Ikäväpalstalla pohditaan voiko

Anonyymi-ap

81

485

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaa? No kaippa sitä ainakin ihastua voi...

      Mikä on mitä kellekin?

      Mutta ainahan voi kirjoitella mitä sattuu. Lisäksi toinen voi ymmärtää mitä sattuu...

      Eli purukasakin voi savuta ilman tulta....

      • Anonyymi

        Niin voi tehdä kasvotustekin, jos on mitä sattuu höpöttäjä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin voi tehdä kasvotustekin, jos on mitä sattuu höpöttäjä.

        No mä oon kyllä nähnyt vaikka mitä...😆


    • Anonyymi

      No niin rekkautuneet herrasmiehet, olette vahvoilla :)

      • Anonyymi

        Mitä sattuu höpöttäjät erityisesti:)


    • Anonyymi

      Tällä palstalla on niin epäluuloista porukkaa, ettei luota edes omiin vaistoihinsa, saati toisen puheisiin irl tai netti.

      ☹️

      • Anonyymi

        Ja jos joku ei luota muhun netissä puhuttujen suhteen, niin tuskin irl on mitään hyötyä nähdäkkään, jutut on yhtä myös irl. Eihän hän luota muhun silloinkaan, joten miks vaivautua..


      • Anonyymi

        Jaa tä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa tä?

        Juu just näin. Tuntuu olevan epäluuloista porukkaa.

        Minä ihastuin tekstin perusteella ja olen jo 13:sta vuotta yhdessä ko. ihmisen kanssa. Luottakaa vähän ihmistuntemukseenne. Jos sitä yhtään omaatte. Valehdella voi irl tai face to face. Etkä erota huijaria, jos et osaa ihmisiä yhtään lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu just näin. Tuntuu olevan epäluuloista porukkaa.

        Minä ihastuin tekstin perusteella ja olen jo 13:sta vuotta yhdessä ko. ihmisen kanssa. Luottakaa vähän ihmistuntemukseenne. Jos sitä yhtään omaatte. Valehdella voi irl tai face to face. Etkä erota huijaria, jos et osaa ihmisiä yhtään lukea.

        Ja vaikka osaisi kuinka hyvin lukea, niin siltikään ei välttämättä tunnista. Osa ihmisistä huijaa itseäänkin niin tehokkaasti, että muiden on täysin mahdoton tunnistaa huijausta heistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vaikka osaisi kuinka hyvin lukea, niin siltikään ei välttämättä tunnista. Osa ihmisistä huijaa itseäänkin niin tehokkaasti, että muiden on täysin mahdoton tunnistaa huijausta heistä.

        No kyllä nekin paljastuu jossain vaiheessa. Mutta lähtökohtaisesti jos et voi ihmiseen luottaa, et voi luottaa tapaatpa hänet missä tahansa ja miten tahabsa ja päinvastoinkin, luotettavaan voi luottaa tapastpa missä tahansa ja miten tahansa. On sitten itsestäkin pitkälle kiinni onko kykyä erotella jyviä akanoista. Mikään nenätysten tapaaminen ei takaa yhtään mitään. Jokainen pettynyt tämänkin tietää, myöntää tai ei myönnä.

        Miettikääpä vaan suhteitanne, miten uskoitte hyvää siitä ihmisestä joka teidät petti vaikka nenätysten olitte.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä nekin paljastuu jossain vaiheessa. Mutta lähtökohtaisesti jos et voi ihmiseen luottaa, et voi luottaa tapaatpa hänet missä tahansa ja miten tahabsa ja päinvastoinkin, luotettavaan voi luottaa tapastpa missä tahansa ja miten tahansa. On sitten itsestäkin pitkälle kiinni onko kykyä erotella jyviä akanoista. Mikään nenätysten tapaaminen ei takaa yhtään mitään. Jokainen pettynyt tämänkin tietää, myöntää tai ei myönnä.

        Miettikääpä vaan suhteitanne, miten uskoitte hyvää siitä ihmisestä joka teidät petti vaikka nenätysten olitte.

        Sori nuo typot. Mutta eikö vaan näin olekkin, ei se nenätysten näkeminen mitään takaa ja alleviivaa? Hyvä huijari osaa kyllä roolinsa. Ja jos taas aina epäilee ihmisien rehellisyyttä, niin aika taakka siitäkin osaa vielä muodostua. Ei niin voi todeta yks kantaan ettei netissä voi törmätä aitoihin ja rehellisiin, joiden kanssa muodostuu hyvä suhde.

        Tai voi sanoa, mutta silloin ihmisellä on ennakkoluuloja ja ennakkoasenne. Mikä tuhoaa itse itseään.


    • Anonyymi

      Ihastuminen kirjoitusten perusteella on kyllä mahdollista mutta tällä palstalla ei ole sitä vaaraa. Täällä naiset ovat aina oikeassa ja kirjoittavat jyrkkiä faktoja - eipä niihin paljoa ihastu.

    • Rakastua on ehkä vähän voimakas sana, mutta kyllähän tällaista lukevaa ja kirjoittavaa ihmistä kiehtoo taitava sanankäyttö. Toisaalta en ole ikinä seurustellut ihmisen kanssa, jonka kanssa olisin juurikaan mitään kirjoitellut. Jos ei kauppalistoja lasketa🤔

      Mutta sydäntälämmittävä olisi teoreettisesti ajatus, että joku ihastuisi itseen juuri kirjoitusteni kautta. En nyt tarkoita välttämättä suomi24 kirjoituksia, vaan jotain muuta tekstiä. Jos joku aidosti kokisi juuri minun tapani kirjoittaa sellaiseksi, että ihastuisi, se varmaan sykähdyttäisi erityisesti.

      • Anonyymi

        Mene tinderiin niin rakastut moniin kirjoittajiin ja he sinuun ja tapaatte ja sekstailette


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mene tinderiin niin rakastut moniin kirjoittajiin ja he sinuun ja tapaatte ja sekstailette

        Välis on niin tyhmä ettei koskaan saa naista:)))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mene tinderiin niin rakastut moniin kirjoittajiin ja he sinuun ja tapaatte ja sekstailette

        En oo koskaan käynynnä, mutta mahdetaanko siellä Tinderissä kuitenkaan niin kauheasti kirjoitella. 🤔 Oon jotenkin ymmärtänyt, että siellä on kyse pikemminkin kuva-viestimisestä eli siitä, tykkääkö jonkun naamasta vai ei. En pitäisi sen kaltaisesta tutustumisaloituksesta, jos olisin kumppaninhaussa.


