Pohjois-Euroopan ilmaherruus on pian Naton hallussa, ja sitä suomalaisetkin lentäjät pääsevät valvom

Pohjois-Euroopan ilmaherruus on pian Naton hallussa, ja sitä suomalaisetkin lentäjät pääsevät valvomaan sateen pieksemään kolkkaan Islantiin

Islannin Keflavikista tulee Nato-jäsenyyden myötä kotitukikohta myös suomalaisille lentäjille.

KEFLAVIK Islanti näyttää ankean puolensa syyskuussa. Kukonlaulun aikaan alkanut tauoton sade pistää aikataulun uusiksi Keflavikin tukikohdassa.

– Tällä kelillä ei kannata lentää. Oikukas sää on suurin haaste työssämme täällä, pelkällä koodilla "DEL" esiintyvä Tanskan hävittäjälaivueen komentaja kertoo.

Tanskan ilmavoimien F16-hävittäjät palvelevat Islannissa kuusi viikkoa. Sen jälkeen heidät korvaa laivue jostain toisesta Nato-maasta.

Nato-jäsenyyden myötä suomalaisetkin lentäjät joutuvat vuorollaan valvomaan ja tarvittaessa puolustamaan saarivaltion ilmatilaa.

He saavat käskynsä Islannin lounaiskärjessä sijaitsevasta Keflavikista. Siellä on maan suurin siviililentokenttä ja sen vieressä sotilastukikohta ulkopuolisilta suljetulla alueella.

Tukikohta kuului Natolle vuoteen 2006 saakka, jolloin se siirrettiin hallinnollisesti islantilaisille. Tukikohdan toiminta on kuitenkin edelleen kokonaan sotilasliiton vastuulla, sillä vajaan 380 000 asukkaan Islannilla ei ole omia puolustusvoimia.

Ilma- ja maa-alueen kokonaisuus tärkeintä

Tanskalaisten lähtö valvontalennolle onnistuu alkuiltapäivästä. Ei ole kuitenkaan varmaa, pystyykö Keflavikista noussut F-16 myös palaamaan sinne.

Sääolojen nopeiden ja dramaattisten muutosten takia saattaa käydä niin, että se joutuukin laskeutumaan saarivaltion pohjoisosassa sijaitsevaan Akureyriin.

Toisaalta juuri tällainen arvaamattomuus tekee DELin mukaan Islannista hyvän harjoitusalueen hävittäjälentäjille. Hän toivottaa tulevat suomalaiset Nato-kollegansa tervetulleiksi mukaan.

– Pääsimme jo tänä kesänä harjoittelemaan jonkin verran yhdessä. Suomalaiset asuvat lähellä, joten odotamme innolla yhteisiä harjoituksia, DEL sanoo.

Keflavikin komentokeskuksella on islantilainen johtaja, mutta sen henkilöstö tulee Naton 30 jäsenmaasta.

Operaatiotason komentaja, norjalainen everstiluutnantti Geir Ove Øby kuvaa Suomen ja Ruotsin tulevaa merkitystä Naton ilmavalvonnalle ”erittäin suureksi.”

Käytännössä Nato saa Pohjoismaiden hallinnan myötä ilmaherruuden Pohjois-Euroopassa.

– Ilmatila on tärkeä, ja vielä tärkeämpää on kokonaisuus. Ilmahallinnan lisäksi liitouman maajoukot pääsevät liikkumaan Suomen ja Ruotsin kautta Norjan pohjoisosiin. Siitä on Norjan vaikeakulkuisuuden takia paljon hyötyä, Øby sanoo.

Jättimäistä tiedustelua

Tukikohdassa on useita erikokokoisia pysäköintihalleja. Yhdessä suurimmista on parkissa Yhdysvaltain merivoimien P-8-kone.

Boeing 737-matkustajakoneesta versioitu jättimäinen tiedustelu- ja kuljetuskone tunnetaan etenkin sukellusveneiden jäljittäjänä.

