"B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa" -merkin käyttö

Siitä kun siinä pitäisi olla pyöräilijälle tehty korotettu pyörätien jatke. Vai jätettiinkö tuo korotus pois kun raitsikoilla ei oikein päässy niiden yli?

Anonyymi kirjoitti:

Siitä kun siinä pitäisi olla pyöräilijälle tehty korotettu pyörätien jatke. Vai jätettiinkö tuo korotus pois kun raitsikoilla ei oikein päässy niiden yli?

siinäpä se, korotettuja suojateitä/pyörätien jatkeita on paljon ilman tuota b7 merkkiä.
Yksi löytyy kylältämme, ei muuta merkkiä kuin suojatien merkki mutta korotettu ja katkoviivoin.
Eli pyöräilijälle ilmoitetaan pyörätien jatke ja autoilijalle että tavallinen suojatie.

Anonyymi kirjoitti:

siinäpä se, korotettuja suojateitä/pyörätien jatkeita on paljon ilman tuota b7 merkkiä.
Yksi löytyy kylältämme, ei muuta merkkiä kuin suojatien merkki mutta korotettu ja katkoviivoin.
Eli pyöräilijälle ilmoitetaan pyörätien jatke ja autoilijalle että tavallinen suojatie.

Lue lisää

Ei korotus mitään suojatien jatketta tee. Ei pyöräilijöille sillä korotuksella ilmoiteta yhtään mitään. Pitää osata liikennesäännöt. Jatkeen tiemaalauksella osoitetaan se pyörätien jatke, mutta se tiemerkintä kuuluu tehdä vain silloin, kun ajoradan liikenteellä on väistämisvelvollisuus siihen jatkeeseen nähden. Väistämisvelvollisuus voidaan osittaa ajoradalle jollakin väistämiseen velvoittavalla liikennemerkillä. Tuo uusi liikennemerkki on yksi niistä.

Ainakin tässä tapauksessa näkyy liikennemerkki selvästi.

https://i.ibb.co/zm1kPB4/Pyorailijan-tienylityspaikka.jpg

...siis ei korotus mitään pyörätien jatketta tee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei korotus mitään suojatien jatketta tee. Ei pyöräilijöille sillä korotuksella ilmoiteta yhtään mitään. Pitää osata liikennesäännöt. Jatkeen tiemaalauksella osoitetaan se pyörätien jatke, mutta se tiemerkintä kuuluu tehdä vain silloin, kun ajoradan liikenteellä on väistämisvelvollisuus siihen jatkeeseen nähden. Väistämisvelvollisuus voidaan osittaa ajoradalle jollakin väistämiseen velvoittavalla liikennemerkillä. Tuo uusi liikennemerkki on yksi niistä.

Lue lisää

Niin, eli siis, ainakin jossain vaiheessa laissa kerrottiin, että pyörätien jatke olisi tiemerkinnän lisäksi myös korotettu. Ja uuden lain mukaan tietenkin asiaan kuuluu että pyörätien jatke on vain sellaisessa paikassa, jossa on ajoradan liikenteelle määrätty väistämisvelvollisuus.

Ilmeisesti siitä korotuksesta on tosiaankin luovuttu edellä mainitsemastani syystä. Pyörätien jatke on tietenkin aina myös tiemerkinnällä merkitty, jota en edellä erikseen maininnut kun sehän on itsestäänselvyys. Tosin se tiemerkintähän ei aina näy. Ainakin täällä pohjoisessa pyöräillään myös talviaikaan, jolloin tiemerkinnät voi olla polanteen alla piilossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin tässä tapauksessa näkyy liikennemerkki selvästi.

https://i.ibb.co/zm1kPB4/Pyorailijan-tienylityspaikka.jpg

Lue lisää

Miten tuo näkyy kuvassa oikealta lähestyvälle pyöräilijälle? Jos jotenkin, niin ainakin huonosti. Mitään syytä en keksi, miksei tuohon ole laitettu kärkikolmiota.

Anonyymi kirjoitti:

...siis ei korotus mitään pyörätien jatketta tee.

Eihän se yksin teekään, ja ilmeisesti sitten ei edes välttämättä tarvitse olla korotusta pyörätien jatkeella. Tai no katsonpa mitä laki sanoo, kun tätä nyt alettiin niin jankkaamaan:

"B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä osoitetaan vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu."

Ok, eli olihan siellä se "korotettu" mainittu, eli pitää sen olla korotettu, paitsi jos on valo-ohjaus.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se yksin teekään, ja ilmeisesti sitten ei edes välttämättä tarvitse olla korotusta pyörätien jatkeella. Tai no katsonpa mitä laki sanoo, kun tätä nyt alettiin niin jankkaamaan:

"B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä osoitetaan vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu."

Ok, eli olihan siellä se "korotettu" mainittu, eli pitää sen olla korotettu, paitsi jos on valo-ohjaus.

Lue lisää

Liikennemerkit (väistämismerkit B5, B6 tai B7) määräävät, osoitetaanko pyörätien jatke tiemerkinnöillä vai ei.

"Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7."

Jos on tarkoitus käyttää tuota "B7" Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkkiä, eikä kohdassa ole liikennevalo-ohjausta, niin sitten pitää olla rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo näkyy kuvassa oikealta lähestyvälle pyöräilijälle? Jos jotenkin, niin ainakin huonosti. Mitään syytä en keksi, miksei tuohon ole laitettu kärkikolmiota.

Miksi ei näkyisi? Näkyyhän se tuossa kuvassakin, joten miksi ei näkyisi myös pyöräilijöille? Pyöräilijän pitää tulla tilanteeseen sopivalla tilannenopeudella, että kykenee huomioimaan tilanteen, liikennesäännöt, liikennemerkit ja tietenkin itse liikkujat, eli liikenteen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei näkyisi? Näkyyhän se tuossa kuvassakin, joten miksi ei näkyisi myös pyöräilijöille? Pyöräilijän pitää tulla tilanteeseen sopivalla tilannenopeudella, että kykenee huomioimaan tilanteen, liikennesäännöt, liikennemerkit ja tietenkin itse liikkujat, eli liikenteen.

Lue lisää

Tuo kuvahan on otettu ajoradan suuntaisesti. Nyt puhuttiin oikealta, siis kohtisuorasti ajorataan nähden, lähestyvästä pyöräilijästä.

Onneksi tämä pyöräilijälle näkymättömyys on ongelmista pienempi - eihän tietämättömyys omasta etuajo-oikeudesta toki vaaratilannetta aiheuta. Suurempi ongelma on se, että merkki muistuttaa niin paljon suojatiemerkkiä, että autoilija ei helposti huomaa kyseessä olevan paikka, jossa mahdollisesti nopeastikin liikkuvalla poikittaisliikenteellä on etuajo-oikeus.

Teinpä tänään testin työpaikan kahvihuoneessa. Näytin merkkiä 6 henkilölle, kaikki autolla liikkuvia. Vain 4 tiesi kyltin merkityksen. Kyllä se kärkikolmio vain olisi parempi valinta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei korotus mitään suojatien jatketta tee. Ei pyöräilijöille sillä korotuksella ilmoiteta yhtään mitään. Pitää osata liikennesäännöt. Jatkeen tiemaalauksella osoitetaan se pyörätien jatke, mutta se tiemerkintä kuuluu tehdä vain silloin, kun ajoradan liikenteellä on väistämisvelvollisuus siihen jatkeeseen nähden. Väistämisvelvollisuus voidaan osittaa ajoradalle jollakin väistämiseen velvoittavalla liikennemerkillä. Tuo uusi liikennemerkki on yksi niistä.

Lue lisää

Niinpä niin.
Uuden lain mukaisesti nuita laittomia merkintöjä ei saisi enään olla.
Valitettavasti suomessa on tuhottomasti noita vanhoja merkintöjä, eli korotettu katkoviivoin merkittyjä suojateitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kuvahan on otettu ajoradan suuntaisesti. Nyt puhuttiin oikealta, siis kohtisuorasti ajorataan nähden, lähestyvästä pyöräilijästä.

Onneksi tämä pyöräilijälle näkymättömyys on ongelmista pienempi - eihän tietämättömyys omasta etuajo-oikeudesta toki vaaratilannetta aiheuta. Suurempi ongelma on se, että merkki muistuttaa niin paljon suojatiemerkkiä, että autoilija ei helposti huomaa kyseessä olevan paikka, jossa mahdollisesti nopeastikin liikkuvalla poikittaisliikenteellä on etuajo-oikeus.

Teinpä tänään testin työpaikan kahvihuoneessa. Näytin merkkiä 6 henkilölle, kaikki autolla liikkuvia. Vain 4 tiesi kyltin merkityksen. Kyllä se kärkikolmio vain olisi parempi valinta.

Lue lisää

Tuota uutta liikennemerkkiä käytetään rakenteellisten korotettujen pyörätien jatkeiden kohdalla (tai jos on liikennevalo-ohjaus). Aika sokea täytyy autoilijan olla, jos ei korotettua pyörätien jatketta huomaa ja reagoi siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota uutta liikennemerkkiä käytetään rakenteellisten korotettujen pyörätien jatkeiden kohdalla (tai jos on liikennevalo-ohjaus). Aika sokea täytyy autoilijan olla, jos ei korotettua pyörätien jatketta huomaa ja reagoi siihen.

Lue lisää

Autoilija voi olla myös asennevammainen idiootti, jonka mielestä hänen ei mitään kävelijöitä ja pyöräilijöitä tarvitse väistellä, koska hän ajaa autolla ja auto on tärkeä. Nämä käyttävät isomman oikeutta, muiden turvallisuuden vaarantaen.

Anonyymi kirjoitti:

siinäpä se, korotettuja suojateitä/pyörätien jatkeita on paljon ilman tuota b7 merkkiä.
Yksi löytyy kylältämme, ei muuta merkkiä kuin suojatien merkki mutta korotettu ja katkoviivoin.
Eli pyöräilijälle ilmoitetaan pyörätien jatke ja autoilijalle että tavallinen suojatie.

Lue lisää

Ylimenokausi on jo päättynyt ja nuo "pyörätien jatkeet" on pitänyt jo poistaa kaikkialta. Kaikki kunnat eivät vaan ole tätä mieltäneet ja niitä "jatkeita" näkyy edelleen. Nyt pitää olla aina tuo B7 merkki jos on tarkoitus antaa pyöräilijöille "etuajo-oikeus".

Anonyymi kirjoitti:

Ylimenokausi on jo päättynyt ja nuo "pyörätien jatkeet" on pitänyt jo poistaa kaikkialta. Kaikki kunnat eivät vaan ole tätä mieltäneet ja niitä "jatkeita" näkyy edelleen. Nyt pitää olla aina tuo B7 merkki jos on tarkoitus antaa pyöräilijöille "etuajo-oikeus".

Lue lisää

Pyörätien jatkeita on kuules edelleen. Siirtymäaika koski pyörätien jatkeen tiemaalauksia ja niiden korjaamista, ei suoraan jatkeiden poistamista. Toki jatke voidaan myös poistaa kokonaan. Laissa lukee näin: "Pyörätien jatkeen tiemerkintä tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.2 säädetyllä tavalla kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta."

Väistämiseen velvoittava liikennemerkki (B5, B6 tai B7) ajoradalle ennen pyörätien jatketta vaikuttaa siihen, että osoitetaanko jatke vai ei ja vain silloin voidaan/kuuluu pyörätien jatke merkitä tiemerkinnällä.

Jatkeen tiemerkintä ei itsessään kuitenkaan vaikuta väistämisvelvollisuuksiin, vaan siihen vaikuttaa tosiaan ajoradalle osoitettu liikennemerkki. Vanhan lain mukaisia pyörätien jatkeita löytyy valitettavasti edelleen ja siksi tiemerkintöihin ei pidäkään luottaa liikaa. Liikennesäännöt ja liikennemerkit ja niiden tarkoitus on syytä opetella ja osata. Ne kertovat miten asiat oikeasti ovat.


Liikennemerkki B5: Väistämisvelvollisuus risteyksessä
https://liikennemerkkeja.fi/liikennemerkit/etuajo-oikeus-ja-vaistamismerkit/b5-vaistamisvelvollisuus-risteyksessa

Liikennemerkki B6: Pakollinen pysäyttäminen
https://liikennemerkkeja.fi/liikennemerkit/etuajo-oikeus-ja-vaistamismerkit/b6-pakollinen-pysayttaminen

Liikennemerkki B7: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa
https://liikennemerkkeja.fi/liikennemerkit/etuajo-oikeus-ja-vaistamismerkit/b7-vaistamisvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa

Käsittääkseni liikennemerkkiä pitää näkyä molempiin suuntiin. On käsittääkseni korjattu sellaisia paikkoja, että merkki näkyy nyt tolpassa molempiin suuntiin. Kyllä pyöräilijäkin näkee sen myös, kun tulee tarpeeksi lähelle sitä pyörätien jatketta. Niin lujaa ei saakaan tulla pyörätien jatkeen kohdalle, etteikö ehdi nähdä kaikki tilanteeseen vaikuttavat liikennemerkit ja prosessoida päässään kaikki liikennesäännöt.

Liikennetilanteet velvoittavat välillä siihen, että pysähdytään "ihmettelemään" että kuka menee ensiksi. Ei ole mikään ihmeellinen asia, vaan täysin normaali liikennetilanne.

Ilmeisesti on paikkoja, jossa liikennemerkkiä ei ole laitettu näkymään molempiin suuntiin. Silloin kannattaa olla yhteydessä kuntaan/kaupunkiin ja pyytää, että tilanne korjataan.

Pyöräilijän ja autoilijan väistämistilanne voi hämmentää, jos liikennemerkki ei näy kahteen suuntaan
https://moottori.fi/liikenne/jutut/pyorailijan-ja-autoilijan-vaistamistilanne-voi-hammentaa-jos-liikennemerkki-ei-nay-kahteen-suuntaan/

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti on paikkoja, jossa liikennemerkkiä ei ole laitettu näkymään molempiin suuntiin. Silloin kannattaa olla yhteydessä kuntaan/kaupunkiin ja pyytää, että tilanne korjataan.

Pyöräilijän ja autoilijan väistämistilanne voi hämmentää, jos liikennemerkki ei näy kahteen suuntaan
https://moottori.fi/liikenne/jutut/pyorailijan-ja-autoilijan-vaistamistilanne-voi-hammentaa-jos-liikennemerkki-ei-nay-kahteen-suuntaan/

Lue lisää

Tuo on muuten oikeasti iso ongelma. Kyllä merkintöjen pitäisi olla selkeät ja vaivatta näkyvissä kaikille. Olin jo väittämässä sinulle vastaan, mutta oikeassa olet ja tuon jutun kuvat näyttävät ongelman selkeästi.

Ehkä tienpitäjät eivät pidä pyöräilyn merkintöjä tärkeinä. Meillähän on edelleen paljon risteyksiä, joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen, mutta vanhentuneilla tiemerkinnöillä viestitään toisin.

Pointti oli siinä, että suojatien käyttäjä lähestyy risteyskohtaa noin 3 - 12 km/h, kun taas pyöräilijä lähestyy noin 15 - 35 km/h. Tilanne on täysin erilainen ja vaatii täysin erilaisen lähestymisnopeuden autoilijalta silloinkin, kun lähestyessä ei vielä ole mitään risteävää liikennettä näkyvissä.

Anonyymi kirjoitti:

Pointti oli siinä, että suojatien käyttäjä lähestyy risteyskohtaa noin 3 - 12 km/h, kun taas pyöräilijä lähestyy noin 15 - 35 km/h. Tilanne on täysin erilainen ja vaatii täysin erilaisen lähestymisnopeuden autoilijalta silloinkin, kun lähestyessä ei vielä ole mitään risteävää liikennettä näkyvissä.

Lue lisää

Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan tilanteisiin sopivalla nopeudella. Tämä koskee kaikkia ajoneuvoja ja kaikkia tilanteita, myös pyöräilijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan tilanteisiin sopivalla nopeudella. Tämä koskee kaikkia ajoneuvoja ja kaikkia tilanteita, myös pyöräilijöitä.

