Inflaatio koskettaa suomalaisia epätasa-arvoisesti. Jos asut maaseudulla sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa ja kotitaloutesi joutuu käyttämään yhtä tai jopa kahta autoa, inflaatio kohtelee sinua kaltoin. Jos taas asut suuressa kaupungissa kaukolämmitteisessä kerrostalossa etkä tarvitse autoa lainkaan, inflaatio ei juurikaan tunnu.
Olen ennenkin kirjoittanut täällä, että asuminen haja-asutusalueella tulee kalliiksi myös koko yhteiskunnalle. Inflaatio on todennäköisesti ohi menevä riski, mutta kertoo osaltaan näistä kustannusriskeistä. Kannattaisi kysyä, onko koko kansakunnan mitassa järkevä kasvattaa vai vähentää tällaisia riskejä.
Olen ennenkin kirjoittanut täällä, että asuminen haja-asutusalueella tulee kalliiksi myös koko yhteiskunnalle. Inflaatio on todennäköisesti ohi menevä riski, mutta kertoo osaltaan näistä kustannusriskeistä. Kannattaisi kysyä, onko koko kansakunnan mitassa järkevä kasvattaa vai vähentää tällaisia riskejä.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Vastaan tähän avaukseen vain sen, että se on minun kirjoittamani eli nikki unohtui.
Kun täällä yhä useammin ja myös minun kohdaltani esiintyy väitteitä, että vastailisin omiin kirjoituksiini anonyyminä, niin kannatan sen vuoksi pakollista rekisteröitymistä ja nimimerkin käyttöä. Se saattaisi olla myös tuhoisaa tälle sotilaallemme.
"Köyhät sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa"!
Anteeksi Väinö Linna.
Riippuu monesta asiasta. Ei asia ole noin yksiselitteinen. Esim. tällä hetkellä sähkön hinta on joidenkin haja-asutuskuntien sähkölaitoksien myyntihinnoissa roimasti alempi kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi riippuu myös siitä, onko kyseessä velkainen kotitalous sekä ansiotasosta. Haja-asutusalueilla moni lämmittää talonsa puilla.
Minkäslaisen luukun saa pääkaupungista sadalla tai parilla sadalla tonnilla? Ovatko vuokrat suuremmat kuin haja-asutusseudulla asuntovelkaansa maksavien annuiteetit? Väittäisin, että mikäli käyttövoimavero poistettaisiin dieselautoilta vanhana, suomalaisena muinaisjäänteenä entisajoilta, niin menoveden nykyhinta ei olisi sellainen kompastuskivi kuin se nyt on.
Nämäkin linkkini todistavat, että jos asut suuressa kaupungissa kaukolämmitteisessä kerrostalossa, inflaatio ei juurikaan tunnu.
https://yle.fi/uutiset/3-12602167
https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/hinnat
Pienten maaseutukuntien taajamissakeskuksissa löytyy yleensä kaukolämpöverkko eivätkä ole hinnoiltaan yhtään tuota kalliimpia.
Mutta niiden kaukolämpö ei tule yhtä kaukaa kuin suurten asutuskeskusten.
Haja-asutusalueella on täysin riippuvainen esim. autosta jos siihen tulee jokin vika on heti vaikeuksissa
Markkinatalouden sääntöjen mukaan autokorjaamoitakin on asukaslukuun nähden sitä enemmän, mitä enemmän niillä kysyntää on.
Helsingin hinnatko mukak halpoja, jo hipoo rajoja että kuka hullu kaukolämpöä laittaisi.
MPP ota paremmin asioista selvää ennenkuin suutasi aukaiset.
Helen nosti kaukolämmön hintaa lähes 30 prosenttia – muualla Suomessa sitä jopa lasketaan. Nosti lisääkin vedenvirtaus maksua, eikä siinä kaikki Osmo Soininvaara sanoi että lisää on korotuksia tulossa.
Syyskaudelle Helen nosti kaukolämmön energiahintaa peräti 29,9 prosenttia, mistä yhtiö sai paljon kaupunkilaisilta palautetta.
Helen nosti jo aiemmin kesäkauden, eli touko-syyskuun energiamaksuja lähes yhtä paljon.
Myös tulevana talvikautena hinnankorotus on samaa luokkaa, kertoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja.