    • Anonyymi

      Sanoin jo tuossa linkkaamassasi ketjussa, että keskinäisten kirjoittelujen perusteella ehdottomasti voi. Jonkun palstakirjoittelujen perusteella tuskin.

    • Kirjoitusten perusteella voi vahvasti ihastua tai tuntea kiinnostusta tai huomata saman aaltopituuden. Tuo ihastus voi muuttua oikean elämän tapaamisen kautta vauhdikkaastikin rakastumiseksi tai sitten ei, Sisäiseen maailmaan tutustuminen ensin ei ole välttämättä pöllömpi alku. Silloin ei charmi tai keskinäinen kemia pääse sotkemaan arviota vastapuolen arvomaailmasta ja aaltopituuden yhteensopimisesta.

      Itsellä rakastuminen vaatii, että mies on sokean hajuinen ja keskinäinen läsnäolo toimii ja kihelmöi, Aika usein sisäisen sopivuus osuus myös yhteen ihon tuoksun kanssa (geneettinen yhteensopivuus). Aina näin ei käy, ja joskus sisäinen sopivuus tarkoitaa rakastumisen, kemian ja intohimon sijasta sitä, että olisi aineksia enemmänkin ystävyyteen kuin parisuhteeseen.

      • Anonyymi

        En jaksaisi kirjoitella. Tapaaminen heti tai "over and out".


      • Anonyymi kirjoitti:

        En jaksaisi kirjoitella. Tapaaminen heti tai "over and out".

        Jos malttaa hetken kirjoitella, se millainen toinen ihminen on sisältä, hahmottuu varmaan paremmin kuin pikadeitti tulos-tai ulos meiningillä.

        Itse en ole noin jyrkkä, mitä tarjoat vastauksissasi.Se jääkö vuorovaikutus pelkäksi sanoiksi viesteissä riippuu kahdesta ihmisestä, heidän elämäntilanteesta, edellisistä pettymyksistä, heittäytymiskyvystä ja -halusta, etäisyydestä ja paljosta muusta. Joskus pitkä kirjoittelu vie maaliin, joskus reitti sinne on lyhyt ja nopea, eikä kumpikaan reitti ole lähtökohtaisesti huonompi.

        Toki, myönnän, jos kyseessä on kaksi ihmistä, jolla on tarve löytää kumppani heti, omista tarpeitaan tai biologisesta kellosta johtuen, on hidas reitti varma tapa tappaa kiinnostus. Kuitenkin, on ihmisiä, joilla ei ole kiire syystä toisesta. Vaikka itselleni on isompi ARVO löytää sopiva ja hyvä kumppani, johon syttyyn isot tunteet kuin löytää joku sinne päin oleva (ihan kiva). Jos sopivaa ei löydy molemmin puolisolla
        tunteilla ja kiinnostuksella, ei voi mitään. Silti olisin itse valmis yhtä hyvin nopeaankin toimintaan, heti treffeille-versioon, kun oma intuitio ja kuva toisesta osuu kohdilleen ja myös vastapuoli haluaa heittäytyä.


      • Anonyymi
        Citrinella kirjoitti:

        Jos malttaa hetken kirjoitella, se millainen toinen ihminen on sisältä, hahmottuu varmaan paremmin kuin pikadeitti tulos-tai ulos meiningillä.

        Itse en ole noin jyrkkä, mitä tarjoat vastauksissasi.Se jääkö vuorovaikutus pelkäksi sanoiksi viesteissä riippuu kahdesta ihmisestä, heidän elämäntilanteesta, edellisistä pettymyksistä, heittäytymiskyvystä ja -halusta, etäisyydestä ja paljosta muusta. Joskus pitkä kirjoittelu vie maaliin, joskus reitti sinne on lyhyt ja nopea, eikä kumpikaan reitti ole lähtökohtaisesti huonompi.

        Toki, myönnän, jos kyseessä on kaksi ihmistä, jolla on tarve löytää kumppani heti, omista tarpeitaan tai biologisesta kellosta johtuen, on hidas reitti varma tapa tappaa kiinnostus. Kuitenkin, on ihmisiä, joilla ei ole kiire syystä toisesta. Vaikka itselleni on isompi ARVO löytää sopiva ja hyvä kumppani, johon syttyyn isot tunteet kuin löytää joku sinne päin oleva (ihan kiva). Jos sopivaa ei löydy molemmin puolisolla
        tunteilla ja kiinnostuksella, ei voi mitään. Silti olisin itse valmis yhtä hyvin nopeaankin toimintaan, heti treffeille-versioon, kun oma intuitio ja kuva toisesta osuu kohdilleen ja myös vastapuoli haluaa heittäytyä.

        Hankkisit itsellesi oman miehen niin ei tarvis kirjoitella vaan saisit oikeasti pussailla ja hankkisit oman miehesi tänään eikä huomenna


      • Anonyymi

        Sokean hajuinen mies. Erikoinen vaatimus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En jaksaisi kirjoitella. Tapaaminen heti tai "over and out".

        Sivusta ... tuossa nähdään persoonien eroa. Itse taas en suostuisi tapaamaan heti. Joko ensiksi tutustuttaisiin kirjoitellen tai "over and out".

        Ja siis tuohan on vain positiivista. Jos ollaan noin kaukana toisistaan jo tuossaasiassa niin aika turha siihen tapaamiseen olisi kummankaan aikaa käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta ... tuossa nähdään persoonien eroa. Itse taas en suostuisi tapaamaan heti. Joko ensiksi tutustuttaisiin kirjoitellen tai "over and out".

        Ja siis tuohan on vain positiivista. Jos ollaan noin kaukana toisistaan jo tuossaasiassa niin aika turha siihen tapaamiseen olisi kummankaan aikaa käyttää.

        Vähän samaa vikaa mussa. Tulisi vastenmielinen olo koko tyypistä, jos alkaisi heti vaatimaan tapaamista. Jos tutustuisin netissä, niin mä jopa ihan tarkoituksella etsisin jostain kauempaa. Silloin ei tulisi niin helposti tuota painostamista tavata heti, vaan olis tavallaan pakkokin vähän tutustella ensiksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta ... tuossa nähdään persoonien eroa. Itse taas en suostuisi tapaamaan heti. Joko ensiksi tutustuttaisiin kirjoitellen tai "over and out".

        Ja siis tuohan on vain positiivista. Jos ollaan noin kaukana toisistaan jo tuossaasiassa niin aika turha siihen tapaamiseen olisi kummankaan aikaa käyttää.