– Suurin syy P8:n kehittämiselle oli se, että sillä päästään etsimään valtamerien sukellusveneitä laajalta alueelta, ja tarvittaessa haastamaan niitä. Tässä työssä P-8 on tehokkaampi ja nopeampi kuin mikään muu kone maailmassa, yhdysvaltalaisten ryhmän komentaja Kevin Harrington sanoo.
P-8:n tiedustelulennot ulottuvat 1 200 merimailin päähään, ilmatankkauksen ansiosta pidemmällekin. Miehistön jäsenet kertovat, että pisin päivämatka Keflavikista on kestänyt 11 tuntia.

1 200 merimailia tarkoittaa sitä, että P-8 pystyy valvomaan Keflavikista käsin meri- ja maa-alueita lännessä Kanadan Newfoundlandiin, etelässä Iberian niemimaalle, kaakossa Ruotsin kiertäen Baltian maihin ja koillisessa Norjaan saakka.
2381
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Pohjois-Euroopan ilmaherruus on pian Naton hallussa, ja sitä suomalaisetkin lentäjät pääsevät valvomaan sateen pieksemään kolkkaan Islantiin

Islannin Keflavikista tulee Nato-jäsenyyden myötä kotitukikohta myös suomalaisille lentäjille.

Äänestä

Loistavaa että yhteistyö tiivistyy

Äänestä

Onko ilmavoimille hankittu ajanmukaiset kamerat tuota tärkeää tehtävää varten?

Äänestä

Pian suomalaiset lentäjätkin pääsevät valvomaan ja PUFUFTAMAAN sateen pieksemän ja jumalan hylkäämän Islannin olemassaaoloa kameran etsimen läpitte.

Äänestä

r.....n aggressioon vastataan vahvalla yhteistyöllä loistavaa

Äänestä

Hyvä että yhteistyö laajenee

Äänestä

Hienoa yhteistyöllä torjutaan r.....n aggressio

Äänestä

Helvetin hyvä

Äänestä

Loistavaa Nato

Äänestä

Näin pitääkin olla

Äänestä

Erinomaista että Suomalaisissa Horneteissa on laadukkas kamera-aseistus.

Äänestä

Lisää vain yhteistyötä Natomaiden kanssa

Äänestä

Erinomaista että Suomi kuvaa Islannib ilmatilaloukkaajat. :D

Voivat saada kuvia USA:n erinomaisista vajakeistakin.

"Erinomaista että Suomalaisissa Horneteissa on laadukkas kamera-aseistus."

Äänestä

Yhteistyöllä homma toimii

Äänestä
  • Antaa kameran laulaa.

    Äänestä

Hyvä että 32 maata tekee yhteistyötä

Äänestä

"Erinomaista että Suomalaisissa Horneteissa on laadukkas kamera-aseistus."

Saadaan komeita maisemakuviakin rumien jenkkihävittäjien kuvien lisäksi.

Äänestä

r.....n uhkaan vastataan vahvalla yhteistyöllä

Äänestä

Erinomaista että yhteistyö tiivistyy entisestään

Äänestä
  • Kamerayhteistyö luo turvaa?

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Kamerayhteistyö luo turvaa?

    r.....n aggressioon vastataan vahvalla yhteistöllä

    Äänestä

Vahvalla yhteistyöllä mennään

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Pohjois-Euroopan ilmaherruus on pian Naton hallussa, ja sitä suomalaisetkin lentäjät pääsevät valvomaan sateen pieksemään kolkkaan Islantiin

Islannin Keflavikista tulee Nato-jäsenyyden myötä kotitukikohta myös suomalaisille lentäjille.

KEFLAVIK Islanti näyttää ankean puolensa syyskuussa. Kukonlaulun aikaan alkanut tauoton sade pistää aikataulun uusiksi Keflavikin tukikohdassa.

– Tällä kelillä ei kannata lentää. Oikukas sää on suurin haaste työssämme täällä, pelkällä koodilla "DEL" esiintyvä Tanskan hävittäjälaivueen komentaja kertoo.