Kaukolämmön hinta nousee Helsingissä 30 % ainakin talvikaudeksi. Suureltahan se kuulostaa. Mutta kun sitä vertaa sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön hinnan nousuun, se näyttääkin pieneltä. Sähköä on saanut noin 5 sentin KWh -hinnalla ennen tätä energiakriisiä. Nyt pörssisähkön keskihinnat ovat noin 17 sentin tasoa eli kolminkertaiset. Nousua siis yli 200 %. Ja pahimmat kuukaudet ovat vielä edessäpäin. Kiinteähintaista sähköä ei taida saada alle 30 sentin hinnalla, joten nousu on 500 %.
Sähkölämmitteisiä omakotitaloja on lähinnä kaupunkien laitamilla. Maaseudulla taajamissa on kaukolämpö, ja haja-asutusalueella yhä useammin maalämpö, kun tilaa on kaivaa ne putket vaakasuunnassa, ei tarvita kalliita syviä porakaivoja kuten kaupunkialueilla. Ja maalla palaa puu niin takoissa, uuneissa kuin kiukaissakin, jopa keskuslämmityskattiloissa, joten pelkkä sähkölämmitys on harvinaisuus.
Maaseudulla puuta saa kohtuuhintaan vaikka ostaisikin sen, monella on kuitenkin sen verran metsää tai tonttia, että saa polttopuuta ihan omakustannushintaan, eli muutaman päivän reippailulla metsätöiden parissa. Se onkin muuten oivaa kuntoilua. Nekin joilla ei ole metsää, saavat usein keräillä vaikkapa hervennushakkuiden latvuksia tms. Metsänomistajat antavat mielellään ottaa ne rangat sieltä pois, saattavat jopa auttaa kuljettamaan silloin kun käytössä on traktori ja metsäkärry.
Sähkö- tai öljylämmityksen kustannusten nousu koskee yhtä lailla kaupunkien omakotitaloja. Jopa enemmän, sillä maaseudulla kaikissa omakotitaloissa on myös puulämmitteiset takat, kiukaat, uunit jne, jotka kaupunkikodeista usein puuttuvat, tai ovat vain tunnelman vuoksi tehtyvä avotakkoja.
Kaukolämmön hinta ainakin Helsingissä on noussut jopa sähkön ja öljyn hintaa enemmän. Se on kahdessa vuodessa yli kaksinkertaistunut, eli siltä osin inflaatio on hurjaa. Toki Helsinki on poikkeus, muulla nousu on ollut maltillisempaa, ja esim Vantaalla kaukolämmön hinta on vain puolet Helsingin hinnasta. Syynä on tietysti Helenin johdon totaalisen väärä strategia, josta kaupunkilaisett maksavat kalliisti.
Maaseudun taajamissa kaukolämpö tuotetaan lähes poikkeuksetta puuhakkeella ja sahojen tai muiden puuta jalostavien tuotantolaitosten sivuvirroilla, niiden hinta ei ole merkittäväsi muuttunut. Itse asiassa metsähakkeen kantohinta on joillain alueilla jopa laskenut. Edes hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä ei ole merkittävästi hintaa heilutellut. Niinpä kaukolämmöm hinta noissa pienemmissä taajamissa on selkeästi kaupunkien hiilivoimalla tuotettua lämpöä halvempaa.
Autoilun kustannus on polttoaineen osalta kasvanut, mutta kovasti on noussut myös joukkoliikenteen hinta. Ja kovia ovat nousupaineet edelleen esim. Helsingin seudulla. HSL suunnittelee jopa luokkaa 30% olevia korotuksia, koska isojen investointien maksun aika koittaa. HSL:n pitää kattaa Länsimetron ja Raidejokerin kustannukset, eikä se onnistu kuin lipun hintaa nostamalla.
Väitteesi inflaation vaikutusten kohdistumisesta maaseudun asujiin perustuu täydelliseen tietämättömyyteen ja omassa pienessä kuplasssa elämisen aiheuttamaan harhaan.