        Jos toinen on ehdoton ja vain heti tapaaminen käy ja on kiire yhteen joko tai meiningillä, ja toinen taas on ehdoton pitää kirjoitella kuukausia tai vuosia ennen kuin voi edes tavata, eihän siinä ole mitään mahdollista löytää yhteistä tietä. Tietyllä tavalla ehdottomuus kumpaankaan suuntaan ei välttämättä anna kovin hyvää kivaa ihmisen kyvystä tehdä hyvillä mielin pieniä kompromisseja ja varsinkin jos asiasta nousee draama tai lähtökohta on se, ett vain oma tapa on kelvollinen, epäilisin itse, että parisuhde ei olisi kyseisen ihmisen kanssa kovin helppo.

        En tarkoita tässä periaatevalintaa miten haluaa tutustumisen etenevän vaan sitä miten oikeassa tilanteessa on valmis löytämään version, jolla kummankin tarpeet ja toiveet saadaan sopimaan yhteen. Jos se ei onnistu alussa, ei se onnistu pitkässäkään juoksussa.

        Itse haluan kunnioittaa toista, ja jos hän selkeästi kertoo toivovansa rauhallista tutustumista, olen siihen valmis. Joskus ihmisellä on vaikka vanhoja tunteita käsiteltävänä, tai uuden aloitus pelottaa, asioiden käsittely vaan ottaa aikansa. Jos sama hitaus jatkuu alun jälkeen ja tutustumisen eteneminen on kuin hidastetusta elokuvasta, alan jo kääntyä johtopäätökseen ettei toista kiinnosta riittävästi. Toki jos vastapuoli osaa sanoittaa, että haluaa edetä varovaisesti ja osaa kertoa miksi, hitautta sietää paljon paremmin.

        Nopea impulsiivinen intuitioon perustuva aloitus sopii, JOS itsellä on vahva positiivinen intuitio ja toinen tapaamista ehdottaa. Harkitsevasta minästäni löytyy myös toinen puoli, joka luottaa tunteeseen. Samana en kuitenkaan lähde ihan kiva-tyypin tai joku epäilyttää-ihmisen kanssa. Jos intuitio sanoo kyllä, on parempi katsoa asia kuin katua myöhemmin ettei edes yrittänyt, vaikka kaikki tuntui olevan kohdillaan. Niitä ihmisiä, joiden kanssa joku syvempi tapa kohtaa ei ole ihan joka kulmassa…


      • Anonyymi
        Citrinella kirjoitti:

        Jos toinen on ehdoton ja vain heti tapaaminen käy ja on kiire yhteen joko tai meiningillä, ja toinen taas on ehdoton pitää kirjoitella kuukausia tai vuosia ennen kuin voi edes tavata, eihän siinä ole mitään mahdollista löytää yhteistä tietä. Tietyllä tavalla ehdottomuus kumpaankaan suuntaan ei välttämättä anna kovin hyvää kivaa ihmisen kyvystä tehdä hyvillä mielin pieniä kompromisseja ja varsinkin jos asiasta nousee draama tai lähtökohta on se, ett vain oma tapa on kelvollinen, epäilisin itse, että parisuhde ei olisi kyseisen ihmisen kanssa kovin helppo.

        En tarkoita tässä periaatevalintaa miten haluaa tutustumisen etenevän vaan sitä miten oikeassa tilanteessa on valmis löytämään version, jolla kummankin tarpeet ja toiveet saadaan sopimaan yhteen. Jos se ei onnistu alussa, ei se onnistu pitkässäkään juoksussa.

        Itse haluan kunnioittaa toista, ja jos hän selkeästi kertoo toivovansa rauhallista tutustumista, olen siihen valmis. Joskus ihmisellä on vaikka vanhoja tunteita käsiteltävänä, tai uuden aloitus pelottaa, asioiden käsittely vaan ottaa aikansa. Jos sama hitaus jatkuu alun jälkeen ja tutustumisen eteneminen on kuin hidastetusta elokuvasta, alan jo kääntyä johtopäätökseen ettei toista kiinnosta riittävästi. Toki jos vastapuoli osaa sanoittaa, että haluaa edetä varovaisesti ja osaa kertoa miksi, hitautta sietää paljon paremmin.

        Nopea impulsiivinen intuitioon perustuva aloitus sopii, JOS itsellä on vahva positiivinen intuitio ja toinen tapaamista ehdottaa. Harkitsevasta minästäni löytyy myös toinen puoli, joka luottaa tunteeseen. Samana en kuitenkaan lähde ihan kiva-tyypin tai joku epäilyttää-ihmisen kanssa. Jos intuitio sanoo kyllä, on parempi katsoa asia kuin katua myöhemmin ettei edes yrittänyt, vaikka kaikki tuntui olevan kohdillaan. Niitä ihmisiä, joiden kanssa joku syvempi tapa kohtaa ei ole ihan joka kulmassa…

        Paitsi että tunteet ovat lopulta aina ehdottomia. Minusta on jopa vähän huvittavaa, kun jotkut puhuvat joustamattomuudesta näissä yhteyksissä. Jos jostakusta ihmisestä tulee jostakin syystä huono tunne, niin sen ylittäminen on melko mahdotonta. Neutraalien tunteiden ja sen, että tunteita ei ainakaan vielä ole, suhteen on yleisesti ottaen helppo joustaa ja katsoa hetki. Sen sijaan jos jostain tulee huono tunne, niin se on siinä. Jos yhdelle tulee nopeasti tapaamisvaateesta negatiivinen ja painostettu tunne, niin sehän on silloin siinä. Ei painostetuksi tulemisen tunteesta päästä enää neutraaliin ja positiiviseen joten homma on ehdottomasti järkevin jättää siihen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että tunteet ovat lopulta aina ehdottomia. Minusta on jopa vähän huvittavaa, kun jotkut puhuvat joustamattomuudesta näissä yhteyksissä. Jos jostakusta ihmisestä tulee jostakin syystä huono tunne, niin sen ylittäminen on melko mahdotonta. Neutraalien tunteiden ja sen, että tunteita ei ainakaan vielä ole, suhteen on yleisesti ottaen helppo joustaa ja katsoa hetki. Sen sijaan jos jostain tulee huono tunne, niin se on siinä. Jos yhdelle tulee nopeasti tapaamisvaateesta negatiivinen ja painostettu tunne, niin sehän on silloin siinä. Ei painostetuksi tulemisen tunteesta päästä enää neutraaliin ja positiiviseen joten homma on ehdottomasti järkevin jättää siihen.

