikittaisristikoita, mutta melko kevyitä.
http://www.john-knapton.com/WTC3.JPG
Teräspalkeiksi en tätä trussirakennetta kutsuisi.
>Tämä ristikkäisyys on täysin unohtunut mm.
>NOVAn animaatiosta
Ne poikittaispalat tuskin kantoivat kovin suurta osaa kuormasta. Sitoivat kyllä pitkittäistrussit toisiinsa.
>Itsestäni tuntuisi luonnolliselta, että
>tällainen rakenne olisi kestänyt vaivatta
>yläpuolisen lattian putoamisen, kuten
>seuraavalla sivulla esitetään
Kyllä se varmaankin yläpuolisen lattian putoamisen olisikin kestänyt / kestikin. Siinä vaiheessa, kun päälle alkoi satamaan raskaita teräspalkkeja, ei kantokyky enää millään riittänyt. Minusta olisi ihmeellistä, että näinkin tehokkaasti rakennetussa pilvenpiirtäjässä olisi ollut yhtään "liian kestävät lattioita". Ts. teräs & betoni minimoitiin. Eihän lattioiden normaalioloissa tarvinnut kantaa kovin ihmeellistä kuormaa.
On aivan yks hailee, kestikö alapuolinen kerros yläpuolisen kerroksen putoamisen. Esim. pohjoistornissa koko yläosa valahti alaosan sisään.
Siinä rytäkässä kerrosten ristikkorakenteet ovat murskaantuneet kuin olki himmelit.
... liittyi siihen, että olen lukenut sortuman aiheutuneen siitä, että ensin yksi lattia sortui toisen päälle, mistä seurasi dominoefekti. Eikös se virallisen statuksen saanut Eagarin pancaking/unzipping-teoria mennyt jotensakin näin?
"Siis koostui trusseista."
truss = ristikkopalkki (näin sanakirjani mukaan)
"Oli siellä tietysti joitakin poikittaisristikoita"
Hufschmidin mukaan "there were 56 exterior columns along each side of the tower. A truss connected to half of them, and diagonal braces connected the trusses to the other half [of the columns]. [...] A similar set of trusses connected to the vertical steel columns [on the other two opposing walls] created a steel mesh" (s. 26). Kyseessä näyttäisi siis olevan aito ristikkorakenne. No tuo taitaakin näkyä kuvasta http://www.john-knapton.com/WTC3.JPG
>Tämä ristikkäisyys on täysin unohtunut mm.
>NOVAn animaatiosta
"Ne poikittaispalat tuskin kantoivat kovin suurta osaa kuormasta."
Millä perusteella? Ks. yllä mainittu kuva.
NOVAn kuvat ovat muutoinkin harhaanjohtavia. Core näytetään laattoina eikä pylväinä, kuten olisi luonnollista (mikä tietenkin tukee pannukakkuteoriaa). Ja lentokoneen koko on suunnilleen luokkaa puolet suurempi suhteessa torniin kuin mitä se oli. Kumma kun virallista näkemystä puolustavat tahot saavat vääristää asioita ilman, että *siihen* tartutaan.
>Millä perusteella? Ks. yllä mainittu kuva.
Lattialaatat olivat päistään tuettu Coreen ja ulkoseiniin, mihin myös kerrosten kuorma välittyi. On luonnollista olettaa, että suurimman kuorman kantoivat tämän suuntaiset rakenteet. Poikittaisrakenteet toki kantoivat jonkin verran kuormaa, mutta niiden tehtävänä lienee ollut tukevoittaa itse lattialaattoja ja estää niiden liikkeitä (esim. pystysuunnassa).
>NOVAn kuvat ovat muutoinkin harhaanjohtavia.
En itsekään niistä pidä lukuisten virheiden takia. Oikeastaan en edes ole täysin samaa mieltä kyseisten animaatioiden kanssa.
Niiden tarkoitushan on ilmeisesti vain havainnolistaa erästä sortumisteoriaa, ei niinkään kuvastaa kunnollista simulaatiota (vast).
Unohtui kommentoida tuota trussiasiaa.
Ristikkopalkki on sinällään hieman harhaanjohtava sana, koska siitä saa käsityksen, että lattialaattojen alla oli jotakin hyvin massiivisia teräspalkkeja.
Jossain vaiheessa joku taisi tällaistakin esittää (jossakin dokumentissa). Kerroslaattojen romahdettua ulkoseinät sitten pettivät... Virallinen versio ei käsittääkseni ole missään vaiheessa ollut tämä; ainakaan ei ole enää.
Joitakin kerroslaattoja selvästi "roikkui", mutta niitä ei ainakaan suuremmin romahtanut ennen koko rakennuksen alastuloa.
Etelätornissa romahdus alkoi itäpuolen ulkoseinän pettäessä, mutta tuskin tämäkään vaati useiden kerrosten ennenaikaista romahtamista.
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Bowing.jpg
... on lukemani perusteella päätynyt jonkinlaiseksi "viralliseksi" käsitykseksi. Jos nyt ylipäänsä yhdestä ainoasta "virallisesta" käsityksestä voi puhua.
Eiköhän se virallinen versio ollut aluksi FEMA:n näkemys ja nyt se tarkentuu (on tarkentunut) NISTin versioksi...
Kumpikaan näistä ei ole tuon Eagarin teorian mukainen, jos se nyt on se "kerrokset putosivat toistensa päälle" - teoria.
Dr. Thomas Eagar, became an early spokesperson for the truss theory.
http://911research.wtc7.net/disinfo/experts/comments/eagar.html
The FEMA-endorsed truss theory purports to explain the collapses of the Twin Towers with an account of a series of events that supposedly initiated the collapses.
http://911research.wtc7.net/disinfo/collapse/trusses.html
... ja animaatiot ovat systemaattisesti *niin* räikeän harhaanjohtavia, ettei voi välttyä ajattelemasta, että niiden tarkoitus on... johtaa harhaan.
Kyllä FEMAn teorioissa oli mukana trussien vaikutus, mutta raportissa ei missään mainita kerrosten romahtamisen aiheuttaneen sortumiset. Päinvastoin.
Tämä koe oli niin hyvä, että kirjoitin siitä fysiikka-palstalle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000008455323
kertomaan, onko kotelo / putkirakenne suosittu siksi että sillä saavutetaan hyvä kestävyys suhteessa rakenteen keveyteen.