Kun tarkastellaan yhtä inflaation suurinta kiihdyttäjää, ruuan hintaa, tilanne muuttuu entisestään epäedullisemmaksi kaupunkien asukkaiden kannalta. Maaseudulla kun on voimissaan edelleen jonkinasteinen omavaraistalous. Hyvin monella on vähintään kasvimaa, josta saa juureksia ja vihanneksia, kotitatvekalastus on yleistä, ja jos ei itse kalasta niin naapuri tuo silloin tällöin kalaa kun on saanut sitä yli olan tarpeen. Metsiin kun on lyhyt matka niin marjoja ja sieniä löytyy ruokavaliosta ilman, että niitä hankitaan kaupoista. Eikä leivän leipominen kotona ole maaseudulla vielä unohtunutta kansanperinnettä, vaan useassa talossa uuni lämpeää ja paistaa leivät samalla kun lämmittää taloa
Hesarista lainattua, artikkeli 2 päivää sitten:
>>>>>>>>>>>>>>
Joukkoliikenteen kuukausilippujen hinnat ovat nousemassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) kahdella ydinvyöhykkeellä liki 10 prosentilla.
Käytännössä tämä tarkoittaisi HS:n tietojen mukaan nykyisen 65,20 euron kuukausilipun kallistumista 71,50–71,80 euroon riippuen siitä laskelmasta, miten muutos opiskelija-alennuksissa täsmentyy.
Korotustahti on roima, koska vielä viisi vuotta sitten Helsingin, Espoon ja Vantaan sisäiset kuukausiliput maksoivat 54,70 euroa.
>>>>>>>>>>>>>>
Vain MPP on niin tietämätön, että luulee matkustamisen kaupungeissa olevan edelleen saman hintaista kuin aiemmmin. Näissäkin 10% inflaatio tulossa tästä vuodesta ensi vuoteen
"Väitteesi inflaation vaikutusten kohdistumisesta maaseudun asujiin perustuu täydelliseen tietämättömyyteen ja omassa pienessä kuplasssa elämisen aiheuttamaan harhaan."
Okei, eli tämä tarkoittaa siis sitä, että kepulaiset poliitikot suoltavat päivästä toiseen täyttä huuhaata ja propagandaa väittäessään, että energian hinnan nousu koettelee erityisesti maaseudun asukkaita. Juuri kun minä aloin uskoa näihin väitteisiin, niin onneksi palautit minutkin taas maan pinnalle. Eli Kepu valehtelee aina pitääkin siis paikkansa.
Kuvaamaasi omavaraistaloutta on myös pk-seudulla. On esim. pieniä kaupunkien vuokraamia viljelypalstoja ja ruokaosuuskuntia. Itse asun omakotitalossa ja on mahdollisuus tuollaiseen kasvisten viljelyyn. Mukavahan se onkin, kun voi kerätä kesällä salaatit ja syksyllä marjat omalta pihalta. Metsääkin on tässä vieressä ja just tapasimme siellä yhden nuoren naisen, joka kertoi, että viime vuonna hän poimi kymmeniä litroja suppilovahveroita siitä metsästä. Tänä vuonna niitä ei kuivuuden vuoksi ole lainkaan. Varsinkin Vantaan ja Espoon sekä lähikuntien puolella näitä metsiä riittää, samoin kuin Helsingin reuna-alueilla. Ei toki Helsingin keskustassa. Kyllä Helsingissäkin on mahdollisuus kalastaa, jos haluaa. Merihän on vieressä koko eteläisen osan pituudelta. Sanotaan, että Helsingin edustalla olisi ihan Suomenlahden parhaat kuhavedet.
Reilu vuosi sitten eli vuoden 2021 keväällä dieseliä sai vielä 1,20-1,30 euron hinnalla. Nyt se maksaa 2,10-2,30 euroa litralta. Nousua siis 80-100 %. Minun oppimani matematiikan mukaan tuo nousu on lähes kymmenkertainen siihen joukkoliikenteen lippujen hinnan 10 %:n nousuun verrattuna.
Nyt MPP asut omakotitalossa, ja hetki sitten kerroit kasvattavasi kerrostalon parvekkeella ämpärissä vihanneksia. Taidat olla huuhaata koko demariukko. Olet niin ulkona elämästä kuin olla voi, kerrot ihn satuja.
Pääkaupunkiseudulla on loistavat juoksumahdollisuudet.
Voi joko urbaaniin tyyliin juosta keskellä kaupunkia (mistä itse pidän) tai kiertää Töölönlahtea tai mennä Paloheinäään missä on loistavat js turvalliset reitit.