Näin on. Miten liittyy tähän? Meinaatko, että pyöräilijän tulee hidastaa kävelyvauhtiin lähestyessään paikkaa, jossa on etuajo-oikeutettu, ihan vain siksi, että autoilija ei välttämättä noudata väistmissääntöjä? Toimitko samalla tavalla ajaessasi autolla etuajo-oikeutettua tietä 100 km/h rajoitusalueella - hidastat esim 20 km/h nopeuteen kaikissa risteyksissä siltä varalta, että joku tuleekin kolmion takaa eteen?

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Miten liittyy tähän? Meinaatko, että pyöräilijän tulee hidastaa kävelyvauhtiin lähestyessään paikkaa, jossa on etuajo-oikeutettu, ihan vain siksi, että autoilija ei välttämättä noudata väistmissääntöjä? Toimitko samalla tavalla ajaessasi autolla etuajo-oikeutettua tietä 100 km/h rajoitusalueella - hidastat esim 20 km/h nopeuteen kaikissa risteyksissä siltä varalta, että joku tuleekin kolmion takaa eteen?

Lue lisää

Ei pyöräilijän tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin. Mutta autoilijoiden tulee varautua siihen, että pyöräilijät saapuvat tilanteeseen normaalilla pyöräilynopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pyöräilijän tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin. Mutta autoilijoiden tulee varautua siihen, että pyöräilijät saapuvat tilanteeseen normaalilla pyöräilynopeudella.

Tietysti, mutta pointti oli se, että koska kyltti muistuttaa suojatiemerkintää, ei autoilija huomaa että nyt pitäisi varautua myös nopeampiin väistettäviin. Kärkikolmio olisi parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti, mutta pointti oli se, että koska kyltti muistuttaa suojatiemerkintää, ei autoilija huomaa että nyt pitäisi varautua myös nopeampiin väistettäviin. Kärkikolmio olisi parempi.

Lue lisää

Aika heikoilla havainnointikyvyillä pitää olla varustettu, jos ei erota tuota merkkiä. Sellaisen ei pitäisi ajaa autolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti, mutta pointti oli se, että koska kyltti muistuttaa suojatiemerkintää, ei autoilija huomaa että nyt pitäisi varautua myös nopeampiin väistettäviin. Kärkikolmio olisi parempi.

Lue lisää

Kai huomioit sen, että uutta väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkkiä käytetään rakenteellisten korotettujen pyörätien jatkeiden kohdalla. (Voidaan myös käyttää, jos on liikennevalo-ohjaus.)

Minkälainen autoilija ei rakenteellista korotettua kohtaa huomaa? Tällöin pitäisi myös hoksottimet soida ja katsoa, löytyykö uusi liikennemerkki kohdasta.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Miten liittyy tähän? Meinaatko, että pyöräilijän tulee hidastaa kävelyvauhtiin lähestyessään paikkaa, jossa on etuajo-oikeutettu, ihan vain siksi, että autoilija ei välttämättä noudata väistmissääntöjä? Toimitko samalla tavalla ajaessasi autolla etuajo-oikeutettua tietä 100 km/h rajoitusalueella - hidastat esim 20 km/h nopeuteen kaikissa risteyksissä siltä varalta, että joku tuleekin kolmion takaa eteen?

Lue lisää

Meinaan sitä, että pitää ajaa tilanteisiin sopivalla nopeudella. Se on jokaisen ajoneuvon kuljettajan itse mietittävä, että mikä on tilanteeseen sopiva nopeus. Esim. jalankulkijoiden läheisyydessä ei pyöräilijä saa ajaa "täysillä", vaan tulee ottaa jalankulkijat huomioon. Vaaralliset paikat tulee autoilijoidenkin ottaa huomioon. Nopeusrajoitus on "kattonopeus". Tärkeämpi asia on sopiva tilannenopeus.

Anonyymi kirjoitti:

Aika heikoilla havainnointikyvyillä pitää olla varustettu, jos ei erota tuota merkkiä. Sellaisen ei pitäisi ajaa autolla.

Näin on, mutta kun ajaa. Koska meillä ei ole mahdollisuutta poistaa huonoja kuljettajia liikenteestä, on liikenneinfrassa otettava huomioon se tosiasia, että niitä huonoja kuljettajia siellä on.

On paljon autoilijoita, joille tuo uusi ylityspaikan merkki ole lainkaan tuttu.

On jopa autoilijoita, jotka eivät tunne edes suojatiesääntöjä. Viime talvena viittelöin auton kuljettajaa avaamaan ikkunan kysyäkseni, miksi hän tööttäsi ajorataa suojatietä pitkin ylittäneelle kolmen lapsen ryhmälle. Ei kuulemma olisi saanut lähteä ylittämään tietä, koska tie oli liukas ja siten hänellä oli vaikeuksia saada auto pysähtymään. Ehdotin kohteliaasti tieliikennelakiin tutustumista ennen seuraavaa automatkaa. Viikko sitten lenkkeillessäni hölkkäsin ajoradan yli suojatietä pitkin (joka muuten samalla tuollainen pyöräilijän tienylityspaikka, jossa auto väistää pyöräilijää). Auto taas torvea soittamaan. Suojatietä ei kuulemma saa ylittää juosten. Ei kuitenkaan osannut kertoa missä kohdin tieliikennelaissa asetetaan suojatietä käyttävälle jalankulkijalle nopeusrajoitus. Ei myöskään osannut kertoa mikä tämä suurin sallittu nopeus on, mutta oleellista on se, että jalankulkija on synonyymi kävelijälle.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on, mutta kun ajaa. Koska meillä ei ole mahdollisuutta poistaa huonoja kuljettajia liikenteestä, on liikenneinfrassa otettava huomioon se tosiasia, että niitä huonoja kuljettajia siellä on.

On paljon autoilijoita, joille tuo uusi ylityspaikan merkki ole lainkaan tuttu.

On jopa autoilijoita, jotka eivät tunne edes suojatiesääntöjä. Viime talvena viittelöin auton kuljettajaa avaamaan ikkunan kysyäkseni, miksi hän tööttäsi ajorataa suojatietä pitkin ylittäneelle kolmen lapsen ryhmälle. Ei kuulemma olisi saanut lähteä ylittämään tietä, koska tie oli liukas ja siten hänellä oli vaikeuksia saada auto pysähtymään. Ehdotin kohteliaasti tieliikennelakiin tutustumista ennen seuraavaa automatkaa. Viikko sitten lenkkeillessäni hölkkäsin ajoradan yli suojatietä pitkin (joka muuten samalla tuollainen pyöräilijän tienylityspaikka, jossa auto väistää pyöräilijää). Auto taas torvea soittamaan. Suojatietä ei kuulemma saa ylittää juosten. Ei kuitenkaan osannut kertoa missä kohdin tieliikennelaissa asetetaan suojatietä käyttävälle jalankulkijalle nopeusrajoitus. Ei myöskään osannut kertoa mikä tämä suurin sallittu nopeus on, mutta oleellista on se, että jalankulkija on synonyymi kävelijälle.

Lue lisää

>> "Koska meillä ei ole mahdollisuutta poistaa huonoja kuljettajia liikenteestä"

Tuo on ydinpointti. Kyllä pitäisi pystyä poistamaan ajo-oikeus kokonaan, jos osaaminen ja kyky eivät ole vaaditulla tasolla. Tai sitten tällaisille henkilöille ei ylipäätään pitäisi ensinnäkään antaa sitä ajo-oikeutta. Ajo-oikeus kun ei ole mikään jokamiehenoikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan tilanteisiin sopivalla nopeudella. Tämä koskee kaikkia ajoneuvoja ja kaikkia tilanteita, myös pyöräilijöitä.

Iso ongelma on sähköpotkulaudat, koska monella on tapana ajaa "talla tiskissä", eli lautailija voi tulla sieltä nurkan takaa 25 km/h ajotielle.

Anonyymi kirjoitti:

Iso ongelma on sähköpotkulaudat, koska monella on tapana ajaa "talla tiskissä", eli lautailija voi tulla sieltä nurkan takaa 25 km/h ajotielle.

Sähköpotkulauta rinnastetaan polkupyörään, eli tuon 25 km/h ei pitäisi olla ongelma. Jos paikka on sellainen, jossa pyöräilijän tulee väistää autoa, niin se 25 km/h auton alle kaahaava lautailija jääköön alle. Jos taas paikka on sellainen, jossa autoilijan tulee väistää, niin se lautailijan 25 km/h ei voi olla ongelma, koska autoilijan pitää valmistautua väistämään myös 40 km/h lähestyvää pyöräilijää.

Jos paikassa, jossa autolla on väistämisvelvollisuus risteävään pyöräliikenteeseen nähden, on esimerkiksi rakennuksen tai kasvillisuuden takia huono näkyvyys, niin autoilijan pitää sovittaa nopeutensa sen mukaisesti, ei sen pyöräilijän (toki kannattaa jos hengestään pitää, mutta ei tarvitse). Ihan vastaavasti pusikosta kolmion takaa maantielle tuleva autoilija joutuu käytännössä pysähtymään. Ei se 100 km/h maantiellä etenevä etuajo-oikeutettu vauhtiaan pudota.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköpotkulauta rinnastetaan polkupyörään, eli tuon 25 km/h ei pitäisi olla ongelma. Jos paikka on sellainen, jossa pyöräilijän tulee väistää autoa, niin se 25 km/h auton alle kaahaava lautailija jääköön alle. Jos taas paikka on sellainen, jossa autoilijan tulee väistää, niin se lautailijan 25 km/h ei voi olla ongelma, koska autoilijan pitää valmistautua väistämään myös 40 km/h lähestyvää pyöräilijää.

Jos paikassa, jossa autolla on väistämisvelvollisuus risteävään pyöräliikenteeseen nähden, on esimerkiksi rakennuksen tai kasvillisuuden takia huono näkyvyys, niin autoilijan pitää sovittaa nopeutensa sen mukaisesti, ei sen pyöräilijän (toki kannattaa jos hengestään pitää, mutta ei tarvitse). Ihan vastaavasti pusikosta kolmion takaa maantielle tuleva autoilija joutuu käytännössä pysähtymään. Ei se 100 km/h maantiellä etenevä etuajo-oikeutettu vauhtiaan pudota.

Lue lisää

>> "Ei se 100 km/h maantiellä etenevä etuajo-oikeutettu vauhtiaan pudota."

Tuo ei ole ihan vertailukelpoinen tilanne. Näkyvyys on monesti eri luokkaa, kuin esim. taajamissa. Etuajo-oikeutettu taajamaliikenne voi siis olla täysin eri asia. Ei paikkakuntalainen "turisti" voi hyvinkin hidastella kohdissa, jossa hänellä itsellä olisi etuajo-oikeus ja liittyjillä väistämiseen velvoittava liikennemerkki, kuten esim. kolmio.

Jos on paikallistuntemusta ja tietoa esim. vaarallisesta risteyksestä, niin tieliikennelaki velvoittaakin nykyään ottamaan myös toisen liikennesääntöjen vastaisen toiminnan huomioon. 4 § "Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi."

Eli jos tietää paikan vaaralliseksi, niin on velvollinen sovittamaan oma toiminta sen mukaan, vaikka muilla olisi väistämisvelvollisuus.

Anonyymi kirjoitti:

>> "Ei se 100 km/h maantiellä etenevä etuajo-oikeutettu vauhtiaan pudota."

Tuo ei ole ihan vertailukelpoinen tilanne. Näkyvyys on monesti eri luokkaa, kuin esim. taajamissa. Etuajo-oikeutettu taajamaliikenne voi siis olla täysin eri asia. Ei paikkakuntalainen "turisti" voi hyvinkin hidastella kohdissa, jossa hänellä itsellä olisi etuajo-oikeus ja liittyjillä väistämiseen velvoittava liikennemerkki, kuten esim. kolmio.

Jos on paikallistuntemusta ja tietoa esim. vaarallisesta risteyksestä, niin tieliikennelaki velvoittaakin nykyään ottamaan myös toisen liikennesääntöjen vastaisen toiminnan huomioon. 4 § "Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi."

Eli jos tietää paikan vaaralliseksi, niin on velvollinen sovittamaan oma toiminta sen mukaan, vaikka muilla olisi väistämisvelvollisuus.

Lue lisää

"Näkyvyys on monesti eri luokkaa, kuin esim. taajamissa."

Monesti kyllä, mutta yhtä monesti metsästä maantielle liittyvä pikkutie on niin puskissa, että maantietä etenevän on käytännössä tiputettava noin 30 km/h nopeuteen, mikäli on pystyttävä välttämään kolari kolmion takaa lainvastaisesti porhaltavan ajoneuvon kanssa. Kyllä tuosta pykälän 4 asettamasta ennakointivelvollisuudesta huolimatta ajoneuvon kuljettajalla on lähtökohtaisesti oikeus olettaa muiden tienkäyttäjien, etenkin muiden ajoneuvojen kuljettajien, noudattavan liikennesääntöjä. Ei polkupyöräilijä ole tässä mitenkään poikkeus, vaikka moni polkupyöräilijöitä vähäisempinä tienkäyttäjinä pitävä autoilija niin haluaakin ajatella.

Jos olet väylien risteämiskohdassa väistämisvelvollinen, niin SINUN tulee hidastaa tai tarvittaessa pysähtyäkin varmistaakseni turvallinen risteämiskohdan ylitys. Tässä ei ole merkitystä sillä, oletko väistämisvelvollinen toista moottoriajoneuvoa, polkupyörää vai jalankulkijaa kohtaan.

Tottakai kaikkien pitää ennakoida ja kohtuullisesti myös varautua muiden hölmöilyyn, mutta ei tämä millään tavalla tarkoita sitä, että autonkuljettaja saisi suhtautua etuajo-oikeutettuun kevyeen liikenteeseen jotenkin vähäisemmällä vakavuudella kuin etuajo-oikeutettuun 90 km/h etenevään rekkaan.

Onko sitten järkevää asettaa pyöräilijälle etuajo-oikeus paikassa, jossa näkyvyys on huono ja pyöräliikennettä vähemmän kuin autoliikennettä? Mielestäni ei, koska paikan kohdalla hidastelusta autoliikenteelle aiheutuva haitta on suurempi kuin pyöräliikenteen saavuttama hyöty. Liikennesuunnittelussa kuitenkin tehdään paljon virheitä sekä aatteellisista syistä että ymmärtämättömyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

"Näkyvyys on monesti eri luokkaa, kuin esim. taajamissa."

Monesti kyllä, mutta yhtä monesti metsästä maantielle liittyvä pikkutie on niin puskissa, että maantietä etenevän on käytännössä tiputettava noin 30 km/h nopeuteen, mikäli on pystyttävä välttämään kolari kolmion takaa lainvastaisesti porhaltavan ajoneuvon kanssa. Kyllä tuosta pykälän 4 asettamasta ennakointivelvollisuudesta huolimatta ajoneuvon kuljettajalla on lähtökohtaisesti oikeus olettaa muiden tienkäyttäjien, etenkin muiden ajoneuvojen kuljettajien, noudattavan liikennesääntöjä. Ei polkupyöräilijä ole tässä mitenkään poikkeus, vaikka moni polkupyöräilijöitä vähäisempinä tienkäyttäjinä pitävä autoilija niin haluaakin ajatella.

Jos olet väylien risteämiskohdassa väistämisvelvollinen, niin SINUN tulee hidastaa tai tarvittaessa pysähtyäkin varmistaakseni turvallinen risteämiskohdan ylitys. Tässä ei ole merkitystä sillä, oletko väistämisvelvollinen toista moottoriajoneuvoa, polkupyörää vai jalankulkijaa kohtaan.

Tottakai kaikkien pitää ennakoida ja kohtuullisesti myös varautua muiden hölmöilyyn, mutta ei tämä millään tavalla tarkoita sitä, että autonkuljettaja saisi suhtautua etuajo-oikeutettuun kevyeen liikenteeseen jotenkin vähäisemmällä vakavuudella kuin etuajo-oikeutettuun 90 km/h etenevään rekkaan.

Onko sitten järkevää asettaa pyöräilijälle etuajo-oikeus paikassa, jossa näkyvyys on huono ja pyöräliikennettä vähemmän kuin autoliikennettä? Mielestäni ei, koska paikan kohdalla hidastelusta autoliikenteelle aiheutuva haitta on suurempi kuin pyöräliikenteen saavuttama hyöty. Liikennesuunnittelussa kuitenkin tehdään paljon virheitä sekä aatteellisista syistä että ymmärtämättömyyttä.

