Nykyään yksi merituulivoimala on tyypillisesti teholtaan 6–8 megawattia. Esimerkiksi Siemensin voimalan lapa on 75–81 metriä pitkä ja roottorin halkaisija 154–167 metriä. Vuonna 2024 se alkaa valmistaa 14 megawatin voimalaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/f3fa7015-5290-4c14-9402-10c44c01cb72
Merituulivoimaloihin laitetaan vielä vedyntuottolaitteet ylijäämäsähkön hyötykäyttämiseksi.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/f3fa7015-5290-4c14-9402-10c44c01cb72
Merituulivoimaloihin laitetaan vielä vedyntuottolaitteet ylijäämäsähkön hyötykäyttämiseksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Merituulipuisto
Kilpailu suurelle merituulivoimapuistolle sopivasta paikasta käy kuumana Perämerellä – kahden hankkeen suunnitelmat julkaistiin muutaman viikon välein samalle alueelle
Merituulivoimapuistoissa aiotaan tuottaa myös vetyä. Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn merialueelle tehdyt suunnitelmat vastaavat isoa ydinvoimalaa.
https://yle.fi/uutiset/74-20001611
Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn edustan avomerialue kiinnostaa nyt jättimäisten merituulipuistojen rakentajia. Jo kaksi hanketta on edennyt samalla alueella ympäristönvaikutusten arviointiin miljardien eurojen kokoluokkaa olevilla hankkeillaan.
Skyborn Renewables Offshore Finland julkaisi viime viikolla ympäristövaikutusten arviointiohjelman 120 voimalaa käsittävälle Reimari-puistolleen.
OX2-yhtiö julkaisi omaa Laine-merituulivoimapuistoa koskevan yva-ohjelman muutamaa viikkoa aiemmin.
Skybornin tietojen mukaan kolmaskin yhtiö on hakenut Valtioneuvostolta tutkimuslupaa samalle alueelle. Hanke on siis hyvin houkutteleva yhtiöiden näkökulmasta.
– Se on avomerialuetta ja siellä tuulee hyvin. Tässä kohtaa talousvyöhykettä on sopivan syvyistä merta, johon pystytään rakentamaan nykyteknogialla voimaloiden perustuksia
– Voimaloiden koko on kasvanut, mikä tekee merituulipuistoista nyt taloudellisesti houkuttelevia.
Tuulipuiston nimellisteho olisi suurimmalla voimalatyypillä peräti 3 600 MW kun esimerkiksi Olkiluoto 3 -ydinvoimala on teholtaan 1 600 MW.
Suomen tuulivoimaloista suurimmalla osalla hyötysuhde on 30-40%. Uusimmat ja korkeimmat maavoimalat voivat yltää yli 40%:n hyötysuhteeseen ja merivoimala voi päästä yli 50%:n. Eli jutussa mainitun 3600 MW:n voimalapuiston vuotuinen sähköntuotanto todennäköisesti ylittäisi Olkiluoto 3:n.
Tuulivoimapuistot ovat ok, kunhan ne ovat pääosin suomalaisessa omistuksessa. En halua keskeisten hyödykkeiden omistajuutta, sidonnaisuutta ja rahavirtoja ulkomaille olipa kyseessä sitten saksalais- tai venäläisomisteinen yhtiö. Se pitää olla viime ajoista jo opittuna.
JOS VAIN ROPELLIT KESTÄÄ
Kyllä ne kestää OL3:n röörit ei.
Entä jos on tyyntä?
Silloin käytetään tuulivoimalla tehtyä vetyä.
Hyötysuhde sähköstä vedyn kautta takaisin sähköksi on varsin onneton. Jos tuulivoimaloiden vedystä tehtäisiin synteettistä bensaa niin silloin sille olisi todellista hyötykäyttöä liikenteessä polttoaineena.
Muistettava on myös, että idästä tuleva vihollinen hyökkää tuulivoimaloita vastaan. Niin se teki myös Ukrainassa.
Nyt olisi sitten syytä ottaa ne viimeiset kauniit maisemavalokuvat Suomen rannikoista ja saaristosita. Voimaloiden rakentamisen jälkeen ei enää ole kuvattavaa.
Ekö Pyhäjoelle mahdu nyt tuulivoimaloita. Infra on rakennettu jo valmiiksi.
Kannattaisiko kuitenkin tehdä monta pienempää vaikka vähän kalliimmallakin, ettei yhden laakerin rikkoutuminen pysäytä koko tuotantoa.