        En puhu tunteita kun puhun joustamattomuudesta! Olen samaa mieltä, että intuitiota ja tunnetta kannattaa seurata ja kunnioittaa. Ei väkisin yrittämällä hyvää suhdetta synny! Hyvä suhde syntyy molemmin puolisista tunteista, yhteen sopivista luonteista, yhteen sopivasta arvomaailmasta ja samasta aaltopituudesta.

        Tarkoitan joustamattomuudella sitä, että ihan periaatteessa sanoo, että jos toinen ei lähde ensimmäisellä viikolla treffeille, sitten se on sillä selvä tai jos yhtä periaatteesta sanoo, että puoli vuotta on kirjoiteltava ennen kuin voi lähteä edes kahville ja jos toinen ei yhtään odota se on sillä selvä. Joustavissa ihmissuhteissa kuunnellaan ja huomioidaan kummankin tarpeet tasapuolisesti ja sitten mietitään yhdessä miten homma saataisiin asia yhdessä toimimaan niin että kumpikin voi olla kohtuullisen tyytyväinen. Tietysti, tästä poikkeuksena tilanne, jos ei ole valmis suhteeseen ei ole syytä joustaa vaan sanoa reilusti ettei ole valmis. Silloin toisin tuskin on kovin hanakasti tekemässä tuttavuutta eli tilanteet voi välttää kohtuullisen helposti,


      • Anonyymi
        Citrinella kirjoitti:

        En puhu tunteita kun puhun joustamattomuudesta! Olen samaa mieltä, että intuitiota ja tunnetta kannattaa seurata ja kunnioittaa. Ei väkisin yrittämällä hyvää suhdetta synny! Hyvä suhde syntyy molemmin puolisista tunteista, yhteen sopivista luonteista, yhteen sopivasta arvomaailmasta ja samasta aaltopituudesta.

        Tarkoitan joustamattomuudella sitä, että ihan periaatteessa sanoo, että jos toinen ei lähde ensimmäisellä viikolla treffeille, sitten se on sillä selvä tai jos yhtä periaatteesta sanoo, että puoli vuotta on kirjoiteltava ennen kuin voi lähteä edes kahville ja jos toinen ei yhtään odota se on sillä selvä. Joustavissa ihmissuhteissa kuunnellaan ja huomioidaan kummankin tarpeet tasapuolisesti ja sitten mietitään yhdessä miten homma saataisiin asia yhdessä toimimaan niin että kumpikin voi olla kohtuullisen tyytyväinen. Tietysti, tästä poikkeuksena tilanne, jos ei ole valmis suhteeseen ei ole syytä joustaa vaan sanoa reilusti ettei ole valmis. Silloin toisin tuskin on kovin hanakasti tekemässä tuttavuutta eli tilanteet voi välttää kohtuullisen helposti,

        Minä taas puhuin tunteista tuossa: "Sivusta ... tuossa nähdään persoonien eroa. Itse taas en suostuisi tapaamaan heti. Joko ensiksi tutustuttaisiin kirjoitellen tai "over and out".

        Ja siis tuohan on vain positiivista. Jos ollaan noin kaukana toisistaan jo tuossaasiassa niin aika turha siihen tapaamiseen olisi kummankaan aikaa käyttää."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas puhuin tunteista tuossa: "Sivusta ... tuossa nähdään persoonien eroa. Itse taas en suostuisi tapaamaan heti. Joko ensiksi tutustuttaisiin kirjoitellen tai "over and out".

        Ja siis tuohan on vain positiivista. Jos ollaan noin kaukana toisistaan jo tuossaasiassa niin aika turha siihen tapaamiseen olisi kummankaan aikaa käyttää."

        Jos toinen vaatisi tapaamista nopeasti, niin mä tiedän, että siitä tulisi minulle todella vastenmielinen tunne. Vaikka periaatteessa toisesta pitäisinkin, niin tuollainen vaatiminen ja se luonteenpiirre, jonka tuo välittää ... siitä ei vain tulisi pidemmän päälle yhtään mitään, eli siihen olisi turha tuhlata lainkaan enempää aikaa.

        Minulla on kokemusta tuosta miten tuollainen tekee muuten ihan mukavasta ja mielenkiintoisestakin ihmisestä epämiellyttävän ja ahdistavan mun silmissäni.


    • Anonyymi

      Taitaapa olla niin, että monesti on sanat helpompi järjestää nätimmin kirjainten kanssa, versus sanoa ne. Sitä kun kirjoittaen tulee nähneeksi sen kokonaisuutena. Olipa kyseessä sitten lause, tai useampi moinen.
      Uskon kyllä, että kirjoitus herättää monenlaista tunnetta, laidasta laitaan. Jollekin se saman tekstin tunne on vasen laita, toiselle ehkä oikea.

      • Anonyymi

        Aika monella ihmisellä tuo menee myös toosin päin. Mä tunnen paljon sellaisia tyyppejä, joiden kanssa on mahdoton käydä kirjoitettua keskustelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monella ihmisellä tuo menee myös toosin päin. Mä tunnen paljon sellaisia tyyppejä, joiden kanssa on mahdoton käydä kirjoitettua keskustelua.

        Niinkin voi olla. Väitän siltikin, että useampi osaa ilmaista itseään paremmin kirjoituksella. Eikä silti sekään oo mahdotonta, että osaa tehdä molemmin tavoin. Usein se vaan on niin, että jompikumpi on vahvempi keino.


    • Anonyymi

      El Bimbo on kovin sinkku! Voi!

    • Anonyymi

      hullua heikkia gesssuakuin sarrjakifrjasta että minkä laista pukua pukeutuisi kun 1. lokakuutaa taitaa ollla taas amerikkalaisten HALLOWEEEN.

    • Anonyymi

      kannattaa sains olls vsrtovsoinrn liikrnyrrddäxä kun joksinrn yiryää ryyä poliixdimidr on sins tikollinrn liikrnyrrddä.

    • Anonyymi

      Voi rakastua omiin kuvitelmiinsa.

    • Anonyymi

      unijuttujakin v aoi olla arvaa, eli xsiix ikävä-palsalla joka on kyllkä otta ampiainen läht i seuraamaa itseäni, ja ei zseurannut paljoa lähhxin poiz, muttta, niiin

      Poliiszimizddez, <aika rozsc o ja rikollinen, yli-poliizi tlikomiza<adia on yli ampiainen, yli.-rikollinen

    • Anonyymi

      Voi olla että joku voi mutta en minä. Haluan nähdä ihmisen ensin ja keskustella joitakin perusasioita elämäntavoista. 15 min. riittää, silloin jo tietää onko yhdessäoloa mahdollista rakentaa. Jos toinen on sohvaperuna ja toinen iloa tapahtumista ammentava, on hyvä jos se käy ilmi ennnen ihastumista. Kummassakaan ei tarvitse olla mitään vikaa, liian erilaisia vain.