Tanskan ilmavoimien F16-hävittäjät palvelevat Islannissa kuusi viikkoa. Sen jälkeen heidät korvaa laivue jostain toisesta Nato-maasta.

Nato-jäsenyyden myötä suomalaisetkin lentäjät joutuvat vuorollaan valvomaan ja tarvittaessa puolustamaan saarivaltion ilmatilaa.

He saavat käskynsä Islannin lounaiskärjessä sijaitsevasta Keflavikista. Siellä on maan suurin siviililentokenttä ja sen vieressä sotilastukikohta ulkopuolisilta suljetulla alueella.

Tukikohta kuului Natolle vuoteen 2006 saakka, jolloin se siirrettiin hallinnollisesti islantilaisille. Tukikohdan toiminta on kuitenkin edelleen kokonaan sotilasliiton vastuulla, sillä vajaan 380 000 asukkaan Islannilla ei ole omia puolustusvoimia.

Ilma- ja maa-alueen kokonaisuus tärkeintä

Tanskalaisten lähtö valvontalennolle onnistuu alkuiltapäivästä. Ei ole kuitenkaan varmaa, pystyykö Keflavikista noussut F-16 myös palaamaan sinne.

Sääolojen nopeiden ja dramaattisten muutosten takia saattaa käydä niin, että se joutuukin laskeutumaan saarivaltion pohjoisosassa sijaitsevaan Akureyriin.

Toisaalta juuri tällainen arvaamattomuus tekee DELin mukaan Islannista hyvän harjoitusalueen hävittäjälentäjille. Hän toivottaa tulevat suomalaiset Nato-kollegansa tervetulleiksi mukaan.

– Pääsimme jo tänä kesänä harjoittelemaan jonkin verran yhdessä. Suomalaiset asuvat lähellä, joten odotamme innolla yhteisiä harjoituksia, DEL sanoo.

Keflavikin komentokeskuksella on islantilainen johtaja, mutta sen henkilöstö tulee Naton 30 jäsenmaasta.

Operaatiotason komentaja, norjalainen everstiluutnantti Geir Ove Øby kuvaa Suomen ja Ruotsin tulevaa merkitystä Naton ilmavalvonnalle ”erittäin suureksi.”

Käytännössä Nato saa Pohjoismaiden hallinnan myötä ilmaherruuden Pohjois-Euroopassa.

– Ilmatila on tärkeä, ja vielä tärkeämpää on kokonaisuus. Ilmahallinnan lisäksi liitouman maajoukot pääsevät liikkumaan Suomen ja Ruotsin kautta Norjan pohjoisosiin. Siitä on Norjan vaikeakulkuisuuden takia paljon hyötyä, Øby sanoo.

Jättimäistä tiedustelua

Tukikohdassa on useita erikokokoisia pysäköintihalleja. Yhdessä suurimmista on parkissa Yhdysvaltain merivoimien P-8-kone.

Boeing 737-matkustajakoneesta versioitu jättimäinen tiedustelu- ja kuljetuskone tunnetaan etenkin sukellusveneiden jäljittäjänä.

– Suurin syy P8:n kehittämiselle oli se, että sillä päästään etsimään valtamerien sukellusveneitä laajalta alueelta, ja tarvittaessa haastamaan niitä. Tässä työssä P-8 on tehokkaampi ja nopeampi kuin mikään muu kone maailmassa, yhdysvaltalaisten ryhmän komentaja Kevin Harrington sanoo.
P-8:n tiedustelulennot ulottuvat 1 200 merimailin päähään, ilmatankkauksen ansiosta pidemmällekin. Miehistön jäsenet kertovat, että pisin päivämatka Keflavikista on kestänyt 11 tuntia.

1 200 merimailia tarkoittaa sitä, että P-8 pystyy valvomaan Keflavikista käsin meri- ja maa-alueita lännessä Kanadan Newfoundlandiin, etelässä Iberian niemimaalle, kaakossa Ruotsin kiertäen Baltian maihin ja koillisessa Norjaan saakka.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu