Mika Aaltola on eliitin sukuja- ei sovi kansan presidentiksi vaan USA-NATO. Mieluumin Väyrynen

kaksois-olento - mark david chapman vai aaltola?

https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2010/12/03/article-1335479-0C311897000005DC-751_224x423.jpg


https://www-dailymail-co-uk.translate.goog/news/article-1335479/Was-John-Lennons-murderer-Mark-Chapman-CIA-hitman-Thirty-years-theres-extraordinary-new-theory.html?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=sc

Suomen Tasavallan järjestysnumeroltaan 13. presidentti Mika Aaltola kertoi HS-kuukausiliitteelle omasta itsestään näin.

- - -
"Mika Aaltola:
”Intohimoinen debatti oli lapsuudenkodissamme rakkauden ilmaisumuoto. Koulutukseemme satsattiin. Meillä ei ollut viimeisimpiä vetimiä ja uusimpia suksia, mutta vanhemmille oli tärkeää, että meillä on kirjoja ja mielenkiintoisia laitteita, joita ostettiin lapsilisillä. Saimme tihrustaa Elisan kanssa kaukoputkella taivaalle, näimme kuun kraaterit ja Venuksen vaiheet.

Isän puheissa esiintyi jatkuvasti Wittgenstein, ja aina kun joku tuntematon soitti, yritin tivata, onko se hän. Äiti taas luki meille jo lapsena dostojevskit ja tolstoit, Raamatun kertomukset ja kreikkalaisen taruston. Hänen kanssaan kävimme baptistiseurakunnassa, helluntaikirkossa, vapaakirkossa ja luterilaisessa kirkossa ja näimme uskonnollista hurmosta.

Elisa halusi pienestä pitäen varjella eläimiä ja luontoa. Hän näki kaiken elämän kallisarvoisena. Muurahaisetkin olivat Elisalle empatian kohde, kun minulle ne olivat esimerkki yhteiskunnasta ja sodista. Saatoin siirtää muurahaisia yhdestä pesästä toiseen, ja katsoa kiinnostuneena, kun ne tappelivat. Se oli Elisalle kauhistus, ja saan kuulla siitä vieläkin. Kaduttaa.

Olimme vähän erilainen perhe, outolintuja, ja tiesin joutuvani yläasteella kiusattavaksi. Vähän jopa toivoin ydinsodan alkavan, jotta välttäisin sen. Sotaa ei tullut, ja minä sain lumipesuja ja vessakasteita. Pelkäsin, että Elisa joutuu kokemaan saman. Yritin valvoa, ettei häntä kiusattaisi.

Kun Elisa oli 11, lähdin Amerikkaan moneksi vuodeksi. Ajattelin häntä poissaollessani paljon.

Niihin aikoihin nenäontelossani oli jatkuvasti kipuja ja näköni oli vääristynyt. Olen jukuripää, enkä käynyt tarpeeksi tiheään lääkärissä. Vuosien kuluttua ollessani professorina Minnesotassa selvisi, että kyse on nenä- ja otsaontelon kasvaimesta. Luin netistä, että on 80 prosentin todennäköisyys kuolla leikkaukseen, mutta en kertonut Elisalle. Vähättelin sairauttani, sillä en osaa ottaa vastaan empatiaa enkä halunnut huolestuttaa rakkaimpiani. Tilanne ei kuitenkaan ollut niin lohduton, kuin luulin. Kasvain leikattiin kun olin 36, ja edellisessä tarkastuksessa asia oli kunnossa.

Elisan kiinnostus filosofiaan syntyi lapsuudenkotimme väittelyistä. Ihmiset tutkivat usein asioita, jotka ovat heillä hukassa, mutta Elisalla asia on päinvastoin: hän tutkii empatiaa ja on hyvin empaattinen. Elisalla on myös vahva oikeudenmukaisuuden kompassi.

