Muistatteko hyviä sananlaskuja? Itse en muista kuin pari lyhyttä, jotka olen kuullut usein. Olen kuullut sananlaskuja paljonkin, mutta eipä ole jäänyt muistiin.
Tällaiset muistan:
-Parempi pyy pivossa kuin kaksi oksalla.
-Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Mitähän tuo "kapsahtaa" mahtanee tarkoittaa?
Tällaiset muistan:
-Parempi pyy pivossa kuin kaksi oksalla.
-Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Mitähän tuo "kapsahtaa" mahtanee tarkoittaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tässä tulee yksi hyvä:
Joka Kuusisaareen kurkottaa, se Katajanokalle kapsahtaa.
Olisko "kapsahtaminen" kellahtamista ja kupsahtamista. Niin olen antanut itselleni kertoa.
Kuu kiurusta kesään,puolikuuta peipposesta.Västäräkistä vähäsen,pääskysestä ei päivääkään!
Ei noi olleet sananlaskuja vaan tuomioita eläimiin sekaantumisesta.
...hieman vanhemman koulun äikänkirjan tekijät,-ja kustantaja,sekä opettaja,joka sen meille kirjasta oikein ulkoa opetutti!! Opettajalle pyydän huomioimaan lieventävänä asianhaarana sen,että oli muuten oikein mukava!! Turhaa edes mainita opetusministeriöstä mitään,vaikka se vastuussa onkin siitä,että mokoman eläimeensekaantumistuomiolistan sisältämän opuksen päästi lasten käsiin!! Ja kun kaikenmaailman tuomarit,juomarit ja viemärit ovat samaa yhtäköyttäyhdistyksen hyväveliklaania,kai sinäkin katsot asian vanhentuneeksi ja annat sen olla!! ;=)
Rakkaus ei ole mikään potaatti
Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
Lapsi tuo ilon.
Nuoleminen ei elätä.
Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä.
Rakkaus on ankara ja lempi kova,
siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki.
Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
Raja se on raittiuvellakii.
Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää.
Rakkaus raon täyttää, munat perseen peittää.
Naisten vihas on kun lämpyses vällys.
Toinen naimimen on ku lämmitetty perunasoppa.
Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan.
Vanhapiika kaalin surma.
Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.
Ku torutaa ni kuuntele, ku pieksetään ni kääntele, ku kiitetään
ni piereskele
Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa.
Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi.
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
Muna on viissamp' kun kana.
Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä.
Mies on työnsä näköinen.
Ei kastunut vettä pelekee.
Ei kalu kylässä parane.
Ei halu halaamalla lähe.
Tuli on tähteetön vieras.
Sää sodakkin estää.
Keli se o, joka kuorman vetää eikä hevonen.
Akka otetaan ja mies saadaan.
Missäs keisariki jalan käy, jos ei paskal.
Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi
Maa köyhä, meri pohatta.
Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli.
Tyttö nuorena, kahvi kuumana.
Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää.
Varokaa lapsia!
Kyllä rannassa on aina viishat, ko väylässä huonosti menee.
Rakki ja pappi suapi haukkumalla ruuvan,
sika ja seppä suapi vanahasta uuven.
Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen.
Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa.
Ei tyhjä maksa Turussakaan.
Kaukaa viisas puuhun nousee.
Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen. Jalmari Finne
Iso hyvä on vaikka vittu olkhon.
Tyttö tyhjää nauravainen käypi ämmänä äreeksi.
Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.
Älä kosketa sähkölaitetta kun olet märkä.
Hillavuosi hallavuosi.
Harva soutu, tihhee koinu.
Kyllä jokane simmone on kun kaikki muukki.
Sitä tikulla silmään joka menneitä muistelee.
*
Aika kultaa muistot
alku aina hankala, lopussa seisoo. kiitos.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
Homma hanskassa, hanska hukassa.
jos on juhannuksena lunta katolla,on sitä maassakin,perskules!!
niin makaa,kuin petaa!
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
Huomaa! liikuttavan vanhanaikaiset
pituusmitat
Konstit on monet,sanoi mummo,kun kissalla pöytää pyyhki!
Vaihtelu virkistää,sanoi kissa,kun mummolla pöytää pyyhki!
Yskä lähtee yskimällä.
nuha nussimalla