Hoitoalan kriisiin syyllistyneet päättäjät saatava oikeuteen

Sipilän hallitus leikkasi 33,5 miljoonaa euroa vanhustenhoidosta, joka jo oli huonossa jamassa.

Suomen vanhustenhoidon rahoitusvaje on jopa noin 1,8 miljardia euroa, mikäli Suomi haluaisi päästä pohjoismaiselle tasolle.

Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitukset leikkasivat valtionosuusprosenttia 31 prosentista (2011) 25:een (2015).

Tiettyyn prosenttiosuuteen nojannut ajatusmaailma ei huomioinut sitä, että yli 75-vuotiaiden lukumäärä on tuplaantunut, sanoo lähi- ja perushoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
Lopputuloksena oli, että laitoshoito ajettiin alas, mutta kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen ei lisätty resursseja läheskään palveluiden tarvetta vastaavasti.
– Pitemmän ajan kuluessa kotiin vietävät palvelut tulevat aina halvemmiksi kuin laitoshoito, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) perusteli Kataisen hallituksen linjaa helmikuussa 2014 HS:ssä.
Näin ei automaattisesti ole. Kun huonokuntoiset vanhukset tarvitsevat useita kotihoidon käyntejä päivässä, ja lisäksi heillä tulee lukuisia sairaalahoitopäiviä, kotihoito ei olekaan halvin vaihtoehto. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevilla sairaalapäiviä on huomattavasti vähemmän.

Vanhasen 2. hallitus lupasi ohjelmassaan arvioida väestön ikääntymiseen varautumisen riittävyyden niin, että ”tarvittaviin uudistuksiin ryhdytään vielä hallituskauden aikana.”
Arviointi syntyi, tarvittavat uudistukset eivät.

Ikääntymistyöryhmän pääsihteerinä toiminut pitkän linjan ekonomisti Vesa Vihriälä huomauttaa, että nyt nähtävät ongelmat ovat seurausta ennen kaikkea päätöksistä, joita poliitikot ovat jättäneet tekemättä.

Marinin hallitus sai lopulta sote-uudistusta koskevat lait hyväksytyiksi eduskunnassa, ja uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa.
Tätä aiemmin Vanhasen kaksi hallitusta yrittivät uudistaa sote-palveluita kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hanke) kautta, Kataisen ja Stubbin hallitukset kuntauudistuksen ja Kaste-hankkeen kautta sekä Sipilän hallitus sote-maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden kautta.
– Hankkeita on tehty ideologiset asiat edellä, ja vähemmälle on jäänyt pyrkimys saada todella toimivampi järjestelmä, Vihriälä toteaa.

Sipilän hallituksen aikana tehdyn kilpailukykysopimuksen (kiky) jättämät arvet puhuttavat Rytkösen mukaan edelleen Tehyn jäsenistöä. Kikyssä muun muassa pidennettiin työaikaa ansiotasoa nostamatta, ja se osui etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Myös julkisen sektorin lomarahoja leikattiin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009012990.html
Tilannetta pahentaa hoitajien kasvava eläköityminen. Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on arvioinut, että lähihoitajat ovat jatkossa suurin ja sairaanhoitajat kolmanneksi suurin kunta-alan eläkkeelle siirtyvistä ammattiryhmistä.
Eläkkeelle on siirtymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 18 300 lähihoitajaa ja noin 12 700 sairaanhoitajaa, Keva arvioi viime keväänä.

Eli yhteensä 31 000 hoitajaa! Miten paljon on lisätty koulutuspaikkoja?!

Hoitajamitoituksetkin on turhia, Oulun caritaksella tuskin missään yksikössä päästään edes 0,5, eikä nouse. Surkeat työolot, surkea palkka, aina kiire, puolet keikkalaisia tai opiskelijoita .