Edistyksen hengessä hän ajattelee, että maailma kehittyy. Minä taas olen enemmän pahanilmanlintu, joka on aina kiinnittänyt huomiota taantuviin prosesseihin ja lohduttomampiin trendeihin.

Elisa on minua jämptimpi ja ankarampi. Hän ei pelkästään pyöri abstraktioissa ja analysoi, vaan tekee aktiivisesti töitä eläinten eteen, kuten ajaa pyyntirautojen kieltämistä. Minä vatuloin Suomen ulkopolitiikan korkealentoisissa kuvioissa. Ajatuksia on paljon, toimintaa vähemmän.

Olemme yhteydessä, jos jotain huolestuttavaa tapahtuu. Itse en vieläkään useimmiten kerro omista huolistani. Pidän helposti läheisetkin loitolla ja ajattelen, ettei muita saa kuormittaa omilla murheilla. Ehkäpä se juontuu eteläpohjalaisista juuristani. Olen yhdistelmä ylpeyttä ja häpeää. Pakenen henkilökohtaisuutta abstraktille tasolle ja peittelen heikkouksiani. Elisa on minua paljon rohkeampi ja uskaltaa paljastaa itsensä.

Elisan sairastuminen ravisteli koko perhettämme. Vietin unettomia öitä ja kannoin huolta hänen toipumisestaan. Muistin häntä iltarukouksessa. Toisaalta olen aina ollut luottavainen, että asiat menevät hyvin.

Oman kuolevaisuuden kohtaamisen myötä Elisasta tuli selkeästi päättäväisempi. Hänen tehtävänsä on tuoda esille, että eläinten kärsimystä ei tunnusteta ja oteta huomioon. Olen hänestä hyvin ylpeä.

On meillä ollut riitojakin, erilaisia tulkintoja asioista, vaille jäämisen kokemuksia. En ole ollut maailman läsnäolevin veli enkä ole aina halunnut nähdä Elisan vaikeita hetkiä.

Olemme käyneet toisinaan laulamassa yhdessä karaokea, kuten Katri Helenan Katson autiota hiekkarantaa. Elisa on hyvää seuraa hauskanpitoon, loistotyyppi.”

- - -
Mika Aaltola sanoo asettuvansa hyvin vastentahtoisesti minkään maan presidentiksi, mutta jos pyydetään niin toki lähtee.

Kyllä Paavo teki taas viisaan vedon josta huokuu hänen ammattitaito luopui kansanedustajan paikasta
Ja nyt tulee se viisaus
Eli nyt suuri kansan ihannoima/rakastettu PAAVO voi keskittyä täysin tuleviin presitentin tehtäviin Hyvä Paavo Suomi tarvii sinua vaikeina aikoina

Keneltä tätä pressa juttua on kysytty?

Ihan neeöhööd tyyppi tuo.

Kyllä tosiaan Paavo osoittaa olevansa valtava lahja Suomelle
Näkeehän tuon kepun romahduksen näiltä nuorilta ei löydy samaa taitoa kuin Paavolta aikanaa eli pitää puolue piikki paikoilla
Jospa nyt kepu ymmärtäisi että Paavo resitentiksi nii kyllä Paavo siinä sivussa hoitais kepun taas omalle paikalle elo
Kepu KÄRKEEN

Kuten minäkin paavolainen on jo toinen koipi haudassa vaikka ego vielä ylpistelee.

Paavo Putin Vladimir Väyrynen. Ryssämielisten märkä päiväuni Suomen presidentiksi ja uneksi se jääkin. NEXT!

Kiitos yön parhaista nauruista!

Pipipäisillä Turtiaisella ja Kavoniuksella ei ole edes prosentin kannatusta. Pipipäisten omat ehdokkaat, ei mitään mahiksia.

Paavo taas on menneisyyden mies, joka on jäänyt pysyvästi rähmälleen jo suomettumisen aikana, eikä ole siitä suoristunut. Ei mitään mahiksia presidentiksi, on niin syvästi inhottu mies yli puoluerajojen.