Kun haluamme puuttua Ukrainan tilanteeseen, niin puutummeko sitten myös naisten oikeuksiin maailman laajuisesti samalla innolla?
Emmi Nuorgamin kolumni: Jina Amini kuoli, koska miehet haluavat määrätä mitä naiset tekevät
Iranilaiset naiset eivät taistele hijabia vastaan, vaan demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Siksi myös Suomessa pitäisi kiinnostua siitä taistelusta, kirjoittaa Nuorgam.
Maailmanlaajuiset protestit Iranin hallitusta vastaan alkoivat, kun islamistihallinnollisen Iranin siveyspoliisit murhasivat 22-vuotiaan kurdinaisen Jina (Mahsa) Aminin. Myös Suomessa on järjestetty mielenilmauksia, mutta somessa saamieni tietojen mukaan tieto niistä ei ole saavuttanut suomalaisia siinä mittakaavassa, kuin Suomen iranilainen yhteisö olisi toivonut.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän.
Länsimaissa on pitkät perinteet sillä, että Lähi-itää pidetään alueena, jolla on omat sisäiset ongelmansa, eivätkä ne koske meitä.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän. Iranilaiset naiset eivät kuitenkaan taistele vain hijabia tai edes islamia vastaan, vaan demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta.
Protesteissa vastustetaan islamistihallinnollista Irania ja islamin käyttöä poliittisen vallankäytön välineenä. Protestien juurisyy ei ole islam, vaan se, millä tavalla uskontoa tulkitaan ja miten sillä oikeutetaan monimutkainen autoritäärinen valtakeskittymä.
Myös Suomessa on välttämätöntä oppia tunnistamaan islamistinen hallinto ja sen vallankäyttö ilman islamofobian lietsomista ja ihmisten uskonnonvapauteen kajoamista.
Protestit eivät siis kohdistu vain huivipakkoon tai sen poistamiseen. Protestit kohdistuvat Iranin islamistiseen hallitukseen.
Vielä 1950-luvulla iranilaiset naiset pukeutuivat länsimaalaisittain. 1979 islamistisen vallankumouksen jälkeen naisille asetettiin huivipakko ja heiltä vietiin muun muassa oikeus matkustamiseen ja työskentelyyn. Iranin valtion tulkinnat islamista muuttuivat hyvin vanhoillisiksi.
2009 Iranin keskiluokka osoitti mieltään ihmisoikeusvastaista presidenttiä Mahmoud Ahmadinejadia vastaan. Vuosina 2017-2019 Iranin köyhien alueiden mielenosoitukset koskivat bensan hintaa ja naisten tiukkoja pukeutumissääntöjä.
Nyt Jina Aminin murhan jälkeen protestit eivät koske enää vain naisia tai tiettyjä yhteiskuntaluokkia. Kaduille ovat lähteneet kaikki. Mellakoissa on tähän mennessä pidätetty reilusti yli tuhat ihmistä ja niissä on kuollut kymmeniä ihmisiä. Miksi nämä protestit kokoavat yhteen iranilaiset yli sukupuoli- ja luokkarajojen?
Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona.
Iranilaisten asenteita Iranin poliittista järjestelmää kohtaan. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona. Fundamentalistiuskonnollinen valtio on siis Iranissa vain harvan toive.
Islamistihallinnollinen Iran rajoittaa kansalaistensa elämää. Dokumentaarisessa projektissa taltioitiin nuorten aikuisten pyrkimystä elää omannäköistään elämää hallituksen kontrollin ja jatkuvan vankeus-, pahoinpitely- ja kuolemanrangaistusuhan alla.
Reportaasissa käsiteltiin vapautta kontrollin sisällä. Koutaniemen kuvissa ei mellakoitu kaduilla. Sen sijaan niissä tanssittiin perheenjäsenten kanssa, urheiltiin kerrostalon kellariin salaa rakennetussa kiipeilykeskuksessa ja vietettiin aikaa ystävien kanssa.
Suuri osa iranilaisten nuorten arjesta tapahtuu suljettujen ja salaisten ovien takana. Monet käyttävät keskenään sovelluksia, joissa poliisien lähelläolosta voi varoittaa kollektiivisesti jaetun kartan avulla.
