Ilosanoma _ evankeliumi

Esitän tässä oman hengellisen näkemykseni Jumalan valmistamasta pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa. Tiedän varsin hyvin, että esittämääni näkemykseen löytyy useita Raamatun jakeita, jotka ovat tulkittavissa näkemystäni vastaan. Toivon, ettette lähde sille jakeiden viljelyn tielle, vaan esitätte halutessanne OMAN näkemyksenne mahdollisimman kognitiivisesti perusteltuna.

Jumala (Pyhä kolmiykseys) on olemukseltaan ja ominaisuuksiltaan meille ihmisille käsittämätön. Lisäksi Hän salaa itsensä. On luultavaa että Hän koki ’yksinäisyyttä’ ja päätti luoda ’olentoja’ ja elämää yhteyteensä. Hän loi ’tuonpuoleiseen’ suoraan yhteyteensä henkiolentoja, enkeleitä. Vastaavasti Hän loi ’tämänpuoleiseen’ (neliulotteiseen aika-avaruuteen) materiaa ja biologista elämää. Tämänpuoleisen luomistyön (miljardien vuosien ’projekti’) huippuna on ihminen, jolle Jumala loi kyvyn olla hengellisessä yhteydessä itseensä. Jumala on varmasti ymmärtänyt, että kun antaa luomilleen olennoille vapautta, niin mahdollistaa synnin. Raamattu ei kovin tarkasti kerro missä vaiheessa enkeli Lucifer lankesi ’ylpeyteen’ ( eli itsensä ihailuun, vallanhimoon ja omaan itseensä keskittymiseen). Edelleen meille käsittämättömästä syystä Jumala ei tuhonnut Luciferia (& hänen kanssaan liittoutuneita enkeleitä), vaan hyödyntää/sallii hänen kapinointiaan täällä Telluksella ihmiskunnan parissa. Jumala selvästi otti huomioon synnin mahdollisuuden luodessaan vapaan tahdon omaavia olentoja, koska tuonpuoleisuudessa enkelien kyvyttömyys lisääntyä toimii synnin ’jarruna’ ja vastaavasti tämänpuoleisuudessa biologisen elämän rajallisuus eli fyysinen kuolema toimii synnin ’eskaloitumista’ vastaan.

Synnin salliminen ihmiskunnassa (& luomakunnassa) palvelee Jumalan syvällisiä (meille käsittämättömiä) päämääriä. Paavalin mukaan Jumala on sulkenut kaikki syntiin (tottelemattomuuteen), että Hän kaikkia armahtaisi. Itse kukin joutuu elämänsä aikana armahtamaan toisia ihmisiä ja myös itseään. Kun ihminen saa omassa elämässään ja tietoisuudessaan ihmiskunnan historiassa kokea synnin seuraamuksen, niin tulevassa katoamattomuudessa (kun kaiketikin muistimme tästä maallisesta elämästämme säilyy) enkelinä hän ymmärtää, mihin itsekkyyden, ylpeyden ja vallanhimon tie johtaa. Synnin todellisuuden kokeminen (ja tietoisuus synnin seurauksista) saa meidät ymmärtämään, että alistuminen Jumalan tahtoon on ainut oikea tapa elää itsenäistä elämää katoamattomuudessa (ja toki jo täällä katoavaisuudessa. Uudessa Jerusalemissa ei ole ’demokratiaa’)

Raamatun perusteella on erittäin monia iankaikkisen elämän (pelastuksen) kokevia ihmisiä, joiden puolella Jumala on: täällä ajassa ’kurjan kohtalon’ omaavat, toisille ihmisille heidän rikkomuksensa anteeksi antavat, Jumalaan pienen avuttoman lapsen omaisesti turvautuvat ja Häntä avuksi huutavat, Jeesukseen uskovat ja Jeesuksen ’herrautta’ ihmisten edessä tunnustavat (ml. ottamalla kasteen Kristukseen), toisia ihmisiä hoivanneet ja auttaneet (ruokaa, juomaa, vaatteita ja yösijaa tarjonneet sekä toisten luona ’ahdingon’ aikana vierailleet ), Jumalan edessä nöyrtyneet ihmiset , jne. . . lista on hyvin pitkä. Jumala valitsee ’asukkaansa’ taivaan kotiin eikä Hän valitse väärin. Tähän Jumalan kaikkiriittävyyteen meidän ihmisten tulee tyytyä. Hengellisesti viisaat ihmiset käyttävät Raamatun sanomaa oman hengellisen elämänsä ravinnoksi (eikä indoktrinaatioon eikä myöskään luonnontieteiden oppikirjana), hyväksyvät paradoksaalisuuden Raamatun sanomassa, rukoilevat Jumalalta nöyrää sydäntä ja elävät ihmisenä ihmisten keskellä.

valitettavasti HELVETINSANOMAA jotkut julistaa enemmän kuin
raamatun ILOSANOMAA,

"joka on kaikkien ihmisten vapahtaja ja varsinkin uskovien" 1 Tim: 4: 10
ei sanota siis, "ainoastaan uskovien", vaan : "varsinkin uskovien"