Maaseudulla ei ole kuin tasaista tietä missä saa henkensä edestä pelätä autoilijoita tai risukkoa (huonosti hoidettuja metsiä) tai moporällääjien pilaamia kivikkopolkuja.
Kaupungissa nuoret menevät joko kouluun tai töihin peruskoulun jälkeen eivätkä jää vetelehtimään ja ympäristöään terrorisoimaan bemarin rämiensä kanssa.
Joukkoliikenteen maksut ovat nousset hyvin vähän verrattuna autojen käyttämien fossiilisten polttoaineiden hintoihin verrattuna. Jos joukkoliikenteen maksut nousevat nyt 10 %, polttoaineiden hinnat ovat nousseet lähes 100 %.
Ja suurissa kaupungeissa oman auton omistaminen ei ole välttämätöntä. Kaikki tarpeellinen on saavutettavissa kävellen, polkupyörällä tai hyvin toimivan joukkoliikenteen avulla. Auton investointikustannukset ovat keskimäärin aika korkeat, samoin ylläpitokustannukset. Itsellä menee 15 vuodelle jaksotettuna noin 3500 euron vuotta kohden laskettu investointikustannus ja 4000 - 5000 euron vuosittaiset ylläpitokustannukset, mikä sisältää polttoaineet, vakuutukset, huollot, varaosat. Eli kaikkiaan auton omistaminen noin 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä maksaa itselleni vähintään 8000 euroa vuodessa. Jos on pakko omistaa kaksi autoa, kustannukset eivät ole varmaan kaksinkertaiset mutta helposti kuitenkin 50 % ykkösauton kustannuksista. Jos ostaa auton lainalla tai osamaksulla, kustannuksia tulee lisää lainan koroista. Kyllä näillä säästöillä ostelee vuodessa aika paljon esim. sitä sapuskaa.
No kun siellä Helsingissä on noin hyvät sienimaat ja kalavedet, niin kerro montako kuhaa tai muuta kalaa olet tämän vuoden aikana pyydystänyt, samalla voit kertoa sieni- ja marjasaaliisi.
Äsken puhuit vielä inflaatiosta yleisesti, mutta kun sinulle laitetaan faktat eteen niin et osaa enää muuta kuin poimia yhden osatekijän. Emme ole yllättyneitä typeryydestäsi
Vai risukkoa pelkäät. Hyökkääkö sieltä risu-ukko kimppuusi, vai mikä on pelkosi? Ja miksi pelkäät kivikkopolkuja? Polkujuoksuhan on kaupunkilaisten keskuudessa varsin trendikästä nykyisin
MPP:llä jutut vaihtelee, se on nähty. Nyt kehuu kaukolämpöä vaikka itse asuu oamkotitalossa jota lämmittää sähköllä
Polkujuoksua on tehty aina palauttavien pitkien muodossa.
Juoksu on mennyt pilalle kun siitä on tullut massojen laji minkä Tapsa vainaakin näki.
Tapsa lainaili siinä vanhassa Juoksijassa joskus Nietzscheä ja puhui "henkisistä ja fyysisistä löysäläisistä"
Tapsan merkitys kulttuuristalinismista vapautumiseen ei paljoa jää jälkeen Turkasta ja Parviaisesta.
Miten järkevää on suoraan vertailla bussilipun hintaa ja yksityisautoilun kustannuksia pelkän polttoainelitran hinnan perusteella? Polttoainelitran hinnankorotuksen kattaminen kun jakaantuu joukkoliikenteessä täysin eri tavalla kuin yksityisautoilussa. Se on tottakai etu siellä, missä joukkoliikenne on tehokkaassa käytössä. Mitä suurempia henkilömääriä kuljetetaan per kuljetusyksikkö, sen pienempi on kustannuspaine per henkilö. Toki yksityisautoilussakin voidaan jakaa kustannuksia kimppakyydeillä, jolloin yksityisautoilun hyötysuhde kasvaa.
Yksityisautoilu on suhteellisesti kalliimpaa, mutta toisaalta se "kalleus" suo myös erilaisia vapauksia suhteessa joukkoliikenteeseen. Ja mikäli ajankäytölle lasketaan oma hintansa, niin sekin toimii eritavoin tiheään- ja harvaanasutulla seudulla. Pääkaupunkiseudulla liikut nopeammin joukkoliikenteellä, pienillä ja keskisuurilla asutusalueilla henkilöautolla.