    • Anonyymi

      Näitä ja varsinkin sitä toista ketjua mulle tuli tunne, että monilla ihmisillä on aika vääristynyt kuva mitä se tuollainen kirjoittelu usein on. Porukka ilmeisesti kuvittelee sen olevan jotain liirumlaarumia, kirjailijan puuhaa, kuvien maalailua jne. Ehkä se joidenkin kohdalla on sitäkin, mutta harvaan taitaa lopulta tuollainen tehota.

      Jos itse mietin mitä mieheni kanssa kirjoittelimme, sillon kun emme vielä olleet tavanneet, niin ne olivat lopulta hyvin arkisia ja tavallisia asioita. Mä en muista meidän koskaan maalailleen tulevaisuutta tai lupailleen suuria. Sellainen ei vaan ole meistä kummankaan persoonaa. Me keskusteltiin päivän kuulumisista, juteltiin lounaista ja päivällisistä, kerrottiin vanhemmista/sisaruksista/kavereista/lapsuudesta/jne. Puhuttiin vanhoja koulujuttuja ja uusia työjuttuja ja kiisteltiin politiikasta jne. Läheteltiin toisillemme kuvia, että olin kävelyllä ja kato miten hassu koirakäveli vastaan tai hitsi kun olikin upea auringingonlasku tai ensilumi satoi maahan. Esikmerkiksi siinä kertaa kun sä näet kymmenettä kertaa sen saman maiseman siitä toisen keittiönikkunasta, niin se on suhteellisen todennäköisesti hänen ikkunansa.

      • Anonyymi

        Vähän samaa mäkin pohdin. Mä en jotenkin lainkaan tunnista sitä "kirjoittelua", joista moni on näissä puhunut. Mullekin se on nimeomaan arkista ajatustenvaihtoa, samaa mitä sanoisin kasvotustenkin. Mulle kirjottaminen on paljon luontevampi tapa ku vaikka joku videokeskustelu tai edes puhelu. Noi on molemmat vain se hetki sinä, mutta kirjottaa voin koska vaan jotain tulee mieleen ja toinen vastaa kun sillä on siihen hetki aikaa. Mä en kuulu niihin ihmisiin joille vastaus pitäis tulla minuutin kuluessa, vaan jos nyt tän päivän puolella.

        Vaan siis kyllä meillä oli välillä puhelukin auki tuntitolkulla, kun vaan "oltiin läsnä"toisen arkipuuhissa, mutta harvemmin noin. Ja siis aika monta kertaa katottiin yhessä samaa elokuvaakin jne. Toinen valkkas ja sitten striimas ja sitten yhessä katottiin. Kyllä sitä aina keinot keksii, jos ei jostain syystä pysty olemaan fyysisesti samassa paikassa.


      • Anonyymi

        Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.

        Itselleni taas on hyvin vaikea ymmästää miten juuri naamatusten näkeminen tekee kenestäkään sen tutumpaa. Täysin käsittämätön ajatus mulle, että joku olisi tuttu, vain koska olen nähnyt hänet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselleni taas on hyvin vaikea ymmästää miten juuri naamatusten näkeminen tekee kenestäkään sen tutumpaa. Täysin käsittämätön ajatus mulle, että joku olisi tuttu, vain koska olen nähnyt hänet.

        Kyllä se nyt vaan niin on. Eikä sen tarvitse olla tutumpi vaan joku kiinnostus pitää olla toiseen herättää jotain tunteita. Olette onnekkaita ettei teitä ole kusetettu. Kymmeniä ja kymmeniä juttuja missä niin on käynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselleni taas on hyvin vaikea ymmästää miten juuri naamatusten näkeminen tekee kenestäkään sen tutumpaa. Täysin käsittämätön ajatus mulle, että joku olisi tuttu, vain koska olen nähnyt hänet.

        Jep, maailma on täynnä käytännössä täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka olen nähnyt usein ja jutellutkin heidän kanssaan. Ja toisaalta itselleni on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat minulle hyvin tuttuja jo monien vuosien takaa ja jotka tietävät minusta valtavasti, joita en ole koskaan kasvotusten tavannut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.

        Kirjoittaminen voi olla vaikka kuinka mielenkiintoista ja etenkin täysin randomien kanssa. Ennen internetin keksimistä harrastettiin kirjeenvaihtoa, suomalaisten kanssa ja ihan kansainväliselläkin tasolla, näin tein minäkin.

        Lueskelin taannoin ikivanhoja kirjeitäni. Ne olivat aivan mielettömän upeita ja saivat siksi minut mietteliääksi ja mieleni haikeaksi. Harva kirjailijakaan pystyy nykyään tuomaan esille arkipäivän asioita hauskasti ja mielen liikkeitä sellaisella syvyydellä kuin kirjeenvaihtoaikakaudella.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se nyt vaan niin on. Eikä sen tarvitse olla tutumpi vaan joku kiinnostus pitää olla toiseen herättää jotain tunteita. Olette onnekkaita ettei teitä ole kusetettu. Kymmeniä ja kymmeniä juttuja missä niin on käynyt.

        Tietysti se saa sinulle olle noin. Itse sitä ole sinulta kukaan kieltämässä. Vaan ei tuo todellakaan mikään universaali totuus ole ja todella moni ihminen kokee toisin kuin sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se nyt vaan niin on. Eikä sen tarvitse olla tutumpi vaan joku kiinnostus pitää olla toiseen herättää jotain tunteita. Olette onnekkaita ettei teitä ole kusetettu. Kymmeniä ja kymmeniä juttuja missä niin on käynyt.

        Ja vielä moninkertaisesti enemmän ihmisiä on kusetettu ihan kasvotusten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.

        Tiedätkö, mulla tuo menee ihan päinvastoni kun sulla. Mulla ei ole mitään mielenkiintoa tavata ketään nettituttavuutta livenä, jollen jo tunne jotain kipinää.

