Voihan nenä, sanoi tiltu, ei tämän näin pitänyt mennä....Batman apua
Natoon on voitava mennä ilman Ruotsia, vaikka kuinka kirpaisisi
Lauri NurmiSuomen valtiojohto on alkanut valmistautua vaihtoehtoon, jossa suomalaiset liittyisivät Natoon ennen ruotsalaisia, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.
Turkin hallituksen edustajat ovat useissa tapaamisissa sanoneet suomalaisille, että Nato-jäsenyyden ratifioinnin ”ongelma” on ruotsalaisten kanssa, ei suomalaisten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat tämän Iltalehdelle.
On tapahtunut juuri se, mistä tunnettu ruotsalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Robert Dalsjö varoitti huhtikuussa. Totalförsvarets forskningsinstitutin tutkijan mukaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa on elänyt vahvana ajatus, että ydinaseet ovat moraalisesti pahoja, ”emmekä halua olla niiden kanssa tekemisissä”.
Dalsjö epäili, että joissakin Nato-maissa ruotsalaisiin suhtaudutaan jäsenyyden kynnyksellä aavistuksen penseämmin kuin suomalaisiin.
”Ruotsalaiset ovat istuneet 70 vuoden ajan korkealla hevosen satulassa ja kertoneet moraalisesti, kuinka hankalaa Natossa olisi olla ydinaseiden kanssa”, hän arvioi IL:n haastattelussa.
Turkkilaiset vierastavat ruotsalaisia muistakin syistä kuin kurdikysymyksen takia. Turkki on yksi niistä maista, joissa puolustusliitto Natolla on Yhdysvaltain ydinaseita.
Suomi kaipaa kipeästi pääsyä Naton ydinasesateenvarjon suojaan.
Venäjän epävakaan diktaattorin – jonka järkeen presidentti Joe Biden yrittää epätoivoisesti vedota – ydinasepuheet ovat Ukrainan jälkeen suurin uhka Suomen kaltaiselle Venäjän pienelle rajanaapurille.
Pääsy nopeasti Naton täysjäseneksi on paljon kriittisempää Suomelle kuin Ruotsille.
Tämä on tulkittavissa myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) vastauksista, kun hänen sanavalintojaan punnitsee tarkalla vaa’alla.
Suomen Nato-jäsenyyden on ratifioinut 28 maata Naton 30 jäsenmaasta. Palapelistä puuttuvat Unkari ja Turkki.
Iltalehti kysyi Haavistolta, mitä kuuluu ratifiointiprosessille.
Aloitetaan Unkarista, helpommasta pähkinästä.
”Olen puhunut suoraan Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón kanssa. Unkari ei ole asettanut näissä keskusteluissa mitään ehtoja ratifioinnille vaan on sanonut, että heidän oma parlamentaarinen prosessinsa vie siinä aikaa. He sanovat, että he ratifioivat sitten yhtaikaa Suomen ja Ruotsin jäsenyydet”, Haavisto kertoo.
Unkari myös toiminee näin, eikä maalla ole varaa suututtaa suuria Nato-maita, koska ilman puolustusliiton jäsenyyttä unkarilaisilla ei ole vipuvartta kahdenvälisissä neuvotteluissa venäläisten kanssa.
Vaikka autoritäärinen pääministeri Viktor Orbán köröttelee kaksilla rattailla, kannattaa silti huomata, että Venäjän aloitettua tuhoamissodan Ukrainassa unkarilaiset halusivat maaperälleen Naton pysyvän taisteluosaston eli EFP-joukon. Sellaisen he myös saavat.
Turkin kohdalla Haaviston vastaus on mielenkiintoinen. Elokuussa suomalaiset, ruotsalaiset ja turkkilaiset pitivät kolmikantakokouksen Helsingissä. Sen jälkeen kokousdiplomatia on ollut kahdenvälistä.
”Nämä kahdenväliset kokoontumiset ovat jatkuneet: toisaalta Suomi–Turkki ja toisaalta Ruotsi–Turkki. Ja meillä on se käsitys, että Ruotsin vaalit ja tuleva uusi hallitus eivät muuta millään tavalla Ruotsin sitoutumista kolmikantasopimukseen, vaan tämä prosessi menee samalla tavalla kuin on suunniteltu”, Haavisto sanoo.
Epäilemättä moderaattien Ulf Kristersson pääministerinä ja Sverigedemokraternan Jimmie Åkesson porvarivallan takaajana haluavat Ruotsin pääsevän Natoon, vaikka Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin liehittely on ruotsalaisille enemmän kuin vastenmielistä.
Haavisto jatkaa Turkki-vastaustaan kiinnostavasti.
”On erilaisia Turkin esittämiä kommentteja julkisuudessa, mutta nojaisin nyt aika paljon tähän prosessiin.”
Jatkuu..
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/828265b6-9317-4109-a2d2-341ed600a138
Natoon on voitava mennä ilman Ruotsia, vaikka kuinka kirpaisisi
Lauri NurmiSuomen valtiojohto on alkanut valmistautua vaihtoehtoon, jossa suomalaiset liittyisivät Natoon ennen ruotsalaisia, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.
Turkin hallituksen edustajat ovat useissa tapaamisissa sanoneet suomalaisille, että Nato-jäsenyyden ratifioinnin ”ongelma” on ruotsalaisten kanssa, ei suomalaisten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat tämän Iltalehdelle.
On tapahtunut juuri se, mistä tunnettu ruotsalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Robert Dalsjö varoitti huhtikuussa. Totalförsvarets forskningsinstitutin tutkijan mukaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa on elänyt vahvana ajatus, että ydinaseet ovat moraalisesti pahoja, ”emmekä halua olla niiden kanssa tekemisissä”.
Dalsjö epäili, että joissakin Nato-maissa ruotsalaisiin suhtaudutaan jäsenyyden kynnyksellä aavistuksen penseämmin kuin suomalaisiin.
”Ruotsalaiset ovat istuneet 70 vuoden ajan korkealla hevosen satulassa ja kertoneet moraalisesti, kuinka hankalaa Natossa olisi olla ydinaseiden kanssa”, hän arvioi IL:n haastattelussa.
Turkkilaiset vierastavat ruotsalaisia muistakin syistä kuin kurdikysymyksen takia. Turkki on yksi niistä maista, joissa puolustusliitto Natolla on Yhdysvaltain ydinaseita.
Suomi kaipaa kipeästi pääsyä Naton ydinasesateenvarjon suojaan.
Venäjän epävakaan diktaattorin – jonka järkeen presidentti Joe Biden yrittää epätoivoisesti vedota – ydinasepuheet ovat Ukrainan jälkeen suurin uhka Suomen kaltaiselle Venäjän pienelle rajanaapurille.
Pääsy nopeasti Naton täysjäseneksi on paljon kriittisempää Suomelle kuin Ruotsille.
Tämä on tulkittavissa myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) vastauksista, kun hänen sanavalintojaan punnitsee tarkalla vaa’alla.
Suomen Nato-jäsenyyden on ratifioinut 28 maata Naton 30 jäsenmaasta. Palapelistä puuttuvat Unkari ja Turkki.
Iltalehti kysyi Haavistolta, mitä kuuluu ratifiointiprosessille.
Aloitetaan Unkarista, helpommasta pähkinästä.
”Olen puhunut suoraan Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón kanssa. Unkari ei ole asettanut näissä keskusteluissa mitään ehtoja ratifioinnille vaan on sanonut, että heidän oma parlamentaarinen prosessinsa vie siinä aikaa. He sanovat, että he ratifioivat sitten yhtaikaa Suomen ja Ruotsin jäsenyydet”, Haavisto kertoo.
Unkari myös toiminee näin, eikä maalla ole varaa suututtaa suuria Nato-maita, koska ilman puolustusliiton jäsenyyttä unkarilaisilla ei ole vipuvartta kahdenvälisissä neuvotteluissa venäläisten kanssa.
Vaikka autoritäärinen pääministeri Viktor Orbán köröttelee kaksilla rattailla, kannattaa silti huomata, että Venäjän aloitettua tuhoamissodan Ukrainassa unkarilaiset halusivat maaperälleen Naton pysyvän taisteluosaston eli EFP-joukon. Sellaisen he myös saavat.
Turkin kohdalla Haaviston vastaus on mielenkiintoinen. Elokuussa suomalaiset, ruotsalaiset ja turkkilaiset pitivät kolmikantakokouksen Helsingissä. Sen jälkeen kokousdiplomatia on ollut kahdenvälistä.
”Nämä kahdenväliset kokoontumiset ovat jatkuneet: toisaalta Suomi–Turkki ja toisaalta Ruotsi–Turkki. Ja meillä on se käsitys, että Ruotsin vaalit ja tuleva uusi hallitus eivät muuta millään tavalla Ruotsin sitoutumista kolmikantasopimukseen, vaan tämä prosessi menee samalla tavalla kuin on suunniteltu”, Haavisto sanoo.
Epäilemättä moderaattien Ulf Kristersson pääministerinä ja Sverigedemokraternan Jimmie Åkesson porvarivallan takaajana haluavat Ruotsin pääsevän Natoon, vaikka Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin liehittely on ruotsalaisille enemmän kuin vastenmielistä.
Haavisto jatkaa Turkki-vastaustaan kiinnostavasti.
”On erilaisia Turkin esittämiä kommentteja julkisuudessa, mutta nojaisin nyt aika paljon tähän prosessiin.”
Jatkuu..
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/828265b6-9317-4109-a2d2-341ed600a138
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos nyt odoteltaisiin kuitenkin ihan rauhassa ne ratifioinnit ensin?
Turhaa höpinää. Kun Suomen ratifioinnit ovat koossa, niin sopimus hyväksytään eduskunnassa. Ei siinä mitään erityistä valmistautumista tai asentoa tarvita. Toki toivomme, että Ruotsi on messissä.
Kun ratifiointeja odotellessa Paavo saadaan presidentiksi, hän tulee asettamaan koko hankkeen jäihin. Näin toivon tapahtuvan.
Voi lasta. Olisi kannattanut olla hereillä yhteiskuntaopin tunnilla.