En ole koskaan väittänyt asuvani kerrostalossa ja kasvattavani vihanneksia ämpärissä. Näin siinä helposti käy, kun ei kykene erottamaan kärpässientä kanttarellista.
Tämä on totta. Helsingissä on mahdollisuuksia monenlaiseen. Itseänikin on vaivannut se, että käymissäni maaseutupaikkakunnissa ei ole mahdollisuuksia lähteä ihan vaan iltakävelylle, koska ainoa mahdollisuus on kulkea samoilla teillä, missä autotkin. Tässä suhteessa pk-seudulla on aivan erinomaiset mahdollisuudet. Tätä ei tule aina ajatelluksi eli hyvä, että toit asian esille.
Kaloja en ole saanut, koska en ole niitä pyydystänyt. Sieniäkään ei ole tänä vuonna löytynyt, mutta edellisinä vuosina runsaastikin. Olen nykyisin keskittynyt sienestämään syksyisin eli silloin pääkohteina ovat suppilovahvero ja musta torvisieni. Suppilovahveroita olen poiminut edellisinä syksyinä runsaasti, samoin vaaleita ohrakkaita ja lampaankääpiä, sekä jonkun verran kanttarelleja. Kanttarellien kohdalla syynä oli se, että keskityin poimimaan niitä mökkipaikkakunnaltani, vaikka niitä varmaan löytyisi asuinpaikkakuntanakin läheisyydestä. Suppilovahveroiden puute tänä syksynä kismittää, koska niistä saisi loistavan sienikastikkeen esim. lohen ja siian pariksi. Marjoja en ole viitsinyt enää muutamaan vuoteen lähteä poimimaan muuten kuin suuhun pantavaksi. Mustikkaa on ollut hyvin mutta puolukkaa yllättävän vähän tässä lähiseuduilla tänä vuonna. Mustikoita on jopa ollut edelleen viime aikoina siellä täällä metsässä. Tatit ovat myös herkkua, mutta niissä minulla on vaikeuksia tunnistaa eri tattilajeja. Herkkutattihan on kuin hyvä pihvi, kun sen paistaa pannulla.
Ai mitkä faktat? Katselin tässä joku päivä sitten Hjallis Harkimon talk-show -ohjelmaa Alfa-tv:tä ja siinä oli mm. Kuluttajaliiton pääsihteeri, jonka nimi oli sen verran vaikea, etten sitä nyt muista, mutta ohjelmassa tuli hyvin esille se, kuinka inflaatio kurittaa eri lailla ihmisiä ja siinä kaiketi tietoon perustuen tehtiin kertoamiani eroja. Kannattaa katsoa, jos se on viellä jostain nähtävissä.
Juu, sen alkaa huomata ettet ole erottanut kärpässienti kanttarellista.
En kehu kaukolämpöä. Tuon vaan esiin näitä eroja. Itse asun omakotitalossa ja sähkön hinnan nousu saattaa alkaa kurittaa myös minun perhettäni ensi kesän jälkeen. Siihen saakka mennään 4,5 senti KWh hinnalla.
Lämmitykseni toimii sähköllä, mutta kuten olen kertonut en pane lämmitystä yhden kortin varaan. Perheelläni on myös varaava takka sekä ilmalämpöpumppu. Ensi vuodeksi on asennettuna aurinkosähköpaneelit, joista pitäisi kertyä ehkä noin kolmannes sähkön tarpeestani. Takkaakin on lämmitetty paljon, kun olen tuonut puuta mökiltäni. Nyt kuin myin toisen mökkini pois, puuta ei enää saa samalla tavoin mutta saa toki, jos on tarvetta ottaa peräkärry mukaan mökille ja tuoda sitten se takaisin polttopuulla täytettynä. Mutta sitä vaivaa en pelkän polttopuun hakemisen vuoksi näe. Keväällä ostin koivu klapeja myös talven tarpeisiin paljon halvemmalla kuin mitä hinta on nyt.
