IQ on ongelmien ratkaisua johonkin mallinnokseen, valmiiksi kustuun muottiin
mutta ilman muottia kun ei tajua, niin ei voi ymmärtää mitään
IQ on loogista pitkittelyä
yleisemmin sillä ei pärjää
koska älyn pitää olla realistista ja olla elämän kanssa yhtenäistä
pitää edetä jopa siitä huolimatta vaikka elämässä ei olisi enää järkeäkään
järjellä ei selviää, pitää käyttää tunteita aika paljon ja kehoa
yhteispelissä kolmosessa on tosi paljon muutakin kuin se määrä jota älyksi kutsutaan
Järjen pitää olla sujuvaa, ei riitä enää iso IQ
Anonyymi-ap
14
100
Vastaukset
- Anonyymi
ÄO, järki ja tunteet ovat kolme täysin eri asiaa.
- Anonyymi
Sellaista ei ole kuin "muottisidonnainen ÄO". Älykkyyttä on vähän, keskinkertaisesti tai paljon. Älykkyys näkyy käytännössä, kykynä etsiä ratkaisuja, soveltaa, tehdä monimutkaisista asioista päätelmiä jne. Jos on älykkyyttä, sitä voi testata esim. Mensan testillä. On kummallista uskomusta, että Mensan testillä tms. älykkyystestillä nähdään vain "muottiälykkyyttä".
- Anonyymi
Samaa olen myös itse ihmetellyt. Sitä paitsi loogisesti voi aika helposti päätellä, että vaikka testi olisi joku pienen porukan valmiiksi kustu muotti, niin älykäs ihminen ymmärtää logiikan testin ja tehtävien taustalla, sekä osaa soveltaa havainnoimaansa ratkaisun hakemiseksi.
- Anonyymi
Älykkyystestit on monipuolistuneet, esim. WAIS-IV nyt on yksi arvostetuimmista. Ne ei testaa mitään järkeä, vaan kapasiteetteja, nopeuksia, tehoja jne. Eri ominaisuuksia erilaisiin komputointeihin, ja jotkin testit jopa yleistietoa ja sanojen ymmärrystä, joissa ne korreloidaan mm. koulutustasoon osana pisteytystä.
Nopeus on yksi isoin juttu, ja toinen, johon nopeuskin mahdollisesti osin liittyy, on kompleksin tekstin ym. ymmärrys, joka näkyy eri alojen opinnoissa, joissa on selvä monimutkaisuusero; sillä aikanaan erotettiin vajakit, ja sen koommin sillä on erotettu älykkäät, joka pitää sisällään noi.
Sen lisäksi (kokemuksen tuoman tiedon jne. lisäksi, joka on krystaloitua älykkyyttä, tai viisautta ) on useita lahjakkuusalueita, ja kiista, onko älykkyydetkin sitä, on epäselvä. Mutta älykkyyden nähdään vaikuttavan kaikissa lahjakkuuksissa yleisesti, kun taas lahjakkuuden vaikutus älykkyyteen on vähemmän selvää, vaikka se mun nähdäkseni on osin niinkin.
Älykkyys on helpottava ominaisuus, että siitä tarvii olla huolissaan vain työn osin, jonka opinnoissa ja työssä joutuu tekemään, joka voi polttaa loppuun. Muulta osin, lahjakkuus yms., on hyvin keskeistä, ja osa komplekseista älyprosesseista on itselle helpompaa, vaikkei älynsä yleisesti muuten siihen passelisti sopisikaan.
Järki rinnastetaan osin älykkyyteen, johtuen kompleksisuudesta, ja lisäksi järjellä viitataan tervejärkisyyteen (asenteet, mielenterveys yms) ja maalaisjärkeen (samaa). Lisäisin tiedon myös mukaan järkeen, koska se on hyvin keskeinen osa järkevässä päätöksen teossa, kuten ajattelun taidon kehitys, joka on eri kuin älykkyys, ollen kuin jonkin taidon kehitys, oppiaine.- Anonyymi
WAIS ei käsittääkseni ole älykkyystesti, vaan neuropsykologinen kykyjen arviointi. Älykkyys (looginen päättelykyky) on geneettinen ominaisuus, mitä on tietyn verran syntyessään. Korkea äly on lahjakkuus siinä missä mikä tahansa muukin ominaisuus.