Lue lisää

Jokainen on velvollinen noudattamaan liikennesääntöjä. Se on kaiken lähtökohta. Muutamassa lain pykälässä on kuitenkin velvollisuus huomioida tilanteet, jossa näin ei kenties tapahdu, eli liikennesääntöjä ei välttämättä noudatetakaan. Silti jokainen on velvollinen liikkumaan sääntöjen mukaan, eikä mikään pykälä muuta tätä velvollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan tilanteisiin sopivalla nopeudella. Tämä koskee kaikkia ajoneuvoja ja kaikkia tilanteita, myös pyöräilijöitä.

Jarrut ovat vahdin surma, eikä niitä käytetä, kuin pakottavassa tilanteessa.

Juuri näin. Mikäli ennen risteysalueella olevaa suojatietä/pyörätien jatketta asennetaan väistämisvelvollisuutta osoittava "kolmio" tai" stop", niin vaikutusalue on koko risteysalue. Tätä ei varmaankaan aina haluta.

Tämä on totta ja erittäin hyvä huomio. Käytännössä tällaista järjestelyä ei kuitenkaan liene missään? Ainakin olisi toivottavaa ettei ole, sillä on selkeämpää, että väistämisvelvollisuus koskee tiettyä kulkusuuntaa ajoneuvotyypistä riippumatta.

Tuntemani paikat, joissa tuota uutta merkkiä on käytetty, ovat sellaisia, joissa kärkikolmio toimisi vallan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on totta ja erittäin hyvä huomio. Käytännössä tällaista järjestelyä ei kuitenkaan liene missään? Ainakin olisi toivottavaa ettei ole, sillä on selkeämpää, että väistämisvelvollisuus koskee tiettyä kulkusuuntaa ajoneuvotyypistä riippumatta.

Tuntemani paikat, joissa tuota uutta merkkiä on käytetty, ovat sellaisia, joissa kärkikolmio toimisi vallan hyvin.

Lue lisää

Sellainenkin huomio vielä, että saako "kolmio" tai "stop" liikennemerkkejä edes käyttää muualla, kuin risteyksissä tai liikenneympyrän kohdalla? Näiden kohdalla laissa kun risteys mainitaan oleellisena tekijänä.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainenkin huomio vielä, että saako "kolmio" tai "stop" liikennemerkkejä edes käyttää muualla, kuin risteyksissä tai liikenneympyrän kohdalla? Näiden kohdalla laissa kun risteys mainitaan oleellisena tekijänä.

Lue lisää

Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä.

Kyllä noita kolmioita on ihan sujuvasti käytetty tässä tarkoituksessa, ja ovat erittäin toimivia siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä.

Kyllä noita kolmioita on ihan sujuvasti käytetty tässä tarkoituksessa, ja ovat erittäin toimivia siihen.

Lue lisää

Kolmio on huono ratkaisu, jos risteyksessä on muitakin väyliä kuin pyöräväylä (ja kävelyväylä).

Anonyymi kirjoitti:

Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä.

Kyllä noita kolmioita on ihan sujuvasti käytetty tässä tarkoituksessa, ja ovat erittäin toimivia siihen.

Lue lisää

"Tietysti, mutta pointti oli se, että koska kyltti muistuttaa suojatiemerkintää, ei autoilija huomaa että nyt pitäisi varautua myös nopeampiin väistettäviin. Kärkikolmio olisi parempi."

Niin, ja paljon halvempi. Tarvitaan vain kaksi liikennemerkkiä ja ajoratamaalaus.
Merkkiä B7 käytettäessä tarvitaan yleensä kuusi merkkiä (jos paikassa on myös suojatie), sekä tien korotus plus ajoratamaalaus.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietysti, mutta pointti oli se, että koska kyltti muistuttaa suojatiemerkintää, ei autoilija huomaa että nyt pitäisi varautua myös nopeampiin väistettäviin. Kärkikolmio olisi parempi."

Niin, ja paljon halvempi. Tarvitaan vain kaksi liikennemerkkiä ja ajoratamaalaus.
Merkkiä B7 käytettäessä tarvitaan yleensä kuusi merkkiä (jos paikassa on myös suojatie), sekä tien korotus plus ajoratamaalaus.

Lue lisää

Kärkikolmiota ei aina voida käyttää. Risteysalueella se tarkoittaisi väistämisvelvoitetta myös ajoradan risteäville kohdille. Sitä ei välttämättä haluta, vaan halutaan pitää ajoradan risteys tasa-arvoisena. Keskellä korttelia "kärkikolmio" varmasti toimisi useassakin tapauksessa. (kärkikolmio = väistämisvelvollisuus risteyksessä oikealta nimeltään.)

Voi olla, että joudutaan käyttämään jopa kahdeksan liikennemerkkiä. Riippuu liikennemerkkien mallista. Molemmat molempiin suuntiin molemmalla puolella, tulee näkyä.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä.

Kyllä noita kolmioita on ihan sujuvasti käytetty tässä tarkoituksessa, ja ovat erittäin toimivia siihen.

Lue lisää

>> "Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä."

Monesti näin on. Syytä kuitenkin muistaa, että risteyksen sisällä jokainen risteävä osa ei kuitenkaan ole oma "pikkuristeys", vaan ovat risteyksen osia ja osa risteyskokonaisuutta. Esim. kevyenliikenteen risteävät osat eivät välttämättä muodosta omia risteyksiä, jos kevyenliikenteen väylä on osa ajoratakokonaisuutta, eli tien osa.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys on paikka, jossa kulkuväylät risteävät. Nämä kulkuväylät voivat olla myös pyöräteitä.

Kyllä noita kolmioita on ihan sujuvasti käytetty tässä tarkoituksessa, ja ovat erittäin toimivia siihen.

Lue lisää

Tieliikennelain 2 § määritellään risteys.

Tässä laissa tarkoitetaan:
13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Samassa tasossa olevien... Risteävät väylät eivät näköjään aina muodosta risteyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kärkikolmiota ei aina voida käyttää. Risteysalueella se tarkoittaisi väistämisvelvoitetta myös ajoradan risteäville kohdille. Sitä ei välttämättä haluta, vaan halutaan pitää ajoradan risteys tasa-arvoisena. Keskellä korttelia "kärkikolmio" varmasti toimisi useassakin tapauksessa. (kärkikolmio = väistämisvelvollisuus risteyksessä oikealta nimeltään.)

Voi olla, että joudutaan käyttämään jopa kahdeksan liikennemerkkiä. Riippuu liikennemerkkien mallista. Molemmat molempiin suuntiin molemmalla puolella, tulee näkyä.

Lue lisää

"Voi olla, että joudutaan käyttämään jopa kahdeksan liikennemerkkiä. Riippuu liikennemerkkien mallista. Molemmat molempiin suuntiin molemmalla puolella, tulee näkyä."

Tämä taitaa mennä saivartelun puolelle, mutta menkööt.
Suojatien merkki on pylvään päässä, ja aina kaksipuolinen, ylityspaikan merkkejä tarvitaan neljä, koska merkki on aina suojatien merkin alla.

Anonyymi kirjoitti:

"Voi olla, että joudutaan käyttämään jopa kahdeksan liikennemerkkiä. Riippuu liikennemerkkien mallista. Molemmat molempiin suuntiin molemmalla puolella, tulee näkyä."

Tämä taitaa mennä saivartelun puolelle, mutta menkööt.
Suojatien merkki on pylvään päässä, ja aina kaksipuolinen, ylityspaikan merkkejä tarvitaan neljä, koska merkki on aina suojatien merkin alla.

Lue lisää

Saivartelua kenties. Tosiaan riippuu mallista.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e8/Finnish_pedestrian_crossing_in_Vimpeli.jpg/1280px-Finnish_pedestrian_crossing_in_Vimpeli.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelain 2 § määritellään risteys.

Tässä laissa tarkoitetaan:
13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Samassa tasossa olevien... Risteävät väylät eivät näköjään aina muodosta risteyksiä.

Lue lisää

"Samassa tasossa olevien... Risteävät väylät eivät näköjään aina muodosta risteyksiä."

Juurikin näin. Tuossa risteävät valtatiet kaksi ja yksitoista, mutta siinä ei ole risteystä.
https://goo.gl/maps/GtDJuuY5UBW2o4VE7

Anonyymi kirjoitti:

"Samassa tasossa olevien... Risteävät väylät eivät näköjään aina muodosta risteyksiä."

Juurikin näin. Tuossa risteävät valtatiet kaksi ja yksitoista, mutta siinä ei ole risteystä.
https://goo.gl/maps/GtDJuuY5UBW2o4VE7

Lue lisää

Niin mikä on sitten "samassa tasossa". Ei kevyenliikenteen väylän kanttikivityskään ole samassa tasossa ajoradan kanssa. Sehän on rakenteellisesti erotettu ja vähän korotettu. Vaikka olisi risteävässä kohdassa madallettu kanttikivitys, jossa pyöräilijät pyöräilevät yli, niin silti se on eri tasossa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mikä on sitten "samassa tasossa". Ei kevyenliikenteen väylän kanttikivityskään ole samassa tasossa ajoradan kanssa. Sehän on rakenteellisesti erotettu ja vähän korotettu. Vaikka olisi risteävässä kohdassa madallettu kanttikivitys, jossa pyöräilijät pyöräilevät yli, niin silti se on eri tasossa.

Lue lisää

Hallituksen esitys antaa hivenen vähän kättä pidempää aiheesta.

"Pykälän 13 kohdassa määriteltäisiin risteys. Määritelmä olisi uusi. Risteys olisi samassa tasossa oleva teiden risteämä, liittymä tai haarautuma. Risteykseen luettaisiin kuuluvaksi myös tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. Määritelmä olisi yhdenmukainen kansainvälisen tieliikennesopimuksen 1 artiklan h kohdan kanssa.

Tien määritelmästä johtuen kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti todeta, onko risteävä väylä tietä vai ei; toisin sanoen, onko kyseessä risteys vai ei. Tätä arviota tehtäessä ei ole merkitystä sillä, risteääkö kaksi tietä samassa tasossa vai onko niiden välillä jokin rakenne, esimerkiksi jalkakäytävä. Tästä esimerkiksi seuraa, että liikennemerkki on toistettava risteyksen jälkeen, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen."

Anonyymi kirjoitti:

Sellainenkin huomio vielä, että saako "kolmio" tai "stop" liikennemerkkejä edes käyttää muualla, kuin risteyksissä tai liikenneympyrän kohdalla? Näiden kohdalla laissa kun risteys mainitaan oleellisena tekijänä.

Lue lisää

'Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä' määrittää liikennemerkkien käyttötavat ja vaatimukset.

Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä 379/2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20200379

"Selkeintä olisi että autoilija väistäisi aina. Autoilija on kumminkin suorittanut ajokortin joten tuntee säännöt."
Kommentissa ei ole päätä eikä häntää. Syyllisyys onnettomuuksissa perustuisi siihen onko osapuolilla ajokortti. Jos molemmilla on kortti, molemmat kärsisivät omat vahinkonsa, säännöistä riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

"Selkeintä olisi että autoilija väistäisi aina. Autoilija on kumminkin suorittanut ajokortin joten tuntee säännöt."
Kommentissa ei ole päätä eikä häntää. Syyllisyys onnettomuuksissa perustuisi siihen onko osapuolilla ajokortti. Jos molemmilla on kortti, molemmat kärsisivät omat vahinkonsa, säännöistä riippumatta.

Lue lisää

On vähän päätä ja häntää kuitenkin. Tieliikennelaki velvoittaa ottamaan huomioon tietyt tienkäyttäjät, joilla on haasteita liikenteessä. Näkee monesta pykälästä, että ajoneuvon kuljettaja täytyy esim. varoa ja suojata suojaamatonta ihmistä ja heitä, jotka eivät selviä turvallisesti liikenteessä. Yksi selkeä esimerkki on lain 29 pykälä.

"Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

Tiettyjä tienkäyttäjäryhmiä pitää siis varoa erityisen paljon, yhtä lailla, kuin esim. kolmion takaa tullessa pitää väistää muita.

Anonyymi kirjoitti:

On vähän päätä ja häntää kuitenkin. Tieliikennelaki velvoittaa ottamaan huomioon tietyt tienkäyttäjät, joilla on haasteita liikenteessä. Näkee monesta pykälästä, että ajoneuvon kuljettaja täytyy esim. varoa ja suojata suojaamatonta ihmistä ja heitä, jotka eivät selviä turvallisesti liikenteessä. Yksi selkeä esimerkki on lain 29 pykälä.

"Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

Tiettyjä tienkäyttäjäryhmiä pitää siis varoa erityisen paljon, yhtä lailla, kuin esim. kolmion takaa tullessa pitää väistää muita.

Lue lisää

Eikä kenenkään päälle saa ajaa.

Anonyymi kirjoitti:

On vähän päätä ja häntää kuitenkin. Tieliikennelaki velvoittaa ottamaan huomioon tietyt tienkäyttäjät, joilla on haasteita liikenteessä. Näkee monesta pykälästä, että ajoneuvon kuljettaja täytyy esim. varoa ja suojata suojaamatonta ihmistä ja heitä, jotka eivät selviä turvallisesti liikenteessä. Yksi selkeä esimerkki on lain 29 pykälä.

"Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

Tiettyjä tienkäyttäjäryhmiä pitää siis varoa erityisen paljon, yhtä lailla, kuin esim. kolmion takaa tullessa pitää väistää muita.

Lue lisää

Mistä tietää, ettei jollakin ole ajokorttia, eli hän ei tunne sääntöjä?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tietää, ettei jollakin ole ajokorttia, eli hän ei tunne sääntöjä?

Ei sitä tiedäkään. Lain tekijät ovat miettineet asiaa näin, noiden 29 pykälässä mainittujen ryhmien osalta.

"Luottamusperiaatetta ei voida soveltaa puhtaasti silloin, kun on kyse lasten, ikääntyneiden tai vammaisten asemasta tienkäyttäjinä. Moottoriajoneuvon kuljettajan on tällaisen tienkäyttäjän havaitessaan otettava huomioon liikennesääntöjen vastaisen käyttäytymisen mahdollisuus. Jos kuljettaja ei pysty varmistumaan, kuuluuko hänen havaitsemansa jalankulkija tai polkupyöräilijä mainittuihin ryhmiin, hänen on oikeuskirjallisuuden mukaan sovitettava toimintansa sen vaihtoehdon mukaan, johon sisältyy suurin riski."

Pitää siis varautua aina pahimpaan, eli että se toinen ei noudata liikennesääntöjä.

Selkeintä olisi että pyöräilijä väistäisi aina, kun ei heiltä voida edellyttää nykyisen kaltaisten "monimutkaisten" väistämissääntöjen ymmärtämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Selkeintä olisi että pyöräilijä väistäisi aina, kun ei heiltä voida edellyttää nykyisen kaltaisten "monimutkaisten" väistämissääntöjen ymmärtämistä.

Näin on mm. Norjassa.

Ajokortti ei missään nimessä ole tae siitä, että tuntee säännöt, varsinkaan uudet säännöt. Esimerkiksi tämä autoille väistämisvelvollisuuden pyöräilijään nähden tuova kyltti on lisätty lakiin myöhemmin kuin 99 prosenttia autoilijoista on saanut ajokorttinsa.

Toisekseen, tässä yhteiskunnassa oletus lain tuntemisesta ja noudattamisesta ei ole millään tavalla sidoksissa mihinkään kortteihin. Kansalaisen oletetaan toimivan kaikkien lakien mukaisesti, vaikka niitä lakeja ei missään opetettaisi. Jos rakennat talon, tulee sinun itse perehtyä siihen liittyvään lainsäädäntöön. Jos lähdet liikenteeseen polkupyörällä, on velvollisuutesi perehtyä asiaa koskevaan lainsäädäntöön, vaikka mitään ajokorttia ei vaaditakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ajokortti ei missään nimessä ole tae siitä, että tuntee säännöt, varsinkaan uudet säännöt. Esimerkiksi tämä autoille väistämisvelvollisuuden pyöräilijään nähden tuova kyltti on lisätty lakiin myöhemmin kuin 99 prosenttia autoilijoista on saanut ajokorttinsa.