        Sellaiset ihmiset ovat tietysti eri juttu, jotka tapaa jo alunperin livenä, jossain aivan muissa merkeissä. Silloin siihen ihmiseen tutustuu ensiksi ja sitten vasta kiinnostuu, tai noin se mulla menee. Vaikka olisin jo jossain muualla tutustunut, niin ei minua kyllä silloinkaan kinnosta treffit, jollen jo valmiiksi tunne jotakin. Mulle ajatus siitä, että lähtisin tapaamaan jotain vielä yhdentekevää tuntematonta, on todella vastenmielinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedätkö, mulla tuo menee ihan päinvastoni kun sulla. Mulla ei ole mitään mielenkiintoa tavata ketään nettituttavuutta livenä, jollen jo tunne jotain kipinää.

        Sellaiset ihmiset ovat tietysti eri juttu, jotka tapaa jo alunperin livenä, jossain aivan muissa merkeissä. Silloin siihen ihmiseen tutustuu ensiksi ja sitten vasta kiinnostuu, tai noin se mulla menee. Vaikka olisin jo jossain muualla tutustunut, niin ei minua kyllä silloinkaan kinnosta treffit, jollen jo valmiiksi tunne jotakin. Mulle ajatus siitä, että lähtisin tapaamaan jotain vielä yhdentekevää tuntematonta, on todella vastenmielinen.

        Niinhän mä just kirjoitin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti se saa sinulle olle noin. Itse sitä ole sinulta kukaan kieltämässä. Vaan ei tuo todellakaan mikään universaali totuus ole ja todella moni ihminen kokee toisin kuin sinä.

        Niin no selitä miten se kiinnostus heräsi. Koska se on vaikea ymmärtää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vielä moninkertaisesti enemmän ihmisiä on kusetettu ihan kasvotusten.

        Niin no netissä jotkut tekevät sitä ihan " työkseen " . Huijausta huijauksen perään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, maailma on täynnä käytännössä täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka olen nähnyt usein ja jutellutkin heidän kanssaan. Ja toisaalta itselleni on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat minulle hyvin tuttuja jo monien vuosien takaa ja jotka tietävät minusta valtavasti, joita en ole koskaan kasvotusten tavannut.

        Minusta taas eivät tiedä paljon asioita kun ne jotka olen tavannut. Eikä niistäkään moni. Tuskinpa tuntemattomia minun asiani kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän mä just kirjoitin.

        Itseasiassa et kirjoittanut lainkaan noin. Vaan juuri päinvastoin.

        "Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.."

        Erityisesti tuo "Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole." Painotat tuossa voimakkaasti juuri tuota näkemistä. Jos tarkoittaisit kuten minä tunnen, niin et koskaan tapaisi ketään. Silloin sellaista tilannetta ei olisikaan, jossa ihminen voisi olla kiinnostava. Hänet pitäisi tavata, jotta voisi tavatta, mutta hän ei voi olla kiinnostava jollei häntä ole tavannut. Eli kukaan ei voisi koskaan olla kiinnostava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoittaminen voi olla vaikka kuinka mielenkiintoista ja etenkin täysin randomien kanssa. Ennen internetin keksimistä harrastettiin kirjeenvaihtoa, suomalaisten kanssa ja ihan kansainväliselläkin tasolla, näin tein minäkin.

        Lueskelin taannoin ikivanhoja kirjeitäni. Ne olivat aivan mielettömän upeita ja saivat siksi minut mietteliääksi ja mieleni haikeaksi. Harva kirjailijakaan pystyy nykyään tuomaan esille arkipäivän asioita hauskasti ja mielen liikkeitä sellaisella syvyydellä kuin kirjeenvaihtoaikakaudella.

        - Sheena

        Kyseessä olikin että rakastuu tekstien perusteella. Kiinnostuksen ymmärrän ja jonkin sortin ihastumisen mutta rakastumista en.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no selitä miten se kiinnostus heräsi. Koska se on vaikea ymmärtää?

        Tutustumalla toiseen tietysti. Se tutustumisen väline vaan oli teksti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no netissä jotkut tekevät sitä ihan " työkseen " . Huijausta huijauksen perään.

        Ja niin tekevät monet myös ihan real life. Huijaaminen on monien elanto myös reaalielämässä. Ja monet tekevät sitä myös ihan vaan omaksi "ilokseen". Jotenkin tuntuu, että moni kuvittelee, ettei huijareita ollut lainkaan ennen netti tai että kaikki huijarit olisivat siirtyneet nettiin. Eivät oikean maailman ihmiset oikeasti ole yhtään sen varmemmin luotettavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta taas eivät tiedä paljon asioita kun ne jotka olen tavannut. Eikä niistäkään moni. Tuskinpa tuntemattomia minun asiani kiinnostaa.

        Totta, tuskin tuntemattomia kenenkään tuntemattoman asiat kiinnostavat. Minä puhuinkin tutuista, enkä tuntemattomista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itseasiassa et kirjoittanut lainkaan noin. Vaan juuri päinvastoin.

        "Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Varmaan monelle tai ainakin itselläni on vaikeuksia ymmärtää sitä miksi lähteä tutustumaan ja niitä arkipäivän asioita kertomaan ihmiselle johon ei ole mitään kipinää alunperin jo. Ymmärtää että ihastut ihminen on innossaan ja kokee kiehtovana sen kun toinen kertoo vaikka jauhelihakeiton syömisestä. Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole.."

        Erityisesti tuo "Mutta jos se ihminen on täysin vieras jota et ole edes nähnyt. Niin ei se nyt kauhean mielenkiinnosta ole." Painotat tuossa voimakkaasti juuri tuota näkemistä. Jos tarkoittaisit kuten minä tunnen, niin et koskaan tapaisi ketään. Silloin sellaista tilannetta ei olisikaan, jossa ihminen voisi olla kiinnostava. Hänet pitäisi tavata, jotta voisi tavatta, mutta hän ei voi olla kiinnostava jollei häntä ole tavannut. Eli kukaan ei voisi koskaan olla kiinnostava.

        Itse en lähtisi ketään tapaamaan tekstien perusteella. Enkä edes ihastuisi tai rakastuisi. Tai jakasi itsestäni tietoja ihmiselle jota en tunbe tai ole tutustunut oikeassa elämässä ja luota. Olen aina rakastunut kasvokkain. Enkä jaksa vääntää tekstistä ymmärrät miten haluat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutustumalla toiseen tietysti. Se tutustumisen väline vaan oli teksti.

        Jokuhan siinä on pitänyt olla että lähdet kertomaan henkilökohtaisia asioita. Mielikuva toisesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokuhan siinä on pitänyt olla että lähdet kertomaan henkilökohtaisia asioita. Mielikuva toisesta?