Tieto ei ole sama kuin älykkyys, eikä tieto kasvata älykkyyttä. Älykkyys voi helpottaa tiedon sisäistämistä, yhdistämistä ja käyttämistä.
Järjellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tietoa voi kyllä käyttää järkevästi, mutta se mikä on järkevää, on subjektiivista. Omaa subjektiivista käsitystä järjestä voi muokata tiedolla. Mutta tieto ja järki eivät ole sama asia.
"Ajattelun taito" voi tarkoittaa niin monta eri asiaa aina älykkyydestä ja tunnetaidoista vaikkapa avaruudelliseen hahmottamiseen, että sitä ei kyllä oikein voi tässä yhteydessä vertailla.
Ja menee nyt ehkä vähän turhan pieneksi, mutta pakko vielä mainita, että kehitys ei ole sama kuin oppiaine. Opiskelemalla jotain oppiainetta voi kyllä kehittyä kyseisessä oppiaineessa. Harjoittelemalla voi kehittyä opiskelussa.
- Anonyymi
Tulee mieleen vanha sanonta: "kaverilla on älyä, kun vain saisi sen juoksemaan".
- Anonyymi
Minulle uusi sanonta, mutta sitäkin kuvaavampi.
Älykäs voi käyttäytyä tyhmästi. Älykkyys ei ole järkevän käyttäytymisen tai järjen tae. Se mikä on järkevää, voi joku älykkäämpi päättää. Vastaavasti siitä voi päättää joku vähemmän älykäs, jolloin älykkäämpi ei välttämättä pidä toimintaa järkevänä. Viisas osaa valita kultaisen keskitien kokemuksen ja järjen avulla. Älykkyyden avulla viisauden kartoittaminen voi olla helpompaa, mutta ei mitenkään itsestäänselvää.
Älykkyys on mitattava ominaisuus, kun taas järkevyys ja viisaus on molemmat subjektiivista. Älykkyys ei ole mikään ylivertainen ominaisuus, mikä automaattisesti tekisi ihmisestä jotenkin muita paremman. - Anonyymi
Äly juoksee, mutta lunssilla, siis tukoksittain
- Anonyymi
Olet aloittaja pahasti kujalla, joka johtunee matalasta älykkyydestä. ÄO, älykkyysosamäärä, on lukema, pisteyteys, jonka saa, kun tekee testin. Testi itse voi rajoittua johonkin tiettyyn aihepiiriin. ÄO ei kuitenkaan ole sama kuin käytännön älykkyys yksilön ominaisuutena. Jos saa hyvät pisteet testistä, on kyseessä todennäköisesti henkilö, joka kykenee suoriutumaan jopa hyvinkin monimutkaisista tehtävistä ja menestyy elämässä keskivertotallaajaa paremmin.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä lokaamisilmiötä, joka kohdistuu älykkääseen ainekseen. Aina jotenkin pakollista vääntää asiaa niin, että korkea ÄO on turha asia, jolla ei tee mitään, tai jotain vastaavaa. Liekö älykateus epideemisenä ilmiönä?- Anonyymi
Olen osittain samaa mieltä. Mutta mielestäni älykkyys on ainoastaan loogista päättelykykä, mitä myös älykkyystestillä mitataan. ÄO antaa numeron yksilön loogiselle päättelykyvylle suhteutettuna muihin testattuihin.
Testattujen tuloksista, älykkyysosamäärästä, muodostetaan normaalijakauma, jolloin saadaan keskivertoinen ÄO. Testatut, jotka saavat testissä yli tuon keskivertoisen lukeman ovat keskivertoista älykkäämpiä. Vastaavasti testatut jotka saavat lukeman alle tuon keskiverron, eivät ole niin hyviä loogisessa päättelykyvyssä (on väärin puhua tyhmästä).
Jos kaikki maailman ihmiset tekisivät saman ÄO testin, keskiarvo saattaisi liikkua ylös tai alas. Tämä taas muuttaisi käsitystä siitä, että mikä on keskivertoa parempi (tai huonompi) tulos. Esimerkiksi aikaisemmin normaalia älykkäämpänä pidetty voi tipahtaa keskiverron tasolle, jos suurempi otanta testattavissa antaa korkeamman tuloksen.