Toisekseen, tässä yhteiskunnassa oletus lain tuntemisesta ja noudattamisesta ei ole millään tavalla sidoksissa mihinkään kortteihin. Kansalaisen oletetaan toimivan kaikkien lakien mukaisesti, vaikka niitä lakeja ei missään opetettaisi. Jos rakennat talon, tulee sinun itse perehtyä siihen liittyvään lainsäädäntöön. Jos lähdet liikenteeseen polkupyörällä, on velvollisuutesi perehtyä asiaa koskevaan lainsäädäntöön, vaikka mitään ajokorttia ei vaaditakaan.

Lue lisää

On toki helpompaa toimia tieliikennelain mukaisesti, jos osaa liikennesäännöt. Muuten voi olla haasteellista. Pitäisikö olla velvollisuus kouluttautua uudelleen jossakin kohtaa jotta saa pitää ajo-oikeuden?

Lain tekijät ovat kuitenkin huomioineet tiettyjen tienkäyttäjäryhmien kyvyn toimia liikenteessä ja heidän liikennesääntöjen vastaisen käyttäytymisen mahdollisuuden ja velvoittaneet ajoneuvon kuljettajia varomaan näitä tienkäyttäjiä eritysien paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on mm. Norjassa.

Sama lopputulos vähäjärkisten sääntöjen ymmärryksen suhteen, väistää sitten autoilija aina tai väistää pyöräilijä aina.

Anonyymi kirjoitti:

Sama lopputulos vähäjärkisten sääntöjen ymmärryksen suhteen, väistää sitten autoilija aina tai väistää pyöräilijä aina.

Paitsi että autojen pysäyttely ja kiihdyttely saastuttaa ilman ja johtaa maailman tuhoon.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi että autojen pysäyttely ja kiihdyttely saastuttaa ilman ja johtaa maailman tuhoon.

Liikenteessä on valtavasti enemmän paikkoja ja tilanteita, jossa joutuu pysähtymään, kun pyöräilijöiden väistäminen.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi että autojen pysäyttely ja kiihdyttely saastuttaa ilman ja johtaa maailman tuhoon.

Tuon takia tulisi kaikissa tilanteissa mennä kevyen liikenteen ehdoilla.

En tiedä kenelle vastasit, mutta joo, aika sokea täytyy olla, jos liikennemerkkejä ei näe.

https://i.ibb.co/HTHBsX0/Korotettu-jatke.jpg

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kenelle vastasit, mutta joo, aika sokea täytyy olla, jos liikennemerkkejä ei näe.

https://i.ibb.co/HTHBsX0/Korotettu-jatke.jpg

Lue lisää

Kysymys ei ole näkemisestä, vaan huomaamisesta. Harva kuljettaja aktiivisesti kyylää kadunvarren kylttejä. Pitäisi tietysti, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Kun on kaukaa jo rekisteröinyt, että tuossa on suojatie, niin ei välttämättä tule huomattua, että lisäksi siinä on tuo paikan luonteen täysin muuttava merkki myös. Näin varsinkin, jos tuollainen lisätään ennestään tuttuun paikkaan.

Olet ehkä huomannut, että kun liikennejärjestelyjä muutetaan, meinaa se monelta paikassa aiemmin liikkuneelta jäädä huomaamatta. Tuoreimpia esimerkkejä on Haagan liikenneympyrä. Torvet soivat tiuhaan, kun vanhaan järjestelyyn tottuneet ajelevat nykyisten kaistojen poikki vanhasta tottumuksesta.

Väite oli, että tuo suojatiemerkintää muistuttava kyltti jää helpommin huomaamatta kuin kärkikolmio. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, vaikka toki autoilijan kuuluisi tuokin huomata. Se ei vaan varmasti yhtään lohduta sen auton alle jääneen pyöräilijän omaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys ei ole näkemisestä, vaan huomaamisesta. Harva kuljettaja aktiivisesti kyylää kadunvarren kylttejä. Pitäisi tietysti, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Kun on kaukaa jo rekisteröinyt, että tuossa on suojatie, niin ei välttämättä tule huomattua, että lisäksi siinä on tuo paikan luonteen täysin muuttava merkki myös. Näin varsinkin, jos tuollainen lisätään ennestään tuttuun paikkaan.

Olet ehkä huomannut, että kun liikennejärjestelyjä muutetaan, meinaa se monelta paikassa aiemmin liikkuneelta jäädä huomaamatta. Tuoreimpia esimerkkejä on Haagan liikenneympyrä. Torvet soivat tiuhaan, kun vanhaan järjestelyyn tottuneet ajelevat nykyisten kaistojen poikki vanhasta tottumuksesta.

Väite oli, että tuo suojatiemerkintää muistuttava kyltti jää helpommin huomaamatta kuin kärkikolmio. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, vaikka toki autoilijan kuuluisi tuokin huomata. Se ei vaan varmasti yhtään lohduta sen auton alle jääneen pyöräilijän omaisia.

Lue lisää

Jos ei "skannaa" liikenteessä liikennemerkkejä ja liikennetilanteita ja ole tietoinen asioista, niin sitten ei mielestäni ole sovelias ajoneuvon kuljettajaksi. Onko syy sitten se, että ajo-oikeuden saa liian heppoisesti ja helposti. Pitäisikö vaatimustasoa nostaa? Kyse ei kutenkaan ole mistään jokamiehenoikeudesta, vaan pitää kouluttautua ja ymmärtää mitä on tekemässä miten liikenteessä toimitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei "skannaa" liikenteessä liikennemerkkejä ja liikennetilanteita ja ole tietoinen asioista, niin sitten ei mielestäni ole sovelias ajoneuvon kuljettajaksi. Onko syy sitten se, että ajo-oikeuden saa liian heppoisesti ja helposti. Pitäisikö vaatimustasoa nostaa? Kyse ei kutenkaan ole mistään jokamiehenoikeudesta, vaan pitää kouluttautua ja ymmärtää mitä on tekemässä miten liikenteessä toimitaan.

Lue lisää

Liikenne on täynnä ajoneuvon kuljettajia, ja jalankulkijoita, jotka eivät ole soveliaita liikkumaan liikenteessä. Se on asia, joka on otettava huomioon, koska sitä ei voida estää. Ajo-oikeuden saamisen vaatimustason nostamisella on hyvin vaikea vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikenteessä käyttäytyvät. Sillä voidaan vaikuttaa vain "ajouransa" aloittavien sen hetkiseen tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen. Asenteeseen ja myöhempään kykyyn on käytännössä mahdoton vaikuttaa kriteereitä muuttamalla.

Anonyymi kirjoitti:

Liikenne on täynnä ajoneuvon kuljettajia, ja jalankulkijoita, jotka eivät ole soveliaita liikkumaan liikenteessä. Se on asia, joka on otettava huomioon, koska sitä ei voida estää. Ajo-oikeuden saamisen vaatimustason nostamisella on hyvin vaikea vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikenteessä käyttäytyvät. Sillä voidaan vaikuttaa vain "ajouransa" aloittavien sen hetkiseen tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen. Asenteeseen ja myöhempään kykyyn on käytännössä mahdoton vaikuttaa kriteereitä muuttamalla.

Lue lisää

Voitaisiin estää, jos olisi haluja. Poliitikoilla ei taida olla haluja, tahtoa tai uskallusta.

Ei kun kielletään pyöräily kokonaan.

En huomaa moista. Melko selkeät liikennesäännöt mielestäni.

Liikennemerkki: https://i.ibb.co/c3wqkJg/Liikennemerkki-B7.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Liikennemerkki: https://i.ibb.co/c3wqkJg/Liikennemerkki-B7.jpg

Teksti on nykyään tällainen:

"Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä osoitetaan vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle."

"Muistetaan sekin että Suomessa ei ole kenelläkään etuajo-oikeutta on vain väistämisvelvollisuuksia."
Tuo nyt on saivartelua yhdestä sanasta. Yhtä lailla voin sanoa, ettei minulla ole väistämisvelvollisuuttakaan.

Tieliikennelaista löytyy "etuajo" sanalla hakemalla asioita. Kannattaa kokeilla.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729

Anonyymi kirjoitti:

"Muistetaan sekin että Suomessa ei ole kenelläkään etuajo-oikeutta on vain väistämisvelvollisuuksia."
Tuo nyt on saivartelua yhdestä sanasta. Yhtä lailla voin sanoa, ettei minulla ole väistämisvelvollisuuttakaan.

Lue lisää

Ei ole etuajo-oikeutta, mutta kuitenkin on etuajo-oikeutettu tie ja osoittava "lakritsi" liikennemerkki. Etuajo-oikeutettua tietä ajettaessa voi huoletta olettaa risteävien teiden suunnasta tuleville olevan asetettu kärkikolmio tai STOP-merkki.

Etuajo-oikeutettu tie päättyy vasta sen päättymistä osoittavaan liikennemerkkiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Muistetaan sekin että Suomessa ei ole kenelläkään etuajo-oikeutta on vain väistämisvelvollisuuksia."
Tuo nyt on saivartelua yhdestä sanasta. Yhtä lailla voin sanoa, ettei minulla ole väistämisvelvollisuuttakaan.

Lue lisää

Ei voi yhtälailla sanoa niin, koska väistämisvelvollisuus määrätään tieliikennelaissa useassa sen pykälässä. Ei mielestäni voi myöskään sanoa, etteikö etuajo-oikeutta olisi kenelläkään, sillä etuajo-oikeus mainitaan myös laissa, kuten esim. etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien osalta.

"Jotkut kirjoittavat siitä, että sekoittuu liikaa suojatie liikennemerkkiin. Sehän on myös erittäin tärkeä liikennemerkki. Suojatie liikennemerkki velvoittaa antamaan suojatien yli pyrkiville jalankulkijoille oikein esteetön kulku yli. Ei siis saa estää tai häiritä jalankulkijoiden suojatieylitystä mitenkään."

Kyllä, suojatiemerkki on ihan yhtä tärkeä merkki. Visuaalinen sekoittuminen on kuitenkin siksi ongelmallista, että autoilija ei välttämättä havaitse, että tässä kohdassa pitää jalankulkijoiden lisäksi väistää pyörälijöitä. Jalankulkija liikkuu tyypillisesti 3 - 15 km/h, kun pyöräilijä liikkuu tyypillisesti 15 - 30 km/h. Ero on valtava. Vähän kuin tulisi kolmion takaa luullen tulevasi tielle, jossa ajetaan 40 km/h mutta siellä ajetaankin 80 km/h.

Vaikka pitäisi, niin kaikki autoilijat eivät tunne tuota "uutta" merkkiä. Siksikin kärkikolmio olisi järkevämpi valinta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jotkut kirjoittavat siitä, että sekoittuu liikaa suojatie liikennemerkkiin. Sehän on myös erittäin tärkeä liikennemerkki. Suojatie liikennemerkki velvoittaa antamaan suojatien yli pyrkiville jalankulkijoille oikein esteetön kulku yli. Ei siis saa estää tai häiritä jalankulkijoiden suojatieylitystä mitenkään."

Kyllä, suojatiemerkki on ihan yhtä tärkeä merkki. Visuaalinen sekoittuminen on kuitenkin siksi ongelmallista, että autoilija ei välttämättä havaitse, että tässä kohdassa pitää jalankulkijoiden lisäksi väistää pyörälijöitä. Jalankulkija liikkuu tyypillisesti 3 - 15 km/h, kun pyöräilijä liikkuu tyypillisesti 15 - 30 km/h. Ero on valtava. Vähän kuin tulisi kolmion takaa luullen tulevasi tielle, jossa ajetaan 40 km/h mutta siellä ajetaankin 80 km/h.

Vaikka pitäisi, niin kaikki autoilijat eivät tunne tuota "uutta" merkkiä. Siksikin kärkikolmio olisi järkevämpi valinta.

Lue lisää

Useimmiten samassa kohtaa on sekä suojatie, että pyörätien jatke. Silloin löytyvät molemmat liikennemerkit tolpasta. Kun on molemmat liikennemerkit, niin visuaalinen sekoittuminen ei ole samalla tavalla haastava asia.

https://i.ibb.co/zm1kPB4/Pyorailijan-tienylityspaikka.jpg
https://i.ibb.co/1z1yWzb/Vaist-misvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa.jpg
https://i.ibb.co/HTHBsX0/Korotettu-jatke.jpg

^ Onhan siinä kohtaa myös se korotus, joka sekin antaa vinkkiä aiheesta. Voi toki olla liikennevaloristeyksessä korottamaton jatke, mutta useimmiten on varmaan kuitenkin se korotus.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmiten samassa kohtaa on sekä suojatie, että pyörätien jatke. Silloin löytyvät molemmat liikennemerkit tolpasta. Kun on molemmat liikennemerkit, niin visuaalinen sekoittuminen ei ole samalla tavalla haastava asia.

https://i.ibb.co/zm1kPB4/Pyorailijan-tienylityspaikka.jpg
https://i.ibb.co/1z1yWzb/Vaist-misvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa.jpg
https://i.ibb.co/HTHBsX0/Korotettu-jatke.jpg

Lue lisää

Kolmesta kuvasta yhdessä on suojatien merkki väärässä paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

^ Onhan siinä kohtaa myös se korotus, joka sekin antaa vinkkiä aiheesta. Voi toki olla liikennevaloristeyksessä korottamaton jatke, mutta useimmiten on varmaan kuitenkin se korotus.

Lue lisää

Totta, tosin korotettuja suojateitä valtavasti, mutta noita pyöräilijän ylityspaikkoja hyvin vähän, joten korotuksesta ei mitenkään päälimmäisenä tule pyöräilijä mieleen.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmiten samassa kohtaa on sekä suojatie, että pyörätien jatke. Silloin löytyvät molemmat liikennemerkit tolpasta. Kun on molemmat liikennemerkit, niin visuaalinen sekoittuminen ei ole samalla tavalla haastava asia.

https://i.ibb.co/zm1kPB4/Pyorailijan-tienylityspaikka.jpg
https://i.ibb.co/1z1yWzb/Vaist-misvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa.jpg
https://i.ibb.co/HTHBsX0/Korotettu-jatke.jpg

Lue lisää

On se silti pienen kyselytutkimukseni perusteella haastava. Kysyin samoilla nurkilla asuvilta sukulaisilta ovatko huomanneet läheisellä tiellä olevat ylityspaikat. Viidestä autoilijasta yksi oli huomannut, ja ovat kuitenkin olleet siinä ainakin toista vuotta.

Edelleen, en ole vielä kertaakaan nähnyt sellaita merkkiä paikassa, jossa ei olisi yhtä hyvin voinut olla helpommin erottuva ja jokaiselle maailman autoilijalle tuttu kärkikolmio.

Anonyymi kirjoitti:

On se silti pienen kyselytutkimukseni perusteella haastava. Kysyin samoilla nurkilla asuvilta sukulaisilta ovatko huomanneet läheisellä tiellä olevat ylityspaikat. Viidestä autoilijasta yksi oli huomannut, ja ovat kuitenkin olleet siinä ainakin toista vuotta.

Edelleen, en ole vielä kertaakaan nähnyt sellaita merkkiä paikassa, jossa ei olisi yhtä hyvin voinut olla helpommin erottuva ja jokaiselle maailman autoilijalle tuttu kärkikolmio.

Lue lisää

Käytetäänhän myös kolmioita, kun kohdassa ei ole korotusta.

https://i.ibb.co/m4xzHCR/Kolmiot-kohdassa.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Käytetäänhän myös kolmioita, kun kohdassa ei ole korotusta.

https://i.ibb.co/m4xzHCR/Kolmiot-kohdassa.jpg

Lue lisää

Käytetään tietysti ja hyvä niin. Käytetään myös muissa maissa. Olisi hyvä käyttää aina kun mahdollista, vaikka korotus olisikin.

Ylipäänsä uusien tai maakohtaisten liikennemerkkien ja -sääntöjen keksimistä olisi hyvä välttää, koska hyvin harva lukee tieliikennelakia ja sen päivityksiä, vaan sillä tiedolla mennään, joka joskus on opittu. Sama pätee ulkomaalaiseen kuljettajaan. Ei meistä kukaan ala tavaamaan paikallista tieliikennelakia ennen kuin ajaa jossain muussa maassa. Monesti sitä ei ole edes tarjolla millään kuskin ymmärtämällä kielellä.