Näinhän se on. Pk-seudulla on tosi helppo liikkua joukkoliikenteellä. Se on selvä etu. Kun lähden leffaan, teatteriin, oopperaan, urheilutapahtumaan tms. on tosi mukava liikkua joukkoliikennettä käyttäen. Voi ottaa rauhallisin mielin pari lasillista illan jälkeen ja tietää silti pääsevänsä helposti kotiin. Olen itse tottunut tällaiseen lapsesta asti, kun olen asunut Helsingin keskustassa. Kaikki oli saavutettavissa erittäin helposti ja nopeasti ja pääosin kävellen. Koulumatkat ja työmatkat pystyin tekemään kävellen. Itse asiassa muutaman kilometrin kävelylenkki teki pelkästään hyvää ja opin siinä miettimään asioita. Niin teen edelleenkin, kun lähden melkein päivittäin vähintään noin 4-5 kilometrin lenkille.
Miksi sitten väität yhtä sun toista elinkustannusten noususta eli inflaatiosta eri puolilla maata. Se nyt vaan on fakta, että maalla edelleen osataan hyödyntää myös metsän ja järven antimia, rannikolla meren antimia. Se tasoittaa sitä kustannusten nousua minkä väitit olevan kovempaa maalla kuin kaupungissa. Metsän antimet kun ovat poimijalleen ilmaisia vuodesta toiseen.
Kalavuosi yksi parhaimmista, sanotaanko normaali vuosi, kun kevät oli ajallaan, kesä oli kesä, ja syksy syksyinen ja vakaa. Muikun kutu hyvä ja siian kutu onnistuu myös.
Sieniä oli tänä vuonna oikein hyvin, kanttarellivuosi yksi parhaita koskaan. Tämä siis kaikialla muulla Suomessa, ei Uudellamaalla. Sama suppilovahveroissa, niitä alkoi olla jo elokuussa, ja on edelleen. Tattivuosi ei ollut paras mahdollinen, niiden osalta piti tietää paikat ja olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lampaankääpää löytyi myös, mutta ei aivan samoin kuin parhaina vuosina. Semmoinen se luonto on, joka tuntee, se löytää.
Karpalokausi kun nyt on, niin niitäkin kohtuudella. Soilla oli lakkaa, hillaa, millä nimellä sitä kutsutaankin, oikein hyvin. Mustikkaa joka paikassa paljon. Puolukka vähän yllättäen piilossa mutta silti runsaana, vadelmia niukasti ja karpaloa siis sopivilla paikoin. Ylipäätään hyvä marjavuosi. Niitäkin siis niillä joilla halu kerärä varmasti piisaa.
Hyvin siis menee, meillä jotka tasapainotamme ruokakorin hintaa maan antimilla
Kuten jo tässä aiemmin vastailen tällainen tieto on erinomaista, koska se kertoo siitä, että Kepun väitteen maaseudun ahdingosta ovat täyttä pötypuhetta. Kiitos että vahvistit osaltasi tämän eli Kepun loputtoman valehtelun.
Hyvä kommentti. Ensinnäkään kenenkään ei ole pakko asua haja-asutusalueilla. Se on oma valinta
Omistamisen sosiaalitukeminen asuntolainojen korkovähennysten muodossa on ongelman perustu.
Sivistyneemmissä kulttuureissa on ihan normaalia että rikkaat asuvat vuokralla.
Myös asumistuet on poistettava jolloin vuokrat markkinamekanismin myötä laskisivat.
Eli Impivaarasta Kaupunki-Suomeen!
Suunniteltu luotijunarata millä Helsinki-Vantaalta pääsee tunnissa Tampereelle on oikein hyvä ajatus ja sitä on päättäväisesti alettava toteuttamaan.
Tosin jos Fagerholm olisi valittu 1956 meillä olisi ollut luotijunia jo kymmeniä vuosia.
Tommi Parkkosta mukaillen lainatakseni: "Suomen suurin ongelma on Maalaisliitto".
Kommenttisi Fagerholmista ja luotijunista on unelmahöttöä. Samantyyppinen väite on esimerkiksi "jos punaiset olisivat voittaneet vapaussodan, he olisivat tappaneet kaikki valkoiset". Myös monet Putinin väittämät kuuluvat samaan kategoriaan.
Ei vaan täysin realistinen visio Kaupunki-Suomesta kymmenen vuotta aikaisemmin.
