voi vaan jäädä arkisin kotiin. Ei tarvi herätä aikasee, eikä tuhlata bensaa eikä omaa terveyttä altistaa sairauksille. Työttömyys on ihanaa. HEI VAAN KAIKKI ORJAT! Hyvää uutta viikkoa ja muistakaa ahertaa 9 e/ piväkorvauksella minä en tekisi mitään. Hyvä et sinä teet.
ON NIIN IHANA KUN
Anonyymi-ap
1277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En minäkään tekisi 9€ päiväkorvauksella mitään.
Vertailukohtani on vanha. Viimeisetkin "orjatyöni" ajoittuvat markka-aikaan.
Silloin sain orjailusta korvausta 1500mk/ päivä päivärahat maksuton kerrostalokaksion majoitus minulle yksin. Viikonloppujen kotimatkoista sain kilometrikorvaukset.
Orjailuni oli vapaaehtoista. Vielä useamman joutovuoden jälkeen minulle tarjottiin orjailua kunnon korvauksella mutta en enää kiinnostunut en tehtävän enkä riittävien killinkienkään vuoksi.
Niin, joskus tosiaan tuntuu, että olisi vaan ihana jäädä kotiin kun pitäisi lähteä töihin. Kuitenkin jo kahden päivän vapaan toisena päivänä alan flegmatisoitumaan niin, etten jaksaisi/viitsisi tehdä edes jokapäiväisiä arkiaskareita. Jos oöiain pidemmän jakson tekemättä mitään hyödyllistä/töitä, niin olisin varmaan lamaantunut niin, että tarvitsisin jo apua selvitäkseni päivän askareista tai sitten kämppäni alkaisi näyttämään sikolätiltä.
Minulle työnteko sopii ja se rytmittää mukavasti päivää ja unirytmiä. Minä en jaksaisi vain oleskella ja miettiä, mistä saisin rahaa sähkö- tai ruokalaskuun. :(
Minulla on kiva työ, jossa teen yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä, jonka ansiosta niin hyvässä tai huonossa tilanteessa kuin olemme. Minä nautin työkaverien seurasta, mutta lähden taas mielellään työpäivän lopuksi vapaalle ja teen sitten innokkaasti asioita, joita en ole työvuorob aikana kyennyt tekemään.
Jossain vaiheessa minäkin tulen jäämään elkkeelle ja olen jo päättänyt joko jatkaa työntekoa ainakn osa-aikaisena tai sitten keikkatyöläisenä. Sen verran nautin siitä, mitä teen ja voin samalla kokea olevani hyödyllinen Suomen kansalainen.
Minulla taas on niin ihana koti, lapset ja lastenlapset että viihdyn heidän seurassa aremmin kuin töissä vieraiden ihmisten kanssa. On ihanaa kun voi nukkua pitkään ja syödä rauhassa ja mennä ulos jos ilma suosii. Ottaa lastenlasia yökylään ja tehdäheidän kanssa asioita, soittaa, laulaa, piirtää, askarrella... aivan mitä vaankeksiä.
Tämä on elämän tarkoitus, olla omien läheisten kanssa, saaatavissa kun he minua tarvii...ja minä heitä.
Jaksamista, on ja ei sairastelua ei väsymystä... joku viihtyy paremmin töissä, joku taas paremmin kotona.Ne on asioita joista ei voi riidellä...
Olen hyödyllinen läheisilleni ja itselleni..kiva rakentaa mumolaa, jossa lapset ovat avainasemassa, ja tulla tänne koska haluaa. Tämä on minun työni. Paras sellainen.
Juu, ihanaa olla vapaa ja tehdä mitä haluaa, tai olla tekemättä.
On se varmaa ihanaa kun halut ovat riittävän vaatimattomia.
SINULLA NIITÄ EI OLE OLLENKAAN, NIIN OLET KÄYHÄ JA SAAMATON.
Jopa otti vaikeasti! Tajusit asian ytimen joten et ole täysin toivoton tapaus!
Etuoikeutettuja ovat toimeentulotuen nauttijat.
Piti herätä 8 aikaan tänään. Sitten poljin veneelle 10 kilsaa. Veneessäni oli paljon vettä koska on satanut 2 päivää. Piti tyhejntää vene sitten. Sellaisen homma joutuu tekee aina jos omistaa veneen ja kalastaa. On ollut todella huonoja ilmoja 2 viikkoa ettei ole edes kalaan päässyt kuin kerran. Taitaa loppua kalastukausi pian. Menen kerran vielä kalaan ja sitten se on siinä ensi vuonna jatkan.
Haen sillipurkin kaupasta ni on kalaa hoh hoh hah hah kiäh kiäh kiäh suttaa sie fillarilla.
Vaimoni halusi orjailemaan. Oltuaan kotona lasten kanssa 7 vuotta hän ilmoitti minulle lähtevänsä orjailemaan.
Halusi muuta sisältöä elämäänsä ja tavata muita ihmisiä.
Meni K:n kassalle iltatöihin. Klo 17 - 20 ja lauantaisin klo 9 - 15.
Työmatkaa noin 1200m joten saipahan ainakin sen verran liikuntaa ( ulkoilua ).
Hoiti huushollin päivällä ja minä ehdin kotiin ennen orjailijan lähtöä.
On se vaan hullua, että joku haluaa orjailemaan!
Monikaan ei ymmärrä mikä on tärkeä ja mikä ei.
Kun menet työhön, luulet sen olevasi tärkeintä elämässä. Sitä se ei ole,
Täkreintä elämässä on sinä itse, ja kun sen ymmärrät, tulevat seuraavaksi sun läheiset ja oma koti.
Jos niitä ei olisi, sinulla ei olisi mitään.
Jos sinulla olisi vain työ ja siitä saama palkka, se ei tuo sinulle onnea. Silloin ymmärtäisit että rahalla et voi ostaa sitä, mitä sinulta puuttuu.