Anonyymi kirjoitti:

On se silti pienen kyselytutkimukseni perusteella haastava. Kysyin samoilla nurkilla asuvilta sukulaisilta ovatko huomanneet läheisellä tiellä olevat ylityspaikat. Viidestä autoilijasta yksi oli huomannut, ja ovat kuitenkin olleet siinä ainakin toista vuotta.

Edelleen, en ole vielä kertaakaan nähnyt sellaita merkkiä paikassa, jossa ei olisi yhtä hyvin voinut olla helpommin erottuva ja jokaiselle maailman autoilijalle tuttu kärkikolmio.

Lue lisää

Riippuu tilanteesta. Jos pyörätien jatke sijaitsee vaikkapa juuri ennen ajoratojen risteystä. "Kolmio" ja "Stop" liikennemerkit vaikuttavat koko risteykseen ja kaikkiin väyliin, eikä pelkästään pyörätien jatkeeseen. Tämä on varmaankin yksi seikka, joka on vaikuttanut uuden liikennemerkin tuloon.

Jos halutaan vaikuttaa pelkästään jatkeen väistämisvelvollisuuteen, mutta ei sen jälkeen olevaan ajoratojen risteyskohtaan, niin silloinhan ei voida käyttää kolmiota (tai stop liikennemerkkiä).

Otetaan vaikka tällainen esimerkki: https://i.ibb.co/MC83f7X/Korotus.jpg

Jos tuossa haluttaisiin määrätä väistämisvelvollisuus vain pyöräilijöihin nähden, niin ei voida laittaa kolmiota (tai stop). Se tarkoittaisi silloin myös väistämisvelvollisuutta koko risteystä kohtaan, eli myös korotetun osan jälkeistä ajoradan liikennettä kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Jos pyörätien jatke sijaitsee vaikkapa juuri ennen ajoratojen risteystä. "Kolmio" ja "Stop" liikennemerkit vaikuttavat koko risteykseen ja kaikkiin väyliin, eikä pelkästään pyörätien jatkeeseen. Tämä on varmaankin yksi seikka, joka on vaikuttanut uuden liikennemerkin tuloon.

Jos halutaan vaikuttaa pelkästään jatkeen väistämisvelvollisuuteen, mutta ei sen jälkeen olevaan ajoratojen risteyskohtaan, niin silloinhan ei voida käyttää kolmiota (tai stop liikennemerkkiä).

Otetaan vaikka tällainen esimerkki: https://i.ibb.co/MC83f7X/Korotus.jpg

Jos tuossa haluttaisiin määrätä väistämisvelvollisuus vain pyöräilijöihin nähden, niin ei voida laittaa kolmiota (tai stop). Se tarkoittaisi silloin myös väistämisvelvollisuutta koko risteystä kohtaan, eli myös korotetun osan jälkeistä ajoradan liikennettä kohtaan.

Lue lisää

Ymmärrän tuon teorian tasolla, mutta käytännön tasolla tuo tuskin koskaan tulee vastaan. En ole ainakaan nähnyt. Olisi hyvin erikoista, jos tuossa esimerkkikuvasi tapauksessa haluttaisiin määrätä väistämisvelvollisuus pyörätien käyttäjiin nähden, mutta ei ajoradalla kulkeviin ajoneuvoihin nähden. On selkeämpää, että koskee kaikkea tietynsuuntaista ajoneuvoliikennettä samalla tavalla. Selkeys lisää turvallisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän tuon teorian tasolla, mutta käytännön tasolla tuo tuskin koskaan tulee vastaan. En ole ainakaan nähnyt. Olisi hyvin erikoista, jos tuossa esimerkkikuvasi tapauksessa haluttaisiin määrätä väistämisvelvollisuus pyörätien käyttäjiin nähden, mutta ei ajoradalla kulkeviin ajoneuvoihin nähden. On selkeämpää, että koskee kaikkea tietynsuuntaista ajoneuvoliikennettä samalla tavalla. Selkeys lisää turvallisuutta.

Lue lisää

On ihan käytännönkin tasolla tilanteita, joissa asialla on merkitys.

https://i.ibb.co/jv6sjNq/vaistpyorailijantienylityspaikassa.jpg

Tuossa kuvassa on T-risteys, jossa kärkikolmion käyttö pyörätien jatkeen kohdalla muuttaisi tilannetta.

Anonyymi kirjoitti:

On ihan käytännönkin tasolla tilanteita, joissa asialla on merkitys.

https://i.ibb.co/jv6sjNq/vaistpyorailijantienylityspaikassa.jpg

Tuossa kuvassa on T-risteys, jossa kärkikolmion käyttö pyörätien jatkeen kohdalla muuttaisi tilannetta.

Lue lisää

Totta. Harvinainen tapaus, mutta näkyy tosiaan tuollainen olevan.

Ei toki varmaan olisi suuri ongelma, vaikka tuossa olisi tuolta sivukujalta tulevillakin normaali oikealta tulevan etuajo-oikeus, mutta jos tilanne tuollaisena halutaan pitää, niin B7 on kyllä tarpeen.

Anonyymi kirjoitti:

On ihan käytännönkin tasolla tilanteita, joissa asialla on merkitys.

https://i.ibb.co/jv6sjNq/vaistpyorailijantienylityspaikassa.jpg

Tuossa kuvassa on T-risteys, jossa kärkikolmion käyttö pyörätien jatkeen kohdalla muuttaisi tilannetta.

Lue lisää

Eihän kuvassa ole T-risteystä, eikä tuossa ole mitään tarvetta kuvaussuunnassa olevaan kärkikolmioon, koska siinähän on se uusi autoilijalle väistämisvelvollisuuden määrittävä merkki.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän kuvassa ole T-risteystä, eikä tuossa ole mitään tarvetta kuvaussuunnassa olevaan kärkikolmioon, koska siinähän on se uusi autoilijalle väistämisvelvollisuuden määrittävä merkki.

Lue lisää

Siis tuohan on T-risteys. Vai mikä siinä saa sinut ajattelemaan, ettei ole?

Anonyymi kirjoitti:

Eihän kuvassa ole T-risteystä, eikä tuossa ole mitään tarvetta kuvaussuunnassa olevaan kärkikolmioon, koska siinähän on se uusi autoilijalle väistämisvelvollisuuden määrittävä merkki.

Lue lisää

Jos luetun ymmärtäminen sekä kuvan ymmärtäminen on tuota tasoa, niin sitten ei voi oikein mitään. Puolisokeakin näkee, että pyörätien jatkeen jälkeen lähtee oikealle katu, joten paikassa on T-risteys. Lisäksi koko keskustelun pointti on se, ettei kohdassa voi korvata ”Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” liikennemerkkiä ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä” liikennemerkillä, koska sillä olisi silloin vaikutus myös ajoratojen risteyskohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos luetun ymmärtäminen sekä kuvan ymmärtäminen on tuota tasoa, niin sitten ei voi oikein mitään. Puolisokeakin näkee, että pyörätien jatkeen jälkeen lähtee oikealle katu, joten paikassa on T-risteys. Lisäksi koko keskustelun pointti on se, ettei kohdassa voi korvata ”Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” liikennemerkkiä ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä” liikennemerkillä, koska sillä olisi silloin vaikutus myös ajoratojen risteyskohtaan.

Lue lisää

Mitä tuossa edes pitäisi korvata tai muuttaa?

Hemmetin selkeästi merkitty poikkeus perussääntöön, eli
pyöräilijöiden ylityspaikka ja nyt polkupyörää pitää väistää.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuossa edes pitäisi korvata tai muuttaa?

Hemmetin selkeästi merkitty poikkeus perussääntöön, eli
pyöräilijöiden ylityspaikka ja nyt polkupyörää pitää väistää.

Lue lisää

Ei ole väitetty, että pitäisi muuttaa yhtään mitään. Kannattaa lukea aikaisempia kirjoituksia, niin saa kokonaiskuvan keskustelun kulusta. Peruuta vaikkapa 2023-08-23 alkaneeseen kohtaan, niin asia selviää kenties. Tiivistettynä: Väitettiin että kolmiota voisi aina käyttää tilalla. Todistettiin, ettei näin ole.

Tieliikennelaissa lukee, että pyörätien jatkeen saa merkitä vain, kuin ajoradan ajoneuvoille on määrätty väistämisvelvollisuus väistämismerkeillä pyörätien jatkeen kohdalla.

Jos autoilijoilla ei ole väistämismerkkiä, niin jatke pitää jättää merkitsemättä. Yleensä kohdassa on silloin täyspitkä suojatiemaalaus. Tuo on kenties sitten joku toinen oudompi tapa jättää pyörätien jatke merkitsemättä?

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaissa lukee, että pyörätien jatkeen saa merkitä vain, kuin ajoradan ajoneuvoille on määrätty väistämisvelvollisuus väistämismerkeillä pyörätien jatkeen kohdalla.

Jos autoilijoilla ei ole väistämismerkkiä, niin jatke pitää jättää merkitsemättä. Yleensä kohdassa on silloin täyspitkä suojatiemaalaus. Tuo on kenties sitten joku toinen oudompi tapa jättää pyörätien jatke merkitsemättä?

Lue lisää

Helsingissä uusissa tiejärjestelyissä tämä toinen tapa on näköjään uusi normi, eli suojatien vieressä pyöräilijöille täysin maalaamaton ajoradan ylityskohta. Sekin on juridisesti maalausmerkinnän puuttumisesta huolimatta suojatie, jos sen edessä on suojatien liikennemerkki, eli suojatiestä vain puolet on maalattu.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä uusissa tiejärjestelyissä tämä toinen tapa on näköjään uusi normi, eli suojatien vieressä pyöräilijöille täysin maalaamaton ajoradan ylityskohta. Sekin on juridisesti maalausmerkinnän puuttumisesta huolimatta suojatie, jos sen edessä on suojatien liikennemerkki, eli suojatiestä vain puolet on maalattu.

Lue lisää

Juuri noin. Se on koko matkan suojatietä, vaikka puolet suojatiestä vain maalattu, kuhan vain suojatien liikennemerkit ovat paikallaan. Suojatien liikennemerkit määrittävät myös asian ja niiden välinen alue (leveys) on suojatietä. Jos on pelkkä suojatien tiemerkintä, eikä liikennemerkkejä ole, niin tilanne on toinen. Jos kohdassa on vain tiemerkintä, niin silloin suojatietä on vain se tiemaalauksen osuus.

Merkintä on ihan oikein. Kysymyksessä on pyörälijän tien ylityspaikka, jossa pyöräilijä väistää autoilijoita. Vain silloin kun on asetettu liikennemrkki B7 autoilija väistää pyöräilijää. Suojatiellä ei ole merkitystä pyöräilijälle eikä se vaikuta pyöräilijän ja autoilijan keskinäiseen väistämisvelvollisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Merkintä on ihan oikein. Kysymyksessä on pyörälijän tien ylityspaikka, jossa pyöräilijä väistää autoilijoita. Vain silloin kun on asetettu liikennemrkki B7 autoilija väistää pyöräilijää. Suojatiellä ei ole merkitystä pyöräilijälle eikä se vaikuta pyöräilijän ja autoilijan keskinäiseen väistämisvelvollisuuteen.

Lue lisää

Pyörätien jatkeella osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Se on se pyörätien jatkeen tiemaalaus, joka osoittaa sen ylityspaikan. Jos pyörätien jatketta ei ole maalattu, niin ei silloin ole myöskään mitään osoitettua ajoradan ylityspaikkaa. Kohta on silloin yksinkertaisesti ajoradan pätkä, jossa ei ole minkäänlaista tiemaalausta.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätien jatkeella osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Se on se pyörätien jatkeen tiemaalaus, joka osoittaa sen ylityspaikan. Jos pyörätien jatketta ei ole maalattu, niin ei silloin ole myöskään mitään osoitettua ajoradan ylityspaikkaa. Kohta on silloin yksinkertaisesti ajoradan pätkä, jossa ei ole minkäänlaista tiemaalausta.

Lue lisää

Pyörätien jatketta ei nykyisin pidä maalata katuun, ellei käytetä merkkiä B7 tai muuta väistämisen osoittavaa liikennemerkkiä. Ilman mainittua merkintää kadussa pyöräilijä saa kuitenkin ylittää ajoradan joko suojatietä pitkin tai muuten, kun siinä on sopiva tien ylityspaikka pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kohdalla. Siksi Helsingissä tehdyt kerrotunlaiset kohdata ovat oikein merkitty.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätien jatketta ei nykyisin pidä maalata katuun, ellei käytetä merkkiä B7 tai muuta väistämisen osoittavaa liikennemerkkiä. Ilman mainittua merkintää kadussa pyöräilijä saa kuitenkin ylittää ajoradan joko suojatietä pitkin tai muuten, kun siinä on sopiva tien ylityspaikka pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kohdalla. Siksi Helsingissä tehdyt kerrotunlaiset kohdata ovat oikein merkitty.

Lue lisää

Kyllä, mutta tuossa aiemmin väitettiin, että se "tyhjä kohta" olisi pyörätien jatke. Näinhän ei kuitenkaan ole.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä uusissa tiejärjestelyissä tämä toinen tapa on näköjään uusi normi, eli suojatien vieressä pyöräilijöille täysin maalaamaton ajoradan ylityskohta. Sekin on juridisesti maalausmerkinnän puuttumisesta huolimatta suojatie, jos sen edessä on suojatien liikennemerkki, eli suojatiestä vain puolet on maalattu.

Lue lisää

Ovatko nuo mainitsemasi kohdat jotenkin tämän tapaisia?

https://i.ibb.co/6bDfyct/jatke-positettu.jpg

Maalamaton kohta ei ole pyörätien jatke, koska pyörätien jatke osoitetaan tiemerkinnällä. Tuossa kuvassa koko alue on kuitenkin suojatietä, eli myös se maalaamaton kohta, koska suojatie liikennemerkkien välinen alue on kokonaisuudessaan suojatietä. Sinänsä ei ongelmaa, koska pyöräilijä saa ylittää ajoradan suojatietä käyttämällä, eli suojatien yli pyöräilemällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ovatko nuo mainitsemasi kohdat jotenkin tämän tapaisia?

https://i.ibb.co/6bDfyct/jatke-positettu.jpg

Maalamaton kohta ei ole pyörätien jatke, koska pyörätien jatke osoitetaan tiemerkinnällä. Tuossa kuvassa koko alue on kuitenkin suojatietä, eli myös se maalaamaton kohta, koska suojatie liikennemerkkien välinen alue on kokonaisuudessaan suojatietä. Sinänsä ei ongelmaa, koska pyöräilijä saa ylittää ajoradan suojatietä käyttämällä, eli suojatien yli pyöräilemällä.

Lue lisää

"Maalamaton kohta ei ole pyörätien jatke, koska pyörätien jatke osoitetaan tiemerkinnällä. Tuossa kuvassa koko alue on kuitenkin suojatietä, eli myös se maalaamaton kohta, koska suojatie liikennemerkkien välinen alue on kokonaisuudessaan suojatietä. "

Tuon sinä nyt luit omasta tieliikennelaistasi, et eduskunnan hyväksymästä tieliikennelaista

Anonyymi kirjoitti:

"Maalamaton kohta ei ole pyörätien jatke, koska pyörätien jatke osoitetaan tiemerkinnällä. Tuossa kuvassa koko alue on kuitenkin suojatietä, eli myös se maalaamaton kohta, koska suojatie liikennemerkkien välinen alue on kokonaisuudessaan suojatietä. "

Tuon sinä nyt luit omasta tieliikennelaistasi, et eduskunnan hyväksymästä tieliikennelaista

Lue lisää

Kyllä asiat ovat tulkittavissa suoraan nykyisestä tieliikennelaista.

Liite 4.2, Poikkisuuntaiset tiemerkinnät lukee selvästi: "Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla."

Pyörätien jatke osoitetaan sillä tiemerkinnällä. Jos ei ole pyörätien jatkeen tiemerkintää, niin ei ole pyörätien jatketta osoitettu.

2 § lukee: Tässä laissa tarkoitetaan: suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa.

TAI sana tuossa tarkoittaa, että suojatieksi lasketaan liikennemerkit tai tiemaalaus tai molemmat. liikennemerkillä osoitettu tien osa on siis kokonaisuudessaan suojatietä.