Älykkyys, eli looginen päättelykyky ei ole mikään automaattinen menestyjän ominaisuus, koska menestymisen käsite on subjektiivinen, eikä sitä voi mitata. Ellei ensin valita jokin tietty tai tietyt vertailukelpoiset kriteerit, kuten vaikkapa varallisuus, jota voi sitten mitata ja verrata.
Usein kuulee puhuttavan erilaisista älykkyyden muodoista, kuten esimerkiksi sosiaalisesta älykkyydestä. Itse olen sitä mieltä, että myös tämä sosiaalinen älykkyys on loogista päättelykykyä: yksilö havainnoi muiden ihmisten käyttäytymistä (sosiaalista logiikkaa), ja muodostaa itsellensä käsityksen (havainnoistaan loogisesti päättelemällä), sosiaalisen kanssakäymisen normeista. Näitä normeja yksilö voi käyttää loogisesti saavuttaakseen tavoitteensa sosiaalisessa kanssakäymisessä (esim. miten saada toinen kuuntelemaan, iloiseksi, vihaiseksi jne.).
Kaikki asiat, kuten ihmiset, ajatukset, normit, tehtävät, luonto ja maailmankaikkeus noudattavat tiettyä logiikkaa, eli syy-seuraussuhteiden tapahtumasarjaa. Looginen päättelykyky, eli älykkyys, on näiden tapahtumasarjojen ymmärtämistä.
Älykkyystesteissä tehtävän anto on tapahtumasarja, mitä pitää jatkaa loogisesti. Voi siis olla erittäin älykäs, eli hyvä päättelemään loogisesti. Mutta jos ei ole ollut esimerkiksi tarpeeksi tekemisissä muiden ihmisten kanssa, ei välttämättä ymmärrä sosiaalisen kanssakäymisen logiikkaa. Tosin keskivertoa älykkäämmälle sen päätteleminen on helpompaa.
Tuo mainitsemasi kateus on kyllä erittäin mielenkiintoinen ilmiö. Uskon, että suurimmalla osasta ihmisiä on erittäin vääristynyt käsitys älykkyydestä, jolloin se usein liitetään virheellisesti esimerkiksi juuri tuohon menestymiseen. Menestyminen taas liitetään usein varallisuuteen. Silloin tulee helposti ajatelleeksi, että on jotenkin muita huonompi, tai varsinkin tyhmempi (ainakin nykyisellään enemmänkin haukkumasana, kuin älykkyyttä kuvaava termi). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen osittain samaa mieltä. Mutta mielestäni älykkyys on ainoastaan loogista päättelykykä, mitä myös älykkyystestillä mitataan. ÄO antaa numeron yksilön loogiselle päättelykyvylle suhteutettuna muihin testattuihin.
Testattujen tuloksista, älykkyysosamäärästä, muodostetaan normaalijakauma, jolloin saadaan keskivertoinen ÄO. Testatut, jotka saavat testissä yli tuon keskivertoisen lukeman ovat keskivertoista älykkäämpiä. Vastaavasti testatut jotka saavat lukeman alle tuon keskiverron, eivät ole niin hyviä loogisessa päättelykyvyssä (on väärin puhua tyhmästä).
Jos kaikki maailman ihmiset tekisivät saman ÄO testin, keskiarvo saattaisi liikkua ylös tai alas. Tämä taas muuttaisi käsitystä siitä, että mikä on keskivertoa parempi (tai huonompi) tulos. Esimerkiksi aikaisemmin normaalia älykkäämpänä pidetty voi tipahtaa keskiverron tasolle, jos suurempi otanta testattavissa antaa korkeamman tuloksen.
Älykkyys, eli looginen päättelykyky ei ole mikään automaattinen menestyjän ominaisuus, koska menestymisen käsite on subjektiivinen, eikä sitä voi mitata. Ellei ensin valita jokin tietty tai tietyt vertailukelpoiset kriteerit, kuten vaikkapa varallisuus, jota voi sitten mitata ja verrata.
