Olin kauan mukana Jt:ssa. Opin näkemään sen, kuinka paljon virheitä, jopa aivan tarkoituksellisiakin, järjestön sisällä ollaan valmiita tekemään. Seurakuntalaisten osalta virheiden sietokyky tuntui käsittämättömän korkealta. Näkivät he miten vääriä ja paheksuttavia asioita tahansa tai tuli miten kiusallista "uutta valoa" hyvänsä, niin kaikki nieltiin nurkumatta [joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta, jotka erotettiin].
Asioista keskusteltaessa yleinen näkemys oli ja tuntuu nykyisinkin olevan, että koska johtavat veljetkin ovat "vain ihmisiä", niin kaikki tuo väärä ja virheellinen toiminta sekä muuttuva opetuskin menee läpi ilman mitään kritiikkiä.
Ajatuskin siitä, että suhtautuisi kriittisesti mihinkään järjestön opetukseen tai ohjeeseen, on käytännössä julistajille mahdoton ajatus.
Toisaalta seuran ja vanhimpien oma suhtautuminen julistajien edes tulkinnan varaisesti väärään toimintaan tai mielipiteeseen on hyvin jyrkkä. Seuran tiukka periaate on aina ollut seuraavat Jeesuksen sanat Luuk.16:10
"Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä."
Jt-järjestöä johtava hallintoelin ja vanhimmat eivät kuitenkaan näytä huomaavan lainkaan sitä, että nuo Jeesuksen sanat koskevat myös heitä itseäänkin. Kysymys ei kuitenkaan ole tietämättömyydestä, vaan välinpitämättömyydestä.
Mielestäni heidän toimintaansa ei voi puolustella tuolla "vain ihmisiä" näkemyksellä, sillä Raamatun mukaan heidän vastuunsa pitäisi olla paljon suurempi, kuin tavallisilla julistajilla. Siksi onkin syytä miettiä sitä, kuinka luja ja todellinen heidän uskonsa Raamattuun viimekädessä on. Raamatun mukaan he kuuluvat selvästi noihin "paljossa vääriin" ihmisiin.
Asioista keskusteltaessa yleinen näkemys oli ja tuntuu nykyisinkin olevan, että koska johtavat veljetkin ovat "vain ihmisiä", niin kaikki tuo väärä ja virheellinen toiminta sekä muuttuva opetuskin menee läpi ilman mitään kritiikkiä.
Ajatuskin siitä, että suhtautuisi kriittisesti mihinkään järjestön opetukseen tai ohjeeseen, on käytännössä julistajille mahdoton ajatus.
Toisaalta seuran ja vanhimpien oma suhtautuminen julistajien edes tulkinnan varaisesti väärään toimintaan tai mielipiteeseen on hyvin jyrkkä. Seuran tiukka periaate on aina ollut seuraavat Jeesuksen sanat Luuk.16:10
"Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä."
Jt-järjestöä johtava hallintoelin ja vanhimmat eivät kuitenkaan näytä huomaavan lainkaan sitä, että nuo Jeesuksen sanat koskevat myös heitä itseäänkin. Kysymys ei kuitenkaan ole tietämättömyydestä, vaan välinpitämättömyydestä.
Mielestäni heidän toimintaansa ei voi puolustella tuolla "vain ihmisiä" näkemyksellä, sillä Raamatun mukaan heidän vastuunsa pitäisi olla paljon suurempi, kuin tavallisilla julistajilla. Siksi onkin syytä miettiä sitä, kuinka luja ja todellinen heidän uskonsa Raamattuun viimekädessä on. Raamatun mukaan he kuuluvat selvästi noihin "paljossa vääriin" ihmisiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...Jeesuksen sanat:
23:4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellakaan liikuttaa.
23:5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi
23:6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,
23:7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi.'
...mukana ollut ja sanon että theos kirjoittaa totta!
Olen ajatellut ihan samoin kuin sinäkin, - niin ja monet x-todistajat ovat kertoneet minulle näistä samoista ajatuksista.
Tämä hokema että "valo kasvaa keskipäivää kohti" oli kanssa semmoinen millä niitä virheitä seliteltiin. Mutta jos se valo nyt kasvaa, ja se ihan on "Jumalan sanassa" vakuutettu, niin eikö sitä voi odotella sinne keskipäivään asti ja vasta sitten sanoa, mitä näkee. (Sitäpaitsi on Vartiotorniseuran johdossa tunnetusti ollut niin paljon vanhuksia ja vanhoilla päivillään sitä ihminen tulee hämäräsokeaksi...)
Minä sitä kysyin silloin aikoinaan tällalailla, että jos nyt ajatellaan, että aamuhämärässä huusiin mennessä näkee jokun/jotakin, niin miksi sitä täytyy vuorenvarmasti väittää, että se on ihan selvästi karhu? Sitten kun on juossut takaisin keittiöön sitä karhua pakoon ja sieltä näkee kun on tullu vähän valoisampaa, että se onkin puliukko, juu ihan varmasti se on puliukko, siinä se makaa, kohta se herää ja on vaaaarallinen!!! Mutta sitten kun tulee päivänvalo, niin näkee selvästi, että se ei ole karhu eikä puliukko, vaan ihan tavallinen ja vaaraton roskasäkki... Siihen mennessä on vaikka mitä ehtinyt tapahtua... ;)
No eihän vanhimmistolla ollut hyvää, minulle kelpaavaa selitystä siihen, niinkuin ei muihinkaan saman sorttisiin kysymyksiin ja arvaahan sen, että niin rääväsuu naisihminen tappelematta sai eropassit. Siitä olimme kyllä täysin samaa mieltä.... ;)
On niin helppoa ja turvallista heittää ulos kaikki epäilijät ja kylpeä vain alamaisten nöyrien katseitten paisteessa. Niin on ollut aina, kaikissa järjestöissä.
Stalinkin hävitti ympäriltään satoja ihmisiä pelkkien katseitten perusteella, samoin Hitler. Mielipide on aina vaarallinen. Sitä ei pitäisi olla kuin johtajilla. Tai oikeastaan vain yhdellä johtajalla. Muitten mielipide saattaisi luvatta muuttua.