^ Pyörätien jatke voidaan osoittaa myös muulla tavoin, kuten esim. keskelle suojatietä. Tiemerkinnästä niidenkin osalta on kuitenkin myös kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä asiat ovat tulkittavissa suoraan nykyisestä tieliikennelaista.

Liite 4.2, Poikkisuuntaiset tiemerkinnät lukee selvästi: "Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla."

Pyörätien jatke osoitetaan sillä tiemerkinnällä. Jos ei ole pyörätien jatkeen tiemerkintää, niin ei ole pyörätien jatketta osoitettu.

2 § lukee: Tässä laissa tarkoitetaan: suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa.

TAI sana tuossa tarkoittaa, että suojatieksi lasketaan liikennemerkit tai tiemaalaus tai molemmat. liikennemerkillä osoitettu tien osa on siis kokonaisuudessaan suojatietä.

Lue lisää

"TAI sana tuossa tarkoittaa, että suojatieksi lasketaan liikennemerkit tai tiemaalaus tai molemmat. liikennemerkillä osoitettu tien osa on siis kokonaisuudessaan suojatietä."

Taas sinä keksit omia lakejasi. Asetuksella on säädetty:
-Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, ainakin yksi merkki sijoitetaan suojatiemerkinnän L3 kohdalle tai enintään 2,0 metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen tiemerkinnän L4 etureunaa.

Siis suomeksi: ainakin yksi merkki sijoitetaan suojatiemerkinnän L3 kohdalle , eli johonkin kohtaan suojatiemaalauksen alun ja lopun välille, tai enintään 2 metriä ennen etureunaa,
kuten tuossa yhdessä kuvassa näyttäisi olevankin.

Anonyymi kirjoitti:

"TAI sana tuossa tarkoittaa, että suojatieksi lasketaan liikennemerkit tai tiemaalaus tai molemmat. liikennemerkillä osoitettu tien osa on siis kokonaisuudessaan suojatietä."

Taas sinä keksit omia lakejasi. Asetuksella on säädetty:
-Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, ainakin yksi merkki sijoitetaan suojatiemerkinnän L3 kohdalle tai enintään 2,0 metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen tiemerkinnän L4 etureunaa.

Siis suomeksi: ainakin yksi merkki sijoitetaan suojatiemerkinnän L3 kohdalle , eli johonkin kohtaan suojatiemaalauksen alun ja lopun välille, tai enintään 2 metriä ennen etureunaa,
kuten tuossa yhdessä kuvassa näyttäisi olevankin.

Lue lisää

"Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä" kertoo, miten liikennemerkkejä tulee käyttää, kuten tässä tapauksessa sääntömerkin käytöstä. Se ei kerro itse liikennesäännöstä paljon mitään. Tieliikennelaki on se, joka määrää liikennesäännön.

Tieliikennelaki kertoo selkeästi, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Suojatien liikennemerkki osoittaa sen tien osan, joka on suojatietä. Koko liikennemerkkien välinen alue on suojatietä. Se on niin, vaikka tiemerkintä puuttuu kokonaan tai siihen olisi maalattu tiemerkinnäksi ihan mitä vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta tuossa aiemmin väitettiin, että se "tyhjä kohta" olisi pyörätien jatke. Näinhän ei kuitenkaan ole.

Ei väitetty. Kirjoitin,että "tyhjä kohta" on pyöräilijän tien ylityspaikka. Pyörätieen jatkeesta en kirjoittanut mitään. Uskomatonta lukutaidottomuutta!

Helsingissä on ihan oikein merkitty sellainen pyöräilijän tien ylityspaikka, jossa pyöräilijä väistää (paitsi jos auto kääntyy risteyksessä) autoja "tyhjällä kohdalla" ajoradassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei väitetty. Kirjoitin,että "tyhjä kohta" on pyöräilijän tien ylityspaikka. Pyörätieen jatkeesta en kirjoittanut mitään. Uskomatonta lukutaidottomuutta!

Helsingissä on ihan oikein merkitty sellainen pyöräilijän tien ylityspaikka, jossa pyöräilijä väistää (paitsi jos auto kääntyy risteyksessä) autoja "tyhjällä kohdalla" ajoradassa.

Lue lisää

Epäsuorasti tulkittiin pyörätien jatkeeksi, koska pyörätien jatkeen merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan/tien ylityspaikka. Pahoittelut tästä. Tyhjä kohta on sitten vain tyhjä kohta, paitsi jos siinä on suojatie.

Anonyymi kirjoitti:

"Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä" kertoo, miten liikennemerkkejä tulee käyttää, kuten tässä tapauksessa sääntömerkin käytöstä. Se ei kerro itse liikennesäännöstä paljon mitään. Tieliikennelaki on se, joka määrää liikennesäännön.

Tieliikennelaki kertoo selkeästi, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Suojatien liikennemerkki osoittaa sen tien osan, joka on suojatietä. Koko liikennemerkkien välinen alue on suojatietä. Se on niin, vaikka tiemerkintä puuttuu kokonaan tai siihen olisi maalattu tiemerkinnäksi ihan mitä vaan.

Lue lisää

"Tieliikennelaki kertoo selkeästi, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Suojatien liikennemerkki osoittaa sen tien osan, joka on suojatietä. Koko liikennemerkkien välinen alue on suojatietä. Se on niin, vaikka tiemerkintä puuttuu kokonaan tai siihen olisi maalattu tiemerkinnäksi ihan mitä vaan."

Et sitten kiihkoissasi malta edes lukea sitä lakiasi kokonaan, viimeiseen virkkeeseen asti.

"Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. "

Anonyymi kirjoitti:

"Tieliikennelaki kertoo selkeästi, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Suojatien liikennemerkki osoittaa sen tien osan, joka on suojatietä. Koko liikennemerkkien välinen alue on suojatietä. Se on niin, vaikka tiemerkintä puuttuu kokonaan tai siihen olisi maalattu tiemerkinnäksi ihan mitä vaan."

Et sitten kiihkoissasi malta edes lukea sitä lakiasi kokonaan, viimeiseen virkkeeseen asti.

"Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. "

Lue lisää

Lain pieni suunnittelukukkanen, jos merkeillä kerrotaan yhtä, mutta tiemerkinnällä toista.

Anonyymi kirjoitti:

Lain pieni suunnittelukukkanen, jos merkeillä kerrotaan yhtä, mutta tiemerkinnällä toista.

Vai kenties sitten tiepitäjän toimenpidekukkanen? Parempi maalata kokopitkä suojatien tiemaalaus, joka yltää sinne toiselle liikennemerkille saakka?

Anonyymi kirjoitti:

"Tieliikennelaki kertoo selkeästi, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Suojatien liikennemerkki osoittaa sen tien osan, joka on suojatietä. Koko liikennemerkkien välinen alue on suojatietä. Se on niin, vaikka tiemerkintä puuttuu kokonaan tai siihen olisi maalattu tiemerkinnäksi ihan mitä vaan."

Et sitten kiihkoissasi malta edes lukea sitä lakiasi kokonaan, viimeiseen virkkeeseen asti.

"Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. "

Lue lisää

Seison korjattuna. Tosiaan lukee että: ”Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.”

^ Tuo "Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta..." lukee 'Suojatie' liikennemerkin kohdalla,

Anonyymi kirjoitti:

Seison korjattuna. Tosiaan lukee että: ”Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.”

Se on juuri näin! Sama koskee pysäköintikieltoa suojatien eteen: vaikka suojatien liikennemerkki olisi seeprajuovituksen jälkeen asetettuna ajoradan varteen, pysäköintikiellon viisi metriä mitataan seeprajuovituksesta. Talvella tämä voi aiheuttaa yllätyksiä autoilijoille, jotka pysäköisivät viisi metriä ennen liikennemerkin tolppaa. Pysäköintivirhemaksu voidaan antaa väätin pysäköinnistä. Tiedän, että pysäköinninvalvoja ovat tässä suhteessa kuitenkin joustavia, jos lumi-/jääpeite estää näkemästä ajoratamaalauksia.

"Pyöräilijä ei saa lähestyä pyöräilijän tienylityspaikkaa 30 km/h tai ylitse sen, vaan hänen on noudatettava erityistä varovaisuutta risteystä lähestyessään."

Mistä tämä 30 km/h nopeusrajoitus pyörälijiän tienylityspaikkaa lähestyessä tulee? Ainakaan tieliikennelaki ei sellaista anna. Jos viittaat tuohon erityiseen varovaisuuteen, niin huomauttaisin että erityistä varovaisuutta tieliikennelaki vaatii noudattamaan aina lähestyttäessä ajoneuvolla suojatietä tai risteystä. Sen ei ole yleisesti tulkittu tarkoittavan etteikö risteyksen tai suojatien yli voisi ajaa yli 30 km/h nopeutta. Olisikin tuolla maantiellä melko ikävää, jos jokaiseen risteykseen pitäisi tiputtaa vauhti kolmeen kymppiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Pyöräilijä ei saa lähestyä pyöräilijän tienylityspaikkaa 30 km/h tai ylitse sen, vaan hänen on noudatettava erityistä varovaisuutta risteystä lähestyessään."

Mistä tämä 30 km/h nopeusrajoitus pyörälijiän tienylityspaikkaa lähestyessä tulee? Ainakaan tieliikennelaki ei sellaista anna. Jos viittaat tuohon erityiseen varovaisuuteen, niin huomauttaisin että erityistä varovaisuutta tieliikennelaki vaatii noudattamaan aina lähestyttäessä ajoneuvolla suojatietä tai risteystä. Sen ei ole yleisesti tulkittu tarkoittavan etteikö risteyksen tai suojatien yli voisi ajaa yli 30 km/h nopeutta. Olisikin tuolla maantiellä melko ikävää, jos jokaiseen risteykseen pitäisi tiputtaa vauhti kolmeen kymppiin.

Lue lisää

Entiedä, misätolet sellaisen 30 km/h rajoituksen keksinyt. Itse kirjoitin, että risteytstä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, joka tarkoittaa, ettei sinne risteykseen voi porhaltaa esim. 30 km/h nopeudella. Riippuu liikenneolosuhteista, mikä on sallittu nopeus ottaen huomioon mainittu erityisen varaovaisuuden noudattaminen risteystä lähestyttäessä.

Joka risteystä ennen todennäköisesti on pyöräilijän vähennettävä nopeuttaan.

Tieliikennelain 27 §, eli 'Ajoneuvon ajaminen suojatien yli' pykälä koskee ajoradan liikennettä. Se ei koske ajoradan sivusta saapuvaa pyöräilijää, jolla on aikomus ylittää ajorata.

Anonyymi kirjoitti:

Entiedä, misätolet sellaisen 30 km/h rajoituksen keksinyt. Itse kirjoitin, että risteytstä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, joka tarkoittaa, ettei sinne risteykseen voi porhaltaa esim. 30 km/h nopeudella. Riippuu liikenneolosuhteista, mikä on sallittu nopeus ottaen huomioon mainittu erityisen varaovaisuuden noudattaminen risteystä lähestyttäessä.

Joka risteystä ennen todennäköisesti on pyöräilijän vähennettävä nopeuttaan.

Lue lisää

Ihan tuosta sinun viestistäsi sen 30 km/h. Kuten todettu, risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Sinä väität, että tuo tarkottaisi, ettei risteykseen saa porhaltaa esim 30 km/h. Se ei vastaa tieliikennelain sisältöä eikä sen yleistä tulkintaa.

Yleensä ottaen ajoneuvo, jota kohtaa risteävä liikenne on väistämisvelvollinen, saa hyvinkin posottaa risteyksen läpi hidastamatta. Tämä on myös yleinen käytäntö, kuten olet varmasti huomannut mikäli joskus liikut ajoneuvolla liikenteessä. Erityisellä varovaisuudella tarkoitetaan sitä, että ollaan valppaana ja valmiina reagoimaan. Väistämisvelvollisen ajoneuvon tulee valita nopeutensa siten, että pystyy noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan tuosta sinun viestistäsi sen 30 km/h. Kuten todettu, risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Sinä väität, että tuo tarkottaisi, ettei risteykseen saa porhaltaa esim 30 km/h. Se ei vastaa tieliikennelain sisältöä eikä sen yleistä tulkintaa.

Yleensä ottaen ajoneuvo, jota kohtaa risteävä liikenne on väistämisvelvollinen, saa hyvinkin posottaa risteyksen läpi hidastamatta. Tämä on myös yleinen käytäntö, kuten olet varmasti huomannut mikäli joskus liikut ajoneuvolla liikenteessä. Erityisellä varovaisuudella tarkoitetaan sitä, että ollaan valppaana ja valmiina reagoimaan. Väistämisvelvollisen ajoneuvon tulee valita nopeutensa siten, että pystyy noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan.

Lue lisää

Missääntapauksessa mainitsemasi posottaminen ei koske pyöräilijää, vaan koska liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että posottamalla rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, pyöräilijä ei saa posottaa risteuykseen hiljentämättä nopeuttaan (TLL 28 §).

Lisäksi huomioon otettava sääntö tilannenopeudesta on TLL 5 §.

"Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa."

Anonyymi kirjoitti:

Missääntapauksessa mainitsemasi posottaminen ei koske pyöräilijää, vaan koska liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että posottamalla rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, pyöräilijä ei saa posottaa risteuykseen hiljentämättä nopeuttaan (TLL 28 §).

Lisäksi huomioon otettava sääntö tilannenopeudesta on TLL 5 §.

"Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa."

Lue lisää

Osaatko vielä tarkentaa, millä tavalla liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että pyörälijä rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, jos ajaa risteykseen hiljentämättä? Ja miten nämä olosuhteet ovat niin radikaalisti erilaiset kuin autoilijan lähestyessä risteystä tai suojatietä? Ilmeisesti lasket tässä olosuhteeksi sen, että autoilijat eivät keskimäärin valmistaudu noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan pyörälilijöitä tai jalankulkijoita kohtaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan tuosta sinun viestistäsi sen 30 km/h. Kuten todettu, risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Sinä väität, että tuo tarkottaisi, ettei risteykseen saa porhaltaa esim 30 km/h. Se ei vastaa tieliikennelain sisältöä eikä sen yleistä tulkintaa.

Yleensä ottaen ajoneuvo, jota kohtaa risteävä liikenne on väistämisvelvollinen, saa hyvinkin posottaa risteyksen läpi hidastamatta. Tämä on myös yleinen käytäntö, kuten olet varmasti huomannut mikäli joskus liikut ajoneuvolla liikenteessä. Erityisellä varovaisuudella tarkoitetaan sitä, että ollaan valppaana ja valmiina reagoimaan. Väistämisvelvollisen ajoneuvon tulee valita nopeutensa siten, että pystyy noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan.

Lue lisää

Lisätään tuohon vielä se, että väistämisvelvollinen tulee jopa osoittaa aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.

"25 §
Väistämisen osoittaminen

Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä."

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko vielä tarkentaa, millä tavalla liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että pyörälijä rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, jos ajaa risteykseen hiljentämättä? Ja miten nämä olosuhteet ovat niin radikaalisti erilaiset kuin autoilijan lähestyessä risteystä tai suojatietä? Ilmeisesti lasket tässä olosuhteeksi sen, että autoilijat eivät keskimäärin valmistaudu noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan pyörälilijöitä tai jalankulkijoita kohtaan?

Lue lisää

"Osaatko vielä tarkentaa, millä tavalla liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että pyörälijä rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, jos ajaa risteykseen hiljentämättä? "

Osaan, ja kaikki tienkäyttäjätosaavat myös. Kysymys on näkyvyydestä useimmiten. Pyöräilijää, joka posottaa risteykseen ei ehdi havaita ennen kuin se jää alle.

Anonyymi kirjoitti:

"Osaatko vielä tarkentaa, millä tavalla liikenneolosuhteet ovat yleensä sellaiset, että pyörälijä rikkoo erityistä varovaisuutta vastaan, jos ajaa risteykseen hiljentämättä? "

Osaan, ja kaikki tienkäyttäjätosaavat myös. Kysymys on näkyvyydestä useimmiten. Pyöräilijää, joka posottaa risteykseen ei ehdi havaita ennen kuin se jää alle.