Iranilaiset ihmiset taistelevat tällä hetkellä Iranin ja tulevaisuutensa puolesta. Eivät he tavoittele kuuta taivaalta. Sen sijaan he tavoittelevat oikeutta esimerkiksi tanssiin, lauluun, sananvapauteen, avioeroon, pukeutumiseen, työhön ja oikeudenmukaiseen oikeusjärjestelmään.
Jina Amini ei kuollut vain hijabin vuoksi. Hän kuoli siksi, että hänen kehollista itsemääräämisoikeuttaan rajoitettiin.
Naisten ja vähemmistöjen kehollinen itsemääräämisoikeus ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa, edes Suomessa.
Kirjoittaja ajattelee, että Iranin huivipakko, Intian huivikielto ja Suomen uimapukupakko ovat kaikki sukua toisilleen. Kaikissa niissä miehet määräävät, miten naisten tulee pukeutua.
https://yle.fi/uutiset/3-12651499
.
Emmi Nuorgamin kolumni: Jina Amini kuoli, koska miehet haluavat määrätä mitä naiset tekevät
Iranilaiset naiset eivät taistele hijabia vastaan, vaan demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Siksi myös Suomessa pitäisi kiinnostua siitä taistelusta, kirjoittaa Nuorgam.
Maailmanlaajuiset protestit Iranin hallitusta vastaan alkoivat, kun islamistihallinnollisen Iranin siveyspoliisit murhasivat 22-vuotiaan kurdinaisen Jina (Mahsa) Aminin. Myös Suomessa on järjestetty mielenilmauksia, mutta somessa saamieni tietojen mukaan tieto niistä ei ole saavuttanut suomalaisia siinä mittakaavassa, kuin Suomen iranilainen yhteisö olisi toivonut.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän.
Länsimaissa on pitkät perinteet sillä, että Lähi-itää pidetään alueena, jolla on omat sisäiset ongelmansa, eivätkä ne koske meitä.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän. Iranilaiset naiset eivät kuitenkaan taistele vain hijabia tai edes islamia vastaan, vaan demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta.
Protesteissa vastustetaan islamistihallinnollista Irania ja islamin käyttöä poliittisen vallankäytön välineenä. Protestien juurisyy ei ole islam, vaan se, millä tavalla uskontoa tulkitaan ja miten sillä oikeutetaan monimutkainen autoritäärinen valtakeskittymä.
Myös Suomessa on välttämätöntä oppia tunnistamaan islamistinen hallinto ja sen vallankäyttö ilman islamofobian lietsomista ja ihmisten uskonnonvapauteen kajoamista.
Protestit eivät siis kohdistu vain huivipakkoon tai sen poistamiseen. Protestit kohdistuvat Iranin islamistiseen hallitukseen.
Vielä 1950-luvulla iranilaiset naiset pukeutuivat länsimaalaisittain. 1979 islamistisen vallankumouksen jälkeen naisille asetettiin huivipakko ja heiltä vietiin muun muassa oikeus matkustamiseen ja työskentelyyn. Iranin valtion tulkinnat islamista muuttuivat hyvin vanhoillisiksi.
2009 Iranin keskiluokka osoitti mieltään ihmisoikeusvastaista presidenttiä Mahmoud Ahmadinejadia vastaan. Vuosina 2017-2019 Iranin köyhien alueiden mielenosoitukset koskivat bensan hintaa ja naisten tiukkoja pukeutumissääntöjä.
Nyt Jina Aminin murhan jälkeen protestit eivät koske enää vain naisia tai tiettyjä yhteiskuntaluokkia. Kaduille ovat lähteneet kaikki. Mellakoissa on tähän mennessä pidätetty reilusti yli tuhat ihmistä ja niissä on kuollut kymmeniä ihmisiä. Miksi nämä protestit kokoavat yhteen iranilaiset yli sukupuoli- ja luokkarajojen?
Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona.
Iranilaisten asenteita Iranin poliittista järjestelmää kohtaan. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona. Fundamentalistiuskonnollinen valtio on siis Iranissa vain harvan toive.
Islamistihallinnollinen Iran rajoittaa kansalaistensa elämää. Dokumentaarisessa projektissa taltioitiin nuorten aikuisten pyrkimystä elää omannäköistään elämää hallituksen kontrollin ja jatkuvan vankeus-, pahoinpitely- ja kuolemanrangaistusuhan alla.
