Luin meidän omia kotisivuja (Jehovantodistajat) ja huomioni kiinnittyi erääseen mielenkiintoiseen artikkeliin.
>>Uskovatko Jehovan todistajat, että heidän uskontonsa on ainoa oikea?
Jokaisen, joka suhtautuu uskontoonsa vakavasti, tulisi ajatella, että juuri se on oikea uskonto. Miksi hän muuten kuuluisi siihen? Kristittyjä kehotetaan: ”Varmistautukaa kaikesta; pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää.” (1. Tessalonikalaisille 5:21.) Ihmisen tulisi varmistautua siitä, että hänen uskonkäsityksensä voidaan perustella Raamatulla, sillä on vain yksi tosi usko. Tämä vahvistetaan Efesolaiskirjeen 4:5:ssä, jonka mukaan on ”yksi Herra, yksi usko, yksi kaste”. Jeesus ei hyväksynyt sitä nykyään vallalla olevaa suvaitsevaa käsitystä, että on monia teitä, monia uskontoja, jotka kaikki johtavat pelastukseen. Sen sijaan hän sanoi: ”Se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” Jehovan todistajat uskovat löytäneensä sen. Muussa tapauksessa he etsisivät jotakin muuta uskontoa. (Matteus 7:14.)
>>Uskovatko Jehovan todistajat, että heidän uskontonsa on ainoa oikea?
Jokaisen, joka suhtautuu uskontoonsa vakavasti, tulisi ajatella, että juuri se on oikea uskonto. Miksi hän muuten kuuluisi siihen? Kristittyjä kehotetaan: ”Varmistautukaa kaikesta; pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää.” (1. Tessalonikalaisille 5:21.) Ihmisen tulisi varmistautua siitä, että hänen uskonkäsityksensä voidaan perustella Raamatulla, sillä on vain yksi tosi usko. Tämä vahvistetaan Efesolaiskirjeen 4:5:ssä, jonka mukaan on ”yksi Herra, yksi usko, yksi kaste”. Jeesus ei hyväksynyt sitä nykyään vallalla olevaa suvaitsevaa käsitystä, että on monia teitä, monia uskontoja, jotka kaikki johtavat pelastukseen. Sen sijaan hän sanoi: ”Se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” Jehovan todistajat uskovat löytäneensä sen. Muussa tapauksessa he etsisivät jotakin muuta uskontoa. (Matteus 7:14.)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Samaa mieltä.
Mietinkin, että meneisin sanomaan seurakuntani vanhimmille, että olen tässä hieman Vartiotorniseuran ohjeiden mukaan tarkistanut meidän Jehovantodistajien uskoa ja todennut sen monessa kohtaa raamatun totuuden vastaiseksi.
Siinä sitten ystävällisessä hengessä Vanhimmat toivottaisivat hyvää jatkoa kirjoituksen hengessä
>>Jehovan todistajat uskovat löytäneensä sen. Muussa tapauksessa he etsisivät jotakin muuta uskontoa
Ikävä kyllä tämä on tilanne. Vaikka Jt huomaisikin jonkun opetuksen olevan Raamatunvastainen tai ainakin heikolla perustalla, hän ei voi sanoa sitä ääneen jollei halua menettää kaikkia ystäviään.
Ei tämä voi olla oikein. :´(
Joko valitset ystäväsi ja läheisesi ja alat teeskennellä uskovaista ilman oikeaa uskoa, tai valitset Raamattuun perustuvan opin ja menetät läheisesi.
Vaikea olisi mennä neuvomaan.
Toisaalta, eikö oikeaksi kokemaansa uskontoa voi harjoittaa vaikka pakanain temppelissä? Onko pakko paljastaa todellisia tunteitaan. Paljastavatko muutkaan? Joutuisiko luopioksi muuntuva kiinni uskonsa muuttumisesta?
>>hän ei voi sanoa sitä ääneen jollei halua menettää kaikkia ystäviään.
Näin varmasti on. Toisaalta, olen menettänyt vain ne "ystävät", jotka eivät ystäviä todellisuudessa olleetkaan. Todelliset JT-ystävät ovat pysyneet. Kaikki. He ovat tukeneet minua vaikeissa tilanteissani, kun vanhimmat ovat hyökänneet kimppuuni. Siitä SUURI KIITOS HEILLE!
Sanon kyllä tästäkin lähtien ääneen sen, mitä ajattelen. Mitä menetettävää minulla on? Jos minut raamattuun perustuvien ajatusten ja sanojen takia erotetaan, se ei muuta suhdettani Jehovaan millään tavalla. Se ei vie uskoani raamattuun. Olen vakuuttunut myös siitä, että todelliset ystävänikään eivät hylkää minua mahdollisen erottamisen takia. He tuntevat minut sellaisena kuin olen. En yritä "vetää" mitään roolia.