Lue lisää

Aika harvassa ovat kyllä risteykset, joissa näkyvyys on niin rajattu, ettei väistämisvelvollisen ole mahdollista havaita pyörälijää ellei pyöräilijä hidasta. Itselle ei tule nyt mieleen yhtäkään.

Väistämisvelvollisen velvollisuus on hidastaa tai tarvittaessa pysähtyä ehtiäkseen varmistaa ettei aja toisen päälle tai eteen. On ihan normaalia, että kärkikolmion takaa risteykseen tuleva auto joutuu hidastamaan kävelyvauhtiin tai jopa pysähtymään näköesteiden vuoksi, ihan vain nähdäkseen että mitään väistettävää ei ole. Samalla tapaa tulee toimia pyöräilijän tienylityspaikan ja suojatien suhteen, vaikka mahdollinen törmäys ei autoilijaa tapakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aika harvassa ovat kyllä risteykset, joissa näkyvyys on niin rajattu, ettei väistämisvelvollisen ole mahdollista havaita pyörälijää ellei pyöräilijä hidasta. Itselle ei tule nyt mieleen yhtäkään.

Väistämisvelvollisen velvollisuus on hidastaa tai tarvittaessa pysähtyä ehtiäkseen varmistaa ettei aja toisen päälle tai eteen. On ihan normaalia, että kärkikolmion takaa risteykseen tuleva auto joutuu hidastamaan kävelyvauhtiin tai jopa pysähtymään näköesteiden vuoksi, ihan vain nähdäkseen että mitään väistettävää ei ole. Samalla tapaa tulee toimia pyöräilijän tienylityspaikan ja suojatien suhteen, vaikka mahdollinen törmäys ei autoilijaa tapakaan.

Lue lisää

Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella.

Pyöräilijän velvollisuus on lähestyä risteystä nopeudella, joka noudattaa laissa määrättyä erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä. Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella.

Pyöräilijän velvollisuus on lähestyä risteystä nopeudella, joka noudattaa laissa määrättyä erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä. Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki.

Lue lisää

Joo hyvä pointti. Vaikka pyöräilijällä onkin etuajo-oikeus pyörätien jatkeella ajoradalla kulkeviin ajoneuvoihin nähden, pyöräilijän tulee kuitenkin lähestyä lain mukaan risteystä erityisellä varovaisuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella.

Pyöräilijän velvollisuus on lähestyä risteystä nopeudella, joka noudattaa laissa määrättyä erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä. Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki.

Lue lisää

Riittääkö näkyvyys, jos pyöräilijä ajaa tavanomaista taajamanopeutta?

Anonyymi kirjoitti:

Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella.

Pyöräilijän velvollisuus on lähestyä risteystä nopeudella, joka noudattaa laissa määrättyä erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä. Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki.

Lue lisää

Usein risteyksissä on pyörätien jatkeen lisäksi samassa kohtaa myös suojatie, jolla kulkee jalankulkijoita. On syytä huomioida, että jokaista maasta löytyvää suojatietä pitää myös lähestyä erityistä varovaisuutta noudattaen, oli autoilijalla tilanteessa väistämisvelvollisuus tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella.

Pyöräilijän velvollisuus on lähestyä risteystä nopeudella, joka noudattaa laissa määrättyä erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä. Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki.

Lue lisää

"Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella."

"Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki."

Eivätkös nämä kaksi kohtaa ole täydellisessä ristiriidassa keskenään? Ensin väität, että useimmissa risteyksissä on niin huono näkyvyys, että etuajo-oikeutetunkin tulee hidastaa risteykseen, ja heti perään kerrot olevan hyvin harvinaista, että väistämisvelvollisen olisi tarpeen hidastaa kävelyvauhtiin? Etuajo-oikeutetun tarve hidastaa risteykseen syntyy toki vasta siinä vaiheessa, kun näkyvyys on niin rajattu, ettei väistämisvelvollisen ole pysähtymälläkään mahdollista varmistaa pystyvänsä väistämään. Eikö vain?

Pyörällä ei mielestäsi saa "posottaa" risteykseen yli 30 km/h, joten ei sitten varmaan autollakaan? Vai koskeeko pykälä erityisestä varovaisuudesta risteystä lähestyttäessä jotenkin eri tavalla polkupyöräilijää ja auton kuljettajaa? Menee aika tukkoiseksi liikenne, jos jokaiseen risteykseen pitää väistämisvelvollisenkin noin hidastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Usein risteyksissä on pyörätien jatkeen lisäksi samassa kohtaa myös suojatie, jolla kulkee jalankulkijoita. On syytä huomioida, että jokaista maasta löytyvää suojatietä pitää myös lähestyä erityistä varovaisuutta noudattaen, oli autoilijalla tilanteessa väistämisvelvollisuus tai ei.

Lue lisää

Niin, tieliikennelain mukaan jokaista suojatietä ja jokaista risteystä pitää lähestyä erityistä varovaisuutta noudattaen, oli kyseessä pyöräilijä tai autoilija. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään varsinaista nopeusrajoitusta, eikä poliisi sakota, vaikka posottaisit etuajo-oikeutettua tietä risteyksen läpi suurinta varsinaisen nopeusrajoituksen sallimaa nopeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tieliikennelain mukaan jokaista suojatietä ja jokaista risteystä pitää lähestyä erityistä varovaisuutta noudattaen, oli kyseessä pyöräilijä tai autoilija. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään varsinaista nopeusrajoitusta, eikä poliisi sakota, vaikka posottaisit etuajo-oikeutettua tietä risteyksen läpi suurinta varsinaisen nopeusrajoituksen sallimaa nopeutta.

Lue lisää

Jos tulee osumaa, niin voidaan varmasti silloin osoittaa, ettei erityistä varovaisuutta ole noudatettu. Vaikka ei tulisikaan osumaa, niin silti voidaan joskus asia osoittaa. Noita poliisin videoita on asian suhteen julkaistu, jotka osoittavat tämän.

Anonyymi kirjoitti:

"Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella."

"Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki."

Eivätkös nämä kaksi kohtaa ole täydellisessä ristiriidassa keskenään? Ensin väität, että useimmissa risteyksissä on niin huono näkyvyys, että etuajo-oikeutetunkin tulee hidastaa risteykseen, ja heti perään kerrot olevan hyvin harvinaista, että väistämisvelvollisen olisi tarpeen hidastaa kävelyvauhtiin? Etuajo-oikeutetun tarve hidastaa risteykseen syntyy toki vasta siinä vaiheessa, kun näkyvyys on niin rajattu, ettei väistämisvelvollisen ole pysähtymälläkään mahdollista varmistaa pystyvänsä väistämään. Eikö vain?

Pyörällä ei mielestäsi saa "posottaa" risteykseen yli 30 km/h, joten ei sitten varmaan autollakaan? Vai koskeeko pykälä erityisestä varovaisuudesta risteystä lähestyttäessä jotenkin eri tavalla polkupyöräilijää ja auton kuljettajaa? Menee aika tukkoiseksi liikenne, jos jokaiseen risteykseen pitää väistämisvelvollisenkin noin hidastaa.

Lue lisää

Väistämisvelvollisen tehtävä on aina väistämisvelvollisena väistää. Lisäksi se väistäminen pitää kaikille muille myös osoittaa.

"25 §
Väistämisen osoittaminen

Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä."

Anonyymi kirjoitti:

Jos tulee osumaa, niin voidaan varmasti silloin osoittaa, ettei erityistä varovaisuutta ole noudatettu. Vaikka ei tulisikaan osumaa, niin silti voidaan joskus asia osoittaa. Noita poliisin videoita on asian suhteen julkaistu, jotka osoittavat tämän.

Lue lisää

Jep jep. Siitä huolimatta, että voitaisiin osoittaa ettei etuajo-oikeutettu ole noudattanut erityistä varovaisuutta, tuomitaan risteysonnettomuukissa syylliseksi se, joka oli väistämisvelvollinen, ellei etuajo-oikeutettu ole ajanut merkittävää ylinopeutta. Nämä varovaisuusvelvoitteet kun eivät kumoa väistämisvelvollisuuksia.

Vastaavasti, jos jalankulkija jää suojatiellä auton alle (muuten kuin tahallaan), tuomitaan syylliseksi päälle ajanut, vaikka onnettomuuden tapahtuminen yksiselitteisesti todistaa jalankulkijan laiminlyöneen lähestyvän ajoneuvon nopeuden edellyttämän varovaisuuden noudattamisen.

Anonyymi kirjoitti:

"Useimmissa risteyksissä on se tilanne Suomessa, ettei näkyvyys riitä, jos pyöräilijä posottaa sinne yli 30 km/h nopeudella."

"Hyvin harvoin autoilijan tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin väistämisvelvollisuudestaan huolimatta, ellei risteystä ole suunniteltu todella vaaralliseksi. Sellaiseen risteykseen pitäisi luonnollisesti olla sitten sijoitettuna STOP-merkki."

Eivätkös nämä kaksi kohtaa ole täydellisessä ristiriidassa keskenään? Ensin väität, että useimmissa risteyksissä on niin huono näkyvyys, että etuajo-oikeutetunkin tulee hidastaa risteykseen, ja heti perään kerrot olevan hyvin harvinaista, että väistämisvelvollisen olisi tarpeen hidastaa kävelyvauhtiin? Etuajo-oikeutetun tarve hidastaa risteykseen syntyy toki vasta siinä vaiheessa, kun näkyvyys on niin rajattu, ettei väistämisvelvollisen ole pysähtymälläkään mahdollista varmistaa pystyvänsä väistämään. Eikö vain?

Pyörällä ei mielestäsi saa "posottaa" risteykseen yli 30 km/h, joten ei sitten varmaan autollakaan? Vai koskeeko pykälä erityisestä varovaisuudesta risteystä lähestyttäessä jotenkin eri tavalla polkupyöräilijää ja auton kuljettajaa? Menee aika tukkoiseksi liikenne, jos jokaiseen risteykseen pitää väistämisvelvollisenkin noin hidastaa.

Lue lisää

"Eivätkös nämä kaksi kohtaa ole täydellisessä ristiriidassa keskenään?"

Ristiriita löytyy päästäsi. ; )

Jospyöräilijä ajaa ylisuurta tilannenopeutta, hän yksin on vastuussa liikenneturvallisuuden vaarantumisesta. Sellaisia ennakkopäätöksiä on lukuisia, joissa tienkäyttäjä ajaessaan suurella nopeudella etu-ajo-oikeutetusta suunnasta syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Ne eivät tosin koske polkupyöräilijöitä niinkään, sillä heillä luonnollisesti on jonkin verran itsesuojeluvaistoa.

Pyöräilijän ajaessa turvallisella tilannenopeudella liikenne ei mene "tukkoiseksi". Pyörällä on helppo muuttaa nopeutta tarvittavalla tavalla, jos kuljettaja on ajotaitoinen. Sukkahousupyöräilijöiltäkin se onnistuu, ellei sitten asenne ole mainituilla vääränlainen. Yli 30 k/h nopeudet ovat turvallisia lähinnä ajoradalla ajavalla polkupyöräilijällä, joista nyt ei ole kysymys, koska hehän tulevat risteykseen muusta suunnasta kuin ajoradan ulkopuolelta. Ajoradalla risteystä lähestyvä pyöräilijä onkin aiemmin havaittavissa liikenenolosuhteet huomioiden ja niistä riippuen.

"Vai koskeeko pykälä erityisestä varovaisuudesta risteystä lähestyttäessä jotenkin eri tavalla polkupyöräilijää ja auton kuljettajaa?"

Keskeistä mainittujen osapuolien kesken liikenteessä on mainituissa olosuhteissa erityisesti huomioida oikea tilanneopeus. Suuri tilannenopeus jollakin kapella pyörätiellä tms. johtaa usein siihen,että pyöräilijää ei voidamuiden tienkäyttäjien toimesta havaita riittävän ajoissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Eivätkös nämä kaksi kohtaa ole täydellisessä ristiriidassa keskenään?"

Ristiriita löytyy päästäsi. ; )

Jospyöräilijä ajaa ylisuurta tilannenopeutta, hän yksin on vastuussa liikenneturvallisuuden vaarantumisesta. Sellaisia ennakkopäätöksiä on lukuisia, joissa tienkäyttäjä ajaessaan suurella nopeudella etu-ajo-oikeutetusta suunnasta syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Ne eivät tosin koske polkupyöräilijöitä niinkään, sillä heillä luonnollisesti on jonkin verran itsesuojeluvaistoa.

Pyöräilijän ajaessa turvallisella tilannenopeudella liikenne ei mene "tukkoiseksi". Pyörällä on helppo muuttaa nopeutta tarvittavalla tavalla, jos kuljettaja on ajotaitoinen. Sukkahousupyöräilijöiltäkin se onnistuu, ellei sitten asenne ole mainituilla vääränlainen. Yli 30 k/h nopeudet ovat turvallisia lähinnä ajoradalla ajavalla polkupyöräilijällä, joista nyt ei ole kysymys, koska hehän tulevat risteykseen muusta suunnasta kuin ajoradan ulkopuolelta. Ajoradalla risteystä lähestyvä pyöräilijä onkin aiemmin havaittavissa liikenenolosuhteet huomioiden ja niistä riippuen.

"Vai koskeeko pykälä erityisestä varovaisuudesta risteystä lähestyttäessä jotenkin eri tavalla polkupyöräilijää ja auton kuljettajaa?"

Keskeistä mainittujen osapuolien kesken liikenteessä on mainituissa olosuhteissa erityisesti huomioida oikea tilanneopeus. Suuri tilannenopeus jollakin kapella pyörätiellä tms. johtaa usein siihen,että pyöräilijää ei voidamuiden tienkäyttäjien toimesta havaita riittävän ajoissa.

Lue lisää

"Sellaisia ennakkopäätöksiä on lukuisia, joissa tienkäyttäjä ajaessaan suurella nopeudella etu-ajo-oikeutetusta suunnasta syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. "

Varmaan heität tähän linkin edes yhteen näistä lukuisista ennakkopäätöksistä? Siis sellainen tapaus, jossa etuajo-oikeutettu on ajanut "suurella nopeudella" mutta ei kuitenkaan ylinopeutta.

Väitteesi ovat kummallisia ja irrallaan tieliikennettä koskevasta lainsäädännöstä. Kaikkien täytyy tietysti huomioida turvallinen tilannenopeus, mutta risteystä lähestyttäessä sopivaan tilannenopeuteen ei vaikuta se, onko kyseessä pyörä vai auto tai pyörätie vai ajorata, vaan ensisijaisesti se, kumpi on väistämisvelvollinen. Toki molempien kohdalla vaikuttaa sekin jos väylällä on esimerkiksi jalankulkijoita, mutta se on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

"Sellaisia ennakkopäätöksiä on lukuisia, joissa tienkäyttäjä ajaessaan suurella nopeudella etu-ajo-oikeutetusta suunnasta syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. "

Varmaan heität tähän linkin edes yhteen näistä lukuisista ennakkopäätöksistä? Siis sellainen tapaus, jossa etuajo-oikeutettu on ajanut "suurella nopeudella" mutta ei kuitenkaan ylinopeutta.

Väitteesi ovat kummallisia ja irrallaan tieliikennettä koskevasta lainsäädännöstä. Kaikkien täytyy tietysti huomioida turvallinen tilannenopeus, mutta risteystä lähestyttäessä sopivaan tilannenopeuteen ei vaikuta se, onko kyseessä pyörä vai auto tai pyörätie vai ajorata, vaan ensisijaisesti se, kumpi on väistämisvelvollinen. Toki molempien kohdalla vaikuttaa sekin jos väylällä on esimerkiksi jalankulkijoita, mutta se on eri asia.

Lue lisää

Käsityksesi liikkennesäännöistä on virheellinen.

Tässä nyt sitten yksi ennakkopäätös, joka löytyi helposti hakusanalla 'tilannenopeus'.

KKO 2021:70
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2021/20210070

Sen ydin ilmenee väin: "(....) väistämisvelvollisuutta tuli arvioida tieliikennelain (267/1981) 14 §:n 1 momentin pääsäännön mukaisesti, eikä A ollut risteyksessä väistämisvelvollinen. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta häneltä vaadittavaa erityistä varovaisuutta lähestyessään risteystä liikenneolosuhteisiin nähden liian suurella nopeudella ja syyllistynyt siten liikenneturvallisuuden vaarantamiseen."