Reportaasissa käsiteltiin vapautta kontrollin sisällä. Koutaniemen kuvissa ei mellakoitu kaduilla. Sen sijaan niissä tanssittiin perheenjäsenten kanssa, urheiltiin kerrostalon kellariin salaa rakennetussa kiipeilykeskuksessa ja vietettiin aikaa ystävien kanssa.
Suuri osa iranilaisten nuorten arjesta tapahtuu suljettujen ja salaisten ovien takana. Monet käyttävät keskenään sovelluksia, joissa poliisien lähelläolosta voi varoittaa kollektiivisesti jaetun kartan avulla.
Iranilaiset ihmiset taistelevat tällä hetkellä Iranin ja tulevaisuutensa puolesta. Eivät he tavoittele kuuta taivaalta. Sen sijaan he tavoittelevat oikeutta esimerkiksi tanssiin, lauluun, sananvapauteen, avioeroon, pukeutumiseen, työhön ja oikeudenmukaiseen oikeusjärjestelmään.
Jina Amini ei kuollut vain hijabin vuoksi. Hän kuoli siksi, että hänen kehollista itsemääräämisoikeuttaan rajoitettiin.
Naisten ja vähemmistöjen kehollinen itsemääräämisoikeus ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa, edes Suomessa.
Kirjoittaja ajattelee, että Iranin huivipakko, Intian huivikielto ja Suomen uimapukupakko ovat kaikki sukua toisilleen. Kaikissa niissä miehet määräävät, miten naisten tulee pukeutua.
https://yle.fi/uutiset/3-12651499
.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aloitamme sodan ajaaksemme naisten oikeuksia samalla tavalla, kuin ajamme Ukrainan kansan oikeuksia asua alueella joiden katsomme kuuluvan Ukrainaan.
Otitko itseesi? Ei olisi kannattanut. Sehän on tosiasia, että naiset olivat esihistoriallisesta ajasta, luullakseni maailman luomisesta asti ilman oikeuksia 1800 luvulle asti länsimaissa, myös Suomessa. Et taida olla tarpeeksi vanha, että tietäisit jotakin Iranin vallankumouksesta 1979 ja Iranin islamilaisen tasavallan perustamisesta huhtikuun 1. pnä 1979.
Islam pitäisi kieltää kaikissa sivistyneissä maissa.
Iran avustaa venäjää sotilaallisesti. Venäjän häviö on myös Iranin tappio. Ulkoinen ja sisäinen paine lisääntyy Iranissakin, jos harvat liittolaiset, kuten venäjä ovat ahtaalla.
Aloittakaamme SOTA ajaaksemme naisten oikeuksia maailmanlaajuisesti!
Venäjällä omat syyt Ukrainan operaatioon ja Suomi vihdoinkin löysi oman syyn aloittaa sotia ympäri maailmaa ajaakseen naisten etuja.
Naisten puolesta on taisteltava! Naisen kunnian puolesta on taisteltava!
Naisten kesken tai naisten puolesta ei ole vielä yhtäkään sotaa käyty, joten eikö olisi aiheellista käydä sota jo nyt, kun syykin sotaan on löydetty.
Emmi yrittää keksiä pyörää uudelleen:D Iranin ihmisoikeustilanteeseen on kiinnitetty huomiota säännöllisesti 70-luvulta alkaen. Ei vain somehuutelulla, vaan naamasta naamaan, ja taloudellisilla sanktioilla. Sanktioiden kiristäminen tuhoaisi vain kansalaisten elämän, jotka kärsivät niistä jo nyt suhteettomasti.
Emmi rinnastaa Iranin sisäisen tilanteen Ukrainaan, mikä on järjetöntä. Ajatteliko Emmi aloittaa sodan Irania vastaan? Vai pitäisikö kuitenkin iranilaisten itsensä herätä taistelemaan tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta? Iran on kuitenkin alueellinen sotilasmahti, jossa vallankumouksen tekeminen ei onnistu somekirjoittelulla.
Perhana kun naiset saavat jo kaiken!
naiset valtaan ja miehet työleirille.