        Juurihan mina sen kerroin. Alatko sinä sitten kasvotusten heti keskustelemaan henkilökohtaisista asioistasi, vai tutustutko ihmiseen ensiksi? Ei tuo asia eroa mihinkään oli se keskustelun muoto tekstiä tai ääntä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokuhan siinä on pitänyt olla että lähdet kertomaan henkilökohtaisia asioita. Mielikuva toisesta?

        Vaikka tapaisit toisen kasvotuste, niin ennen kun juttelet ja tutustut, niin mitä muuta sinulla on kuin mielikuva? Ihminen luo ensivaikutelman ja mielikuvan toisesta ihmisestä kymmenessä sekunnissa. Harva varmaan kuitenkaan ajattelee tuon olevan mitään sen syvempää tuntemista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en lähtisi ketään tapaamaan tekstien perusteella. Enkä edes ihastuisi tai rakastuisi. Tai jakasi itsestäni tietoja ihmiselle jota en tunbe tai ole tutustunut oikeassa elämässä ja luota. Olen aina rakastunut kasvokkain. Enkä jaksa vääntää tekstistä ymmärrät miten haluat.

        Niin, en minäkään jakaisi itsestäni mitään tietoa tuntemattomalle. Minä puhunkin tutuista ihmisistä, en tuntemattomista. Minulle kasvotusten tapaaminen ei ole mitään tuntemista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurihan mina sen kerroin. Alatko sinä sitten kasvotusten heti keskustelemaan henkilökohtaisista asioistasi, vai tutustutko ihmiseen ensiksi? Ei tuo asia eroa mihinkään oli se keskustelun muoto tekstiä tai ääntä.

        Kyllä niiden kanssa joiden kanssa olen ollut suhteessa niin kyllä henkilökohtaisia asioita puhuttu jo eka treffeillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niiden kanssa joiden kanssa olen ollut suhteessa niin kyllä henkilökohtaisia asioita puhuttu jo eka treffeillä.

        No minä taas en ikäkuuna päivänä jakaisi juuri mitään itsestäni tuntemattomalle kasvotustenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niiden kanssa joiden kanssa olen ollut suhteessa niin kyllä henkilökohtaisia asioita puhuttu jo eka treffeillä.

        Ja siis en ikinä lähtisi "ensimmäisille treffeille" ihmisen kanssa, joka ei ole jo tuttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niiden kanssa joiden kanssa olen ollut suhteessa niin kyllä henkilökohtaisia asioita puhuttu jo eka treffeillä.

        Olen paljon epäluuloisempi ja vähemmän luottavainen ihmisten suhteen kuin sinä. Ei tulisi tuollainen henkilökohtaisten juttujen jakaminen tuntemattomalle edes mieleenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minä taas en ikäkuuna päivänä jakaisi juuri mitään itsestäni tuntemattomalle kasvotustenkaan.

        Niin no kuinka muuten saat suhteen luotua. Jos et uskalla luottaa . Kyllä itseni kohdalla johtaneet seurusteluun. Sen verran hyvä ihmistuntemus. Mutta en kirjoitusten perusteella kyllä osaisi arvioida toisen luotettavuutta ja tarkoitusperiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no kuinka muuten saat suhteen luotua. Jos et uskalla luottaa . Kyllä itseni kohdalla johtaneet seurusteluun. Sen verran hyvä ihmistuntemus. Mutta en kirjoitusten perusteella kyllä osaisi arvioida toisen luotettavuutta ja tarkoitusperiä.

        Tietysti uskallan luottaa, mutta en ennen kun tunnen ihmistä jonkin verran. Minullakin on erinomainen ihmistuntemus, joka ei oikeastaan koskaan ole vielä osunut harhaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen paljon epäluuloisempi ja vähemmän luottavainen ihmisten suhteen kuin sinä. Ei tulisi tuollainen henkilökohtaisten juttujen jakaminen tuntemattomalle edes mieleenkään.

        Niin taidat olla. Minä luotan omaan arvoikykyyni toisen nähdessäni. Jos ihmisestä tulee olo että hänen kanssaan on hyvä ja turvallinen olla ja käytös kertoo. Niin ei minulla ole mitään syytä epäillä. Ja oikeassa olen ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti uskallan luottaa, mutta en ennen kun tunnen ihmistä jonkin verran. Minullakin on erinomainen ihmistuntemus, joka ei oikeastaan koskaan ole vielä osunut harhaan.

        Jos nyt ei lasketa mukaan aivan lapsuudessa parin silloisen kaverin kanssa sattuneita tapauksia. Mutta lapsena sitä nyt ei kai kaikkea ole voinutkaan tajuta? Sen jälkeen olen kyllä lukenut ihmisiä erittäin hyvin, sekä hyvässä, että pahassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis en ikinä lähtisi "ensimmäisille treffeille" ihmisen kanssa, joka ei ole jo tuttu.

        Niin minä en kavereita ole koskaan tapaillut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin taidat olla. Minä luotan omaan arvoikykyyni toisen nähdessäni. Jos ihmisestä tulee olo että hänen kanssaan on hyvä ja turvallinen olla ja käytös kertoo. Niin ei minulla ole mitään syytä epäillä. Ja oikeassa olen ollut.

        Niin ja minä ajattelen tasan samoin ja oikeassa olen aina ollut. Minulla on ollut erinomaisen hyvä arviointikyky.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin minä en kavereita ole koskaan tapaillut.

        En minäkään ole koskaan tapaillut yhtään kaveria, enkä ystävää. En vaarantaisi tuollaista ihmisissuhdetta jollain tapailukokeilulla.


    • Anonyymi

      Toki voi.. niihin kirjoituksiin ja omiin mielikuviin niistä. Tunne voi joko vahvistua tai kokonaan kadota kohtaamisessa.

      - Sheena

    • Anonyymi

      Hyvä jooo itsekin keksinyt jollekin mustan raamatun demoninaise3lle lempinimen,BABA jooh niinpä hellurei.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ehkä hyvin nuori ihminen voi kuvitella rakastuneensa johonkin toiseen henkilöön, pelkillä kirjoitusten lukemisella. Tuskin enää vanhempi, joka on kokenut jo muutaman pettymyksen. Eikä se nuorempikaan ole oikeasti rakastunut; pelkästään ihastunut, mutt mistäpä hän sen tietäisi, jos ei kasvotusten ihastustaan tapaa.

      Tiedän kyllä tuon ensi-ihastumisen tunteen, sekin saattaa olla toisinaan voimakas ja olen itsekin kuvitellut joskus tunnetta rakkaudeksi... kunnes totuus iskee vasten kasvojani. Se miten tärkeä ja rakas se toinen ihminen on ollut ja hetkessä huomaa olleensa ainoastaan vain hetken hurmaa, tai olevansa se joka turvaa seksin puutteen aina tarvittaessa, pitää talouden siistinä, pesee pyykit ja tiskaa tiskit!