Miksi kummassa niitä onnettomuuksia mahtaakaan tapahtua.

Autoilijan ajatus turvallisuudesta, taitaakin olla heitä ympäröivä metallikori. Liikennesäännöt ja niiden noudattaminen eivät niinkään sitä turvallisuutta heidän mielestä ilmeisesti tee.

Juu, kukaan ei varmasti tahallisesti jää pyörällä liikennesääntöjä rikkovan auton alle. En minäkään henkilöautolla aja rekan eteen. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että kaikkien tulisi toimia liikennesääntöjen mukaan.

Järjestys on tämä:
1 havainto pyöräilijästä
2 väistämisen osoittaminen
3 väistämisvelvollisuuden noudattaminen

Jos pyöräilijä posottaa auton eteen niin, ettei kohta yksi ole mahdollinen, tietenkään mitään kaksi kohtaa ei tule. Silloin kolmen kohdan velvollisuus jää toteutumatta ja pyöräilijä jää auton alle.

Anonyymi kirjoitti:

Järjestys on tämä:
1 havainto pyöräilijästä
2 väistämisen osoittaminen
3 väistämisvelvollisuuden noudattaminen

Jos pyöräilijä posottaa auton eteen niin, ettei kohta yksi ole mahdollinen, tietenkään mitään kaksi kohtaa ei tule. Silloin kolmen kohdan velvollisuus jää toteutumatta ja pyöräilijä jää auton alle.

Lue lisää

Se ykköskohta on aina mahdollinen. Väistämisvelvollisen tulee vain hidastaa tarpeeksi ehtiäkseen havainnoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se ykköskohta on aina mahdollinen. Väistämisvelvollisen tulee vain hidastaa tarpeeksi ehtiäkseen havainnoimaan.

Myös pyöräilijän tulee ajaa erityisellä varovaisuudella lähestyessään risteystä. Pyörätien ja ajoradan risteämä on myös lain tarkoittama risteys. TLL 2 § https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2

sekä 28 § ”Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta”

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P28

Anonyymi kirjoitti:

Myös pyöräilijän tulee ajaa erityisellä varovaisuudella lähestyessään risteystä. Pyörätien ja ajoradan risteämä on myös lain tarkoittama risteys. TLL 2 § https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2

sekä 28 § ”Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta”

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P28

Lue lisää

Oikeutta liikkua vapaasti on tieliikennelailla rajoitettu. Rajaton liikkumisvapaus johtaisi siihen, että liikenteen heikoimpien tienkäyttäjien oikeudet eivät toteutuisi tyydyttävästi, turvallisuutta edistävällä tavalla.

Kyseisestä syystä on myös hyväksytty liikenteen heikoimpien ryhmiä kohtelu muista ryhmistä poikkeavalla tavalla, sallimalla heille erityiskohtelua esimerkiksi huolellisuuden arvioinnissa, sekä asettamalla moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille erityinen huolellisuusvelvollisuus tieliikenteen heikoimpia tienkäyttäjiä kohtaan.

Tuo kaikki on nähtävissä useasta eri tieliikennelain pykälästä, joissa velvoitetaan varomaan suojaamatonta ihmistä (jalankulkijaa ja pyöräilijää).

Anonyymi kirjoitti:

Oikeutta liikkua vapaasti on tieliikennelailla rajoitettu. Rajaton liikkumisvapaus johtaisi siihen, että liikenteen heikoimpien tienkäyttäjien oikeudet eivät toteutuisi tyydyttävästi, turvallisuutta edistävällä tavalla.

Kyseisestä syystä on myös hyväksytty liikenteen heikoimpien ryhmiä kohtelu muista ryhmistä poikkeavalla tavalla, sallimalla heille erityiskohtelua esimerkiksi huolellisuuden arvioinnissa, sekä asettamalla moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille erityinen huolellisuusvelvollisuus tieliikenteen heikoimpia tienkäyttäjiä kohtaan.

Tuo kaikki on nähtävissä useasta eri tieliikennelain pykälästä, joissa velvoitetaan varomaan suojaamatonta ihmistä (jalankulkijaa ja pyöräilijää).

Lue lisää

Pyöräilijöistä sanotaan vain että heille on jätettävä turvallinen tila, ei muuta.

”Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta.”

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P29

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijöistä sanotaan vain että heille on jätettävä turvallinen tila, ei muuta.

”Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta.”

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P29

Lue lisää

Onhan pyöräilyyn liittyen muutakin "erityiskohtelua". Nämä alla listatut tulivat nyt heti kättelyssä mieleen. Jalankulkuun liittyen niitä tilanteita onkin sitten vähän enemmän.

Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä.

Polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkki.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan pyöräilyyn liittyen muutakin "erityiskohtelua". Nämä alla listatut tulivat nyt heti kättelyssä mieleen. Jalankulkuun liittyen niitä tilanteita onkin sitten vähän enemmän.

Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä.

Polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkki.

Lue lisää

”Nämä alla listatut tulivat nyt heti kättelyssä mieleen.”

Kiitos hyvästä kommentista ja tiivistelmästä. Osaat näköjään tieliikennelain jokaisen pykälän ja momentin ulkoa ja osaat ottaa laista nopeasti yhteenvetoja.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan pyöräilyyn liittyen muutakin "erityiskohtelua". Nämä alla listatut tulivat nyt heti kättelyssä mieleen. Jalankulkuun liittyen niitä tilanteita onkin sitten vähän enemmän.

Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä.

Polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkki.

Lue lisää

Voidaan lisätä vielä tilanteet, jossa pyöräilijä saa ajaa yksisuuntaista katua toiseen suuntaan ja autoilijoiden on huomioitava pyöräilijät tilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Voidaan lisätä vielä tilanteet, jossa pyöräilijä saa ajaa yksisuuntaista katua toiseen suuntaan ja autoilijoiden on huomioitava pyöräilijät tilanteessa.

Mihinkäs tämä jäi?
-ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa,

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkäs tämä jäi?
-ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa,

...ja tämä.

- Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Lisäksi vielä ajordalla kulkevat pyöräkaistat.

Tämä liikennemerkki saattaa tosiasiallisesti aiheuttaa vaarantilanteita, koska tälläkin palstalla on usein yritetty iskostaa autoilijoiden päähän, että ajorataa suojatietä pitkin ylittävää pyöräilijää ei koskaan pidä väistää. Nyt pitää sitten aina silmä kovana katsoa kumpi liikennemerkki on kysymyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä liikennemerkki saattaa tosiasiallisesti aiheuttaa vaarantilanteita, koska tälläkin palstalla on usein yritetty iskostaa autoilijoiden päähän, että ajorataa suojatietä pitkin ylittävää pyöräilijää ei koskaan pidä väistää. Nyt pitää sitten aina silmä kovana katsoa kumpi liikennemerkki on kysymyksessä.

Lue lisää

Ainahan pitää katsoa, minkälainen liikennemerkki siinä tien reunassa nököttää.

B7 on merkitykseltään lähempänä kärkikolmiota kuin suojatiemerkkiä. Suojatiemerkki velvoittaa antamaan esteettömän kulun hitaalle tienkäyttäjälle. B7 ja kärkikolmio velvoittavat väistämään nopeaa tienkäyttäjää.

Havaittavuutta tietysti heikentää se, että merkki on samannäköinen suojatiemerkin kanssa. Vertaa: huomaatko helpommin hieskoivun rauduskoivumetsässä vai hieskoivun kuusimetsässä?

Useimmissa paikoissa ei olisi mitään estettä käyttää kärkikolmiota B7:n tilalla.

Olen toki samaa mieltä, että jos ei kykene havaitsemaan B7-merkkiä tai tiedä sen merkitystä, ei pitäisi saada ajaa autoa lainkaan. Tosiasia kuitenkin on, että moni tuolla autoilee hyvin vajavaisin kyvyin, ja siksi liikenneinfrassa pyritään yleisesti huomioimaan tämä kyvyttömyys. Jos liikenteessä olisi vain kyvykkäitä ja lakia noudattavia liikkujia, voitaisiin luopua kaiteista moottoritierampeilla, kaikista liikennevaloista ruuhkattomissa paikoissa, STOP-merkeistä ja itse asiassa nopeusrajoituksistakin, sillä lakihan vaatii noudattamaan turvallista tilannenopeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä liikennemerkki saattaa tosiasiallisesti aiheuttaa vaarantilanteita, koska tälläkin palstalla on usein yritetty iskostaa autoilijoiden päähän, että ajorataa suojatietä pitkin ylittävää pyöräilijää ei koskaan pidä väistää. Nyt pitää sitten aina silmä kovana katsoa kumpi liikennemerkki on kysymyksessä.

Lue lisää

Ko merkkiä ei saa laittaa, jos ilman suojatien/ylityspaikan korotusta.
Eli molemmat toteutuu, että polkupyörää on väistettävä,
käytännössä hidastetöyssy ja polkupyörän kuva.

Se on sellainen yhdistelmä, että on helppo tarkistaa, kumpi liikennemerkki on laitettu.

Jos liikennemerkkiä ei näe tai ei kykene havainnoimaan, niin ei ole ajokuntoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ko merkkiä ei saa laittaa, jos ilman suojatien/ylityspaikan korotusta.
Eli molemmat toteutuu, että polkupyörää on väistettävä,
käytännössä hidastetöyssy ja polkupyörän kuva.

Se on sellainen yhdistelmä, että on helppo tarkistaa, kumpi liikennemerkki on laitettu.

Jos liikennemerkkiä ei näe tai ei kykene havainnoimaan, niin ei ole ajokuntoinen.

Lue lisää

Olet hivenen väärässä. Kyseistä väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkkiä saa käyttää myös korottamattomassa kohdassa, jos kohdassa on liikennevalot. Tieliikennelain liitteessä lukee näin:

"Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu."

Väitän, että valtaosassa tapauksista kohdassa kulkee yhdistetty väylä, jossa sekä pyöräillään että kävellään. Silloin kohdassa on molemmat liikennemerkit. eli sekä suojatie liikennemerkki, että väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkki.

Anonyymi kirjoitti:

Olet hivenen väärässä. Kyseistä väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkkiä saa käyttää myös korottamattomassa kohdassa, jos kohdassa on liikennevalot. Tieliikennelain liitteessä lukee näin:

"Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu."

Väitän, että valtaosassa tapauksista kohdassa kulkee yhdistetty väylä, jossa sekä pyöräillään että kävellään. Silloin kohdassa on molemmat liikennemerkit. eli sekä suojatie liikennemerkki, että väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkki.

Lue lisää

Montako tuollaista tienylityspaikkaa on toteutettu? En ole vielä nähnyt ainoatakaan, joten mikä on tuosta valtaosa?

Anonyymi kirjoitti:

B7 on merkitykseltään lähempänä kärkikolmiota kuin suojatiemerkkiä. Suojatiemerkki velvoittaa antamaan esteettömän kulun hitaalle tienkäyttäjälle. B7 ja kärkikolmio velvoittavat väistämään nopeaa tienkäyttäjää.

Havaittavuutta tietysti heikentää se, että merkki on samannäköinen suojatiemerkin kanssa. Vertaa: huomaatko helpommin hieskoivun rauduskoivumetsässä vai hieskoivun kuusimetsässä?

Useimmissa paikoissa ei olisi mitään estettä käyttää kärkikolmiota B7:n tilalla.

Olen toki samaa mieltä, että jos ei kykene havaitsemaan B7-merkkiä tai tiedä sen merkitystä, ei pitäisi saada ajaa autoa lainkaan. Tosiasia kuitenkin on, että moni tuolla autoilee hyvin vajavaisin kyvyin, ja siksi liikenneinfrassa pyritään yleisesti huomioimaan tämä kyvyttömyys. Jos liikenteessä olisi vain kyvykkäitä ja lakia noudattavia liikkujia, voitaisiin luopua kaiteista moottoritierampeilla, kaikista liikennevaloista ruuhkattomissa paikoissa, STOP-merkeistä ja itse asiassa nopeusrajoituksistakin, sillä lakihan vaatii noudattamaan turvallista tilannenopeutta.

Lue lisää

"B7 ja kärkikolmio velvoittavat väistämään nopeaa tienkäyttäjää."

Enpä ole tullut ajatelleeksi, että merkkeihin liittyy nopeuskin. Tarkoittaako tuo sitä, että ajoneuvoa, jossa on esimerkiksi hitaan ajoneuvon kilpi, ei tarvitse väistää, vaikkapa traktoria tai leikkuupuimuria?

Anonyymi kirjoitti:

Montako tuollaista tienylityspaikkaa on toteutettu? En ole vielä nähnyt ainoatakaan, joten mikä on tuosta valtaosa?

Tässä on pari esimerkkiä Pirkanmaalta.

https://i.ibb.co/n13Cq3j/Vaistamisvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa-1.jpg
https://i.ibb.co/4jHJgrW/Vaistamisvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa-2.jpg

En ole itse nähnyt muita. Koska ole nähnyt nuo kaksi, niin ainakin itselleni silloin "valtaosa" ovat yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tyyppisiä väyliä.

Anonyymi kirjoitti:

"B7 ja kärkikolmio velvoittavat väistämään nopeaa tienkäyttäjää."

Enpä ole tullut ajatelleeksi, että merkkeihin liittyy nopeuskin. Tarkoittaako tuo sitä, että ajoneuvoa, jossa on esimerkiksi hitaan ajoneuvon kilpi, ei tarvitse väistää, vaikkapa traktoria tai leikkuupuimuria?

Lue lisää

Oletpa fiksu kaveri. Ei, merkkiin ei suoraan liity nopeus. Käytännössä kuitenkin jalankulkija liikkuu korkeintaan 15 km/h, yleisimmin noin 5 km/h. Polkupyörä lähestyy käytännössä korkeintaan 40 km/h, yleisemmin noin 20 km/h.

Tuo on väistämisvelvollisen kannalta erittäin merkittävä ero. Jos odotat mahdollisten väistettävien liikkuvan 5 km/h ja lähestyt sen mukaista nopeutta, et välttämättä onnistu väistämään 25 km/h, eli viisinkertaista nopeutta lähestyvää.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on pari esimerkkiä Pirkanmaalta.

https://i.ibb.co/n13Cq3j/Vaistamisvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa-1.jpg
https://i.ibb.co/4jHJgrW/Vaistamisvelvollisuus-pyorailijan-tienylityspaikassa-2.jpg

En ole itse nähnyt muita. Koska ole nähnyt nuo kaksi, niin ainakin itselleni silloin "valtaosa" ovat yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tyyppisiä väyliä.

Lue lisää

Paitsi että tuo toinen esimerkki ei ole yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, kuin vain toisella puolella.

https://maps.app.goo.gl/c2DnJ9PuLSiKNfWK6

Silti väylällä liikkuu myös jalankulkijat ja sekä suojatien, että väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkit ovat tolpissa molemmat.

"Kärkikolmio" vaikuttaa koko risteysalueeseen, eikä pelkästään pyörätien jatkeen risteävään kohtaan.

Esim. Jos halutaan ajoradan risteävien väylien edelleen olevan tasa-arvoisia ja vain pyörätien jatkeen yli pyöräileviä pitää väistää, niin ei voi käyttää "kolmiota" (eikä "stop" merkkiä). On siis pitänyt ottaa käyttöön uusi liikennemerkki, joka vaikuttaa vain pyörätien jatkeeseen, mutta ei sen jälkeen olevaan ajorataan.

Alla on pari esimerkkikuvaa. Ensimmäinen on kuvituskuva ja jälkimmäinen kuvituskuvaa vastaava oikea tilanne.

https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2023/04/pyorailijan_tienylityspaikka_nuolilla_logolla-1024x736.jpg

https://moottori.fi/wp-content/uploads/2022/01/Liikennemerkki_pyoratie_TV-4.jpg

Tuossa ei voitaisi käyttää kolmiota ennen pyörätien jatketta, koska se vaikuttaisi T-risteyksen ajoratojen väistämisjärjestykseen.

Ilmeisesti uutuuden viehätyksestä on noita B7 merkkejä kylvetty paikkoihin, joihin kuuluisi kärkikolmio. Kuten toinen tuossa kommentoi, on olemassa myös tilanteita, joihin tuo B7 on tarkoitettu. Harvinaisia ne kyllä ovat.