Usein kuulee puhuttavan erilaisista älykkyyden muodoista, kuten esimerkiksi sosiaalisesta älykkyydestä. Itse olen sitä mieltä, että myös tämä sosiaalinen älykkyys on loogista päättelykykyä: yksilö havainnoi muiden ihmisten käyttäytymistä (sosiaalista logiikkaa), ja muodostaa itsellensä käsityksen (havainnoistaan loogisesti päättelemällä), sosiaalisen kanssakäymisen normeista. Näitä normeja yksilö voi käyttää loogisesti saavuttaakseen tavoitteensa sosiaalisessa kanssakäymisessä (esim. miten saada toinen kuuntelemaan, iloiseksi, vihaiseksi jne.).
Kaikki asiat, kuten ihmiset, ajatukset, normit, tehtävät, luonto ja maailmankaikkeus noudattavat tiettyä logiikkaa, eli syy-seuraussuhteiden tapahtumasarjaa. Looginen päättelykyky, eli älykkyys, on näiden tapahtumasarjojen ymmärtämistä.
Älykkyystesteissä tehtävän anto on tapahtumasarja, mitä pitää jatkaa loogisesti. Voi siis olla erittäin älykäs, eli hyvä päättelemään loogisesti. Mutta jos ei ole ollut esimerkiksi tarpeeksi tekemisissä muiden ihmisten kanssa, ei välttämättä ymmärrä sosiaalisen kanssakäymisen logiikkaa. Tosin keskivertoa älykkäämmälle sen päätteleminen on helpompaa.
Tuo mainitsemasi kateus on kyllä erittäin mielenkiintoinen ilmiö. Uskon, että suurimmalla osasta ihmisiä on erittäin vääristynyt käsitys älykkyydestä, jolloin se usein liitetään virheellisesti esimerkiksi juuri tuohon menestymiseen. Menestyminen taas liitetään usein varallisuuteen. Silloin tulee helposti ajatelleeksi, että on jotenkin muita huonompi, tai varsinkin tyhmempi (ainakin nykyisellään enemmänkin haukkumasana, kuin älykkyyttä kuvaava termi).Niin ja lisäyksenä vielä tuohon viimeiseen kappaleeseen, kun jäi näköjään ajatus kesken:
Kun vertaa itseään muihin joiltain ominaisuuksilta mitä itsessään haluaisi muuttaa, tuntee kateutta. Tämä on käsittääkseni inhimillinen ominaisuus (en osaa sanoa tarkalleen, en ole psykologi). Uskon myös, että hyvällä itsetunnolla ei tarvitse kadehtia muita, koska hyvällä itsetunnolla ymmärtää olevansa ainutlaatuinen ominaisuuksien (perimän ja persoonallisuuden) kokonaisuus, uniikki (enkä nyt puhu siitä räppäristä).
Osa hyvää itsetuntoa on ymmärrys, että kukaan ei ole täydellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja lisäyksenä vielä tuohon viimeiseen kappaleeseen, kun jäi näköjään ajatus kesken:
Kun vertaa itseään muihin joiltain ominaisuuksilta mitä itsessään haluaisi muuttaa, tuntee kateutta. Tämä on käsittääkseni inhimillinen ominaisuus (en osaa sanoa tarkalleen, en ole psykologi). Uskon myös, että hyvällä itsetunnolla ei tarvitse kadehtia muita, koska hyvällä itsetunnolla ymmärtää olevansa ainutlaatuinen ominaisuuksien (perimän ja persoonallisuuden) kokonaisuus, uniikki (enkä nyt puhu siitä räppäristä).
Osa hyvää itsetuntoa on ymmärrys, että kukaan ei ole täydellinen.Mun älykkyyys on 77 % mutta ikää vasta 76 v toiveissain on piilokehitystä vielä tapahtuman.
- Anonyymi
Osittain samaa mieltä aloittajan kanssa. Vai mitä pitäisi ajatella vaikkapa siitä, jos psykiatrin koulutuksen saanut ihminen on sitä mieltä että transnaiset ovat "oikeasti miehiä" ja transihmisiä on hyväksyttävää syrjiä? Tällaisella henkilöllä voi ehkä olla hyvätasoinen ÄO, mutta kyky ymmärtää tosielämän asioita on matala. ÄO:sta kertominen ei silloin kerro ihmisestä mitään.
- Anonyymi
Ilman tunteita ei ole kognitiota jä järkeä ja ilman kognitiota ei ole tunteita,
Nämä eivät ole erotettavissa,
Terv. Itseoppinut filosofi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1365728- 333515
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O171903Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak251895Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.241730Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta741566Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt141483Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni171370Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111366Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi241317