Jos fagerhol olisi valittu olisimme joutuneet osaksi Neuvostoliittoa. Siinä ei luotijunia olisi rakenneltu
Olet siis puhdas putinisti. Voit siis väittää mitä tahansa, kunhan se edistää tarkoitusperiäsi.
Ei vaan Rysälle olisi päättäväisesti näytetty keskisormea ja olisimme lännettyneet kauan ennen aikojamme
Minä näen että olen tällä palstalla siinä asemessa että muut saavat tulkita ajatuksiani jos osaavat.
Ymmärrätkö ne riskit, mitä turvallisuusnäkökohdista syntyy maalle, jos kaikki väki pakataan muutamaan suureen asutuskeskukseen? Elämme juuri sellaisia aikoja, jolloin tämä kysymys ei pitäisi olla ylivoimainen asia kenellekään ymmärrettäväksi.
Jos tänne kohdistuisi massiivinen hyökkäys, niin nämä kyseiset suuret asutuskeskukset olisivat hyvin äkkiä tuhottu ja näinollen myös koko väestö. Mitä laajempaa asutus on, sen hankalampi kohde on viholliselle.
Ei Suomessa tarvitse pakata mitään yhdelle paikkakunnalle. Asumisen keskittymisellä on silti etunsa emmekä voi ratkaista asiaa minkään sotatilan perusteella. Ukrainan sota on osoittanut, että suuret kaupungit ovat viholliselle erittäin haastava kohde. Kiovaa en onnistu valloittamaan. Yritys epäonnistui täysin. Mariupolin valloitus onnistui mutta sekin oli työn ja tuskan takana. Kaupunkiympäristö tarjoaa hyviä puolustautumismahdollisuuksia, koska rakennukset ovat hyviä esteitä. Lisäksi niiden puolustamiseen on panostettu rakentamalla maanalaisia väestönsuojia.
Asutuksen laajuus ei ole haitta viholliselle nykyajan sodankäynnissä. Eivät ihmiset mahda mitään motorisoiduille hyökkäysjoukoille. Niitä vastassa pitää olla ihan muuta kuin ihmismassaa. Luulen, ettei sinulla ole mitään hajua nykyajan sodan käynnistä. Ehkä ymmärtämiseen vaaditaan minunlaistani upseerikokemusta.
En ottanutkaan huomioon taloudellisia aspekteja. Asutuskeskuksilla on aina omat hyötynsä taloudellisessa mielessä, mutta toisaalta myös omat taloudelliset rasitteensa. Jos lyhyet etäisyydet tuovat logistisia hyötyjä, niin sitten korkeat asumiskulut taas lyövät taloudellista vasta-aaltoa. Tämä on selvästi nähtävissä siinä, että esim. pääkaupunkiseudulla välttämättömiä palveluja tekevät matalapalkka-alojen työntekijät ovat todellisessa pussinperässä, koska asuminen on älyttömän kallista ansiotulotasoon verrattuna. Ja tätä älyttömyyttä tuetaan yleisellä asumistuella. Pieni- sekä keskisuurissa asutuksissa ongelma on huomattavasti vähäisempi eli esim. pienituloinen pärjää huomattavasti paremmin vaikkapa Äänekoskella kuin Helsingissä, jos vain on valmis hyväksymään ettei sitä lähikauppaa ole ihan joka korttelissa.
Väitätkö todella, ettei harvaanasumisesta ole etua sotilaallisen uhan kontekstissa? Kumpi on todennäköisempää, se että esim. ohjusisku kohdistuu Helsinkiin vaiko että se kohdistuu vaikkapa Nivalaan? Kummassa tapauksessa yksittäinen isku veisi todennäköisimmin enemmän hmisiä? Kumpaako vihollisleiri pitäisi strategisesti merkittävämpänä kohteena?
Aika hyvin ne oikeassa miljoonakauoungissa eli Kiovassa sai organisoitua ihan siviilien vapaaehtoisen maanpuolustuksen eli massan laki puhuu. Suomen maaseudulla menisi aikaa kun kierretään talosta toiseen.
Kiovan keväästähän on ikoninen kuva missä ex-presidentti Poroshenko kulkee kiväärin kanssa Kiovan kaduilla.
Pitääkö Mielipidepankin avaus ymmärtää siten, että haja-asutusalueista ja asuttamattomista alueista ei tarvitse välittää mitään. