Kuulin että synnytyssairaalat halusivat vauvoille tossuja myssyjä ja lapasia. Iloisena aloin urakan ja kudoin innolla tossuja ja lapasia. Tein ne hyvistä vauvalangoista, en käyttänyt tekokuitulankoja. Paljon tein niitä ja lähetin Turun synnytyssairaalaan. Laitoin kortin mukaan ja yhteystietoni jospa niitä lisääkin toivottiin. Tästä on jo aikaa, mutta mitään ei ole kuulunut. Ei edes kiitoksen sanaa. Perille ovat menneet koska alueuutista näin korissa olevat töppöset ja tunnistin ne oma tekemiseksi. Toiste en lähettele enkä osallistu talkoisiin. Se pieni sana kiitos ei paljon aikaa vie ja se että perille ovat tulleet.
Eikö edes kiitos sanaan ole aihetta.
Anonyymi-ap
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kertoo tämän päivän ihmisistä sen, että kaikkea pitää saada ja se on itsestään selvyys. Kiittämättömyys on aika ikävä asia.
Teit kauniin teon. Jos olet uskossa, ehkä saat pienen palkkion taivaassa tuostakin teostasi. Mutta miksi tarvitset kiitosta? Eikö oma hyvä mieli ole riittävä kiitos? Minäkin olen neulonut Patmoksen joulun lapsi -keräyksen paketteihin, enkä ole koskaan kiitosta saanut, koska en ole yhteystietojani antanut. Katselen joskus heidän videoitaan, joissa Romania lapset availevat lahjapakettejaan. Olisi mahtavaa nähdä minun neulomuksiani. En kuitenkaan sitä odota. Minua lämmittää ajatus, että pienen pieni lahjani meni hyvään tarkoitukseen. Kuten sinunkin meni.
Paras kiitos on kuitenkin minulle se että neuleet lämmittää pientä vauvaa. Kiitos ja huomio olisi ollut paikalla että neuleeni on tullut perille. Kissa kiitoksella kuitenkin elää. Näin ollen voisin toimittaa niitä lisää. Toiseen sairaalaan toimitin myös aika pinon neuleita. Sieltä sain Hyvää palautetta. Sana kiitos on kuitenkin pieni niin myös sinulle tekemisistäsi. Tuntuu vaan että arvostetaanko ihmisten hyviä tekoja. En kuulu kirkkoon joten näin maksan kymmenykseni.