Maailma on täynnä paikkoja, jossa kannattaa pitää suuta supummalla, vaikka työnantajan ja poliisin edessä ei kannata "laukoa"
Mutta 90-luvulla alkanut selkeä opin ja todellisuuden vääristymä on tehnyt sen, ettei sellaista iloista puheensorinaa valtakunnansalilla enään ole, kuin 80-luvulla. Silloin maailmantapahtumat näyttivät seuraavan VT-seuran kirjoittelua.
Silloin keskusteltiin siitä, kuinka pohjan kunigas kohta riehaantuu ja joku 80-luvun vuosi taisi olla YK:n virallinen rauhanvuosi.
Nyt ilmapiiri on vaivaantunut ja mitään teokraattisia keskusteluja hyvin harvoin miesporukassa käydään. Autoista ja formuloista puhutaan, mutta en muista, koska olisin viimmeksi keskustellut Harmagedonista.
Kokouksissa tuota virallista litaniaa käydään läpi, mutta siihen se jää.
Todellista keskustelua olisi se, että nämä asiat mitä ihmisille ovillakin toitotettiin käytäisiin aivan vapaasti keskusteluissa läpi, mutta EI, kukaan ei uskalla.
Kuka uskaltaa pohtia vuoden 1989 Vartiotornia ja sitä, miksi lähetystyö edelleenkin jatkuu, vaikka vuonna 1989 sen sanottiin loppuvan vuoteen 2000?
Eipä tuota ja muita kysymyksiä pohdita vapaissa keskusteluissa, vaan koko järjestö on halvaantunut papukaijamaiseen toisteluun, seura, hallintoelin, jees jees, hyvä hyvä.
Tämä on iltaruskon uskonto, kaikki terä on mennyt ja enenkaikkea kaikki into ja hyvin monen usko.
Mutta kannatta olla varovainen, sillä nyt on valittu kuoreen vetäytyminen ja piikkilankaa ympärille linja. Julistajia kehotetaan työntämään päätänsä yhä syvemmälle pensaaseen, jotta todellisuus ei paukahda silmille.
Rautatieasemalta on tullut hienovarainen kehoitus häipyä, koska siellä julistavat Jehovantodistajat ovat välillä kohdanneet tosi ammattilaisia ja moni JT on saanut hengellisesti pahasti selkäänsä Pasi Turuselta juuri rautatieasemalla.
Eli mono heilahtaa herkästi nykyään.
Varovainen tosiaan kannattaa olla mitä suustaan päästää. Jotkut on heitetty ulos seurakunnasta vain siksi että ovat kyselleet ngo-asiasta. Mieleeni tuli Aamos 5:13: "Sinä aikana on ymmärtäväinen vaiti, sillä se tulee olemaan onnettomuuden aikaa."
Aiot siis pitää kissan pöydällä jatkossakin. Et tosiaan mene siitä, mistä aita on matalin. Mutta toisaalta, eikö Vartiotorni-seura itse varoittele "sovittelun" vaaroista...
Toisessa ketjussa keskusteltiin rakentavasta kritiikistä. Ilmeisesti on niin, että mitään Vartiotorni-seuraan kohdistuvaa kritiikkiä ei jehovantodistajien keskuudessa sallita. Koko rakentavan kritiikin käsitettä ei oikeastaan ymmärretä, on vain mukamas Mooses vastaan Koorah, ja siltä pohjalta on vaikea mitään järkevää keskustelua rakentaa.
Mutta kun kritiikkiä ei siedetä, on suuri vaara siitä, että sinut erotetaan. Olet ilmeisesti kuitenkin ajatellut katsoa homman loppuun asti. Se on sinun valintasi. Jos joudut erotetuksi, on erottamisperuste kuitenkin tyylikkäin mahdollinen: luopumus Vartiotornin opista Raamatun hyväksi. Sitä ei tarvitse todellakaan hävetä, kuten joitakin erottamisperusteita ehkä joutuu. Olet myös ilmeisesti varmistanut selustasi, ja tosiystävät eivät hylkää erottamisenkaan jälkeen.
Kävi miten kävi, tapauksesi on erittäin mielenkiintoista seurattavaa.
Hei itse olen kokenut vaikka mitä ollessani jehovantodistaja kylläkin en luopuisi siitä kaikesta mitä olen kokenut.. Olen myös kokenut kaikkea vastaavaa mutta kylläkin tunnen sen että olen oikeassa uskossa.. (riittävät todisteet itselleni) ja pitää muistaa että vanhimmatkin ovat ihmisiä, epätäydellisiä kuten kaikki muutkin, heilläkin on huonoja päiviä.. piristystä.. itse menin viime kesänä kasteelle enkä kertaakaan ole sitä katunut.
Tosi on ettei noita pohjan kuningas -tyyppisiä keskusteluja juuri enää käydä. Kerran kun otin asian puheeksi niin eräs veli jyrähti: "Eipäs nyt mennä yli mikä on kirjoitettu". Että semmosta. Ja takasin keskustelemaan etelänmatkoista.
>>Jos joudut erotetuksi, on erottamisperuste kuitenkin tyylikkäin mahdollinen: luopumus Vartiotornin opista Raamatun hyväksi.