      Siinä kohtaa viimeistään on ero tullut, hankkikoot astiain- ja pyykinpesukoneet, ostakoot valmisruokansa ja lämmittäkööt mikrossa. Viikkosiivoojankin saa tilattua, jos on varaa maksaa palvelusta. Niin ja Bubeista löytyy arvattavasti aina sängynlämmittäjä muutamalla drinksulla, tai on itsensä kaltaisia irtonumeroiden harrastajia tuttavapiirissä. Taitaa olla nykyään muoti-ilmiö parinvaihto!

      Sänkyleikit kuuluu ainoastaan parisuhteessa oleville (minusta) ja jos sitä pykälää toinen osapuoli menee rikkomaan... Se suhde oli sitten siinä; hyvästi!
      Ilman suurempia selittelyitä; ei ole mitään mieltä kiertää puukkoa haavassa!
      Mulle on muutaman kerran käynyt noin, enkä vieläkään ole valmis nielemään "ylpeyttäni"... Kuten toinen osapuoli asian on nähnyt; pikku hairahdus ainoastaan.

      • Anonyymi

        Jos sinä et voi rakastua kirjoitusten perusteella, niin joku toinen voi. Eikä vain nuoret naiset vaan kaikenikäiset "jotkut" sukupuolesta riippumatta. Se että tuntee rakkauden tunnetta tarkoittaa vain että pystyy tuntemaan rakkautta, ei ole mitään hienompaa, rakastuminen on hyvä juttu. Joskus tavataan, suhdekin voi syntyä, joskus taas ei. Aivan samoin kuin toiset varsin tuntemattomat harrastavat satunnaista seksiä, joskus se etenee suhteeksi asti, toisinaan ei.

        Mielenkiintoista, että palstalla pelätään etenkin rakastumisen tunteita ja etenkin sitä mitä ne voivat tuoda tullessaan jossain vaiheessa, pettymyksiä. Ihan kuin elämä olisi pettymysten välttelyä ja pelkäämistä. Hui kamala, jos sanotaan sana "rakkaus" tai "rakastuminen".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinä et voi rakastua kirjoitusten perusteella, niin joku toinen voi. Eikä vain nuoret naiset vaan kaikenikäiset "jotkut" sukupuolesta riippumatta. Se että tuntee rakkauden tunnetta tarkoittaa vain että pystyy tuntemaan rakkautta, ei ole mitään hienompaa, rakastuminen on hyvä juttu. Joskus tavataan, suhdekin voi syntyä, joskus taas ei. Aivan samoin kuin toiset varsin tuntemattomat harrastavat satunnaista seksiä, joskus se etenee suhteeksi asti, toisinaan ei.

        Mielenkiintoista, että palstalla pelätään etenkin rakastumisen tunteita ja etenkin sitä mitä ne voivat tuoda tullessaan jossain vaiheessa, pettymyksiä. Ihan kuin elämä olisi pettymysten välttelyä ja pelkäämistä. Hui kamala, jos sanotaan sana "rakkaus" tai "rakastuminen".

        Mullakin pisti oikein silmään tuo rakkauden ja rakastumisen pelko näissä monissa teksteissä. Oleellisinta tuntuu monissa teksteissä olevan turvallisuushakuisuus, joka ei lopulta koskaan ole mahdollista ihmsissuhteiden kohdalla. Ihmissuhteissa on aina pettymysten mahdollisuus ja oikeastaan niissä ei voi sydänsurulta välttyä. Vaikka löytäisi sen täydellisen kumppanin ja täydellisen parisuhteen (mitä ne nyt sitten lienevätkään) niin lähes jokainen parisuhde päättyy lopulta toisen suruun ja kyyneliin, viimeistään arkun äärellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mullakin pisti oikein silmään tuo rakkauden ja rakastumisen pelko näissä monissa teksteissä. Oleellisinta tuntuu monissa teksteissä olevan turvallisuushakuisuus, joka ei lopulta koskaan ole mahdollista ihmsissuhteiden kohdalla. Ihmissuhteissa on aina pettymysten mahdollisuus ja oikeastaan niissä ei voi sydänsurulta välttyä. Vaikka löytäisi sen täydellisen kumppanin ja täydellisen parisuhteen (mitä ne nyt sitten lienevätkään) niin lähes jokainen parisuhde päättyy lopulta toisen suruun ja kyyneliin, viimeistään arkun äärellä.

        Nykyään ihmiset pelkää tunteita. Aika järkyttävää. Kaikki pitäisi turruttaa jollain soopalla tunteitten sijaan.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikäs muutos Marttiinalla nyt tuli

      On niin salaperäknen päivitys et enteileekö muuttoa johkin?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      241
      1666
    2. Ymmärrän jos tää oli nyt tässä

      Mä mokasin ja toivon sulle pelkkää hyvää.
      Ikävä
      89
      1218
    3. Martina naimisiin.

      Etsimässä täydellistä hääpukua Roomassa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      190
      1155
    4. Hyvää iltaa miehelle

      Mukavalle. Jäi eilen kesken tuo keskustelu.:)
      Ikävä
      159
      950
    5. Lapulais poika.

      Onko tämä Lapualais poika jäänyt naisiin, kun hyvin pidellään ei malta lähtiä kotia. Tavataan sanoa. Mitä sitä äiteelle soittelemaan, kun naiset pite
      Lapua
      11
      730
    6. Perheen äidin kohtalo surettaa Iisalmessa

      Kolmekymppinen mies käynnisti auton keskellä yötä kotonaan Iisalmessa keskiviikkona 16. marraskuuta. Kyydissä oli samaan ikäluokkaan kuuluva nainen. M
      Iisalmi
      18
      680
    7. En voi edes kirjoittaa siitä.

      Se olis liian lapsellista. Kun on yhteys tosielämän puolella ja selvät sävelet. Älykäs se on, todennäköisesti älykkäämpi kuin kukaan, ketä olen tavann
      Ikävä
      50
      641
    8. Haluaisin kertoa sulle

      Kuinka paljon susta tykkään. Oisko se paha tilanne?
      Tunteet
      46
      618
    9. Sofia ei tee enää lomareissuja

      Jostain syystä häntä ei enää kiinnosta Dubain ja Espanjan lomat eikä edes Leville vaivaudu. Mitä lie tapahtunut?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      551
    Aihe