En ollut ajatellutkaan asiaa tuosta näkökulmasta. Toki mäkihypyssäkin saa enemmän tyylipisteitä, kun ei kaadu. Mäkihypyssä on nykyisin ns. kaatumisraja. Sen jälkeen tapahtunut kaatuminen ei vaikuta pisteisiin. Mitenkähän se on tämän Vartiotorniseuran kaatumisrajan kanssa?
>>Kävi miten kävi, tapauksesi on erittäin mielenkiintoista seurattavaa.
Vartiotorniseura on usein pohtinut, mikä on "sopivaa" viihdettä kristityille. Onkohan tämä "minun tapaukseni" nyt sitä sallittua "teokraattista viihdettä", kun minua yritetään syöttää "sortaville susille", jotka eivät laumaa säästä. ;)
Hyvä viesti.
Sivusit tuossa Korah >< Mooses -vastakkainasettelua, jolla meillä pientä ihmistä seurakunnissa järjestön taholta paimennetaan ja pidetään 'herran kurissa ja nuhteessa'.
On vaan käsittämätöntä se, että kuinka kuusimiljoonainen joukko on valmis nielaisemaan tuon asetelman ja kuvittelemaan, että jos heitä jokin harmittaa ja sanovat sen ääneen, niin heihin siinä tapauksessa soveltuisi tuo Korahin malli.
Kun se ei sovellu mitenkään! Jos Mooses ja Aaron kuvaavat Jehovaa ja Jeesusta, niin Leeviläinen Korah joukkioineen kuvaa niitä voideltuja kristittyjä, jotka hylkäävät Jehovan ja Jeesuksen auktoriteetin ja koettavat anastaa itselleen asemaa koko Jehovan kansan keskuudessa yli toisten Leeviläisten tovereidensa ja jopa yli itsensä Jehova Jumalan! Mitäs siellä tessalonikalaiskirjeessä muuten Laittomuuden ihmisestä sanottiinkaan? (2. Tess. 2:3,4)
Tämä nyt vain ihan pienenä virikkeenä näin perjantai aamun iloksi.
[email protected]
Ei muuten ole kovinkaan moni kirjoitellut. En taida olla suosiossa ;) No ei se mitään!
[email protected]
En minäkään huomannut mitään kaduttavaa yhden vuoden kuluttua kasteesta (v. -72), mutta tilanne olikin jo aivan toinen v.-75, kun Harmagedon ei tullutkaan, ja erityisesti -95 kun sukupolvioppi, jolla oli kiireellisyyden tunten ohessaa pidetty yllä toivoa pahuuden loppumisesta, vesitettiinkin perin juurin. Sen jälkeen aloin pohtimaan oliko misssään ollut mitään järkeä (olin siis ollut silloin kastettuna jo 23 v.). Ei ollut ollut.
Suosittelisin, ettet tekisi liian pikaisia johtopäätöksiä ja ettet antaisi viilata itseäsi linssiin noilla puheilla 'vanhinten ja voideltujen' epätäydellisyydestä. Se on osoittautunut valitettavan hyväksi verukkeeksi milloin minkäkinlaisessa vedätyksessä.
Juuri tuosta samasta asiasta olen usein Jehovan todistajille maininnut.
Mitä järkeä on roikkua epätoivoisesti kiinni opeissa, jotka on osoitettavissa vääriksi ja joiden selittelyksi tarvitaan epätoivoisia 'Jumalalle kaikki on mahdollista', 'se on Jumalan ihme', 'oikein ymmärtämiseksi tarvitaan Jumalalta erityisymmärryskykyä jota jaetaan vain harvoille', 'lukee näin mutta raamatun kokonaisilmoituksen pohjalta ymmärrettävä aivan erilailla' - tyylisiä tulkintoja.
Raamattu itse sanoo yksiselitteisesti:
5:21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;
5:22 karttakaa kaikenlaista pahaa.
Paavali käski koettelemaan itseään ja omaa uskoaan, mikä pitää luonnollisesti sisällään sen oppien todenmukaisuuden tutkimisen:
13:5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
Olisiko tuo Paavalin toteamus, että jos ette kestä itsenne/uskonne koettelemusta, niin Kristus ei ole teissä niin suuri uhka Jehovan todistajille, ettei järjestönne voi sallia sitä?
Ehkä järjestönne rakkaus teitä kohtaan onkin siinä, että se koittaa estää teitä havaitsemaan vääräoppisuuden uskonnossanne ja sen mukanaan tuoman tuskan:
Saarnaaja:
1:18 Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Ihmettelenpä vaan, missä ovat nimim. JuhaniP, JT/JW, fger ym. vannoutuneet todistajat, kun eivät ole kommentoimassa kyseistä aihetta. Samaan aikaan ovat muita aiheita kylläkin kommentoineet...
Onko se kuuluisa luu mennyt kurkkuun ja "totuudesta" ei löydy vastausta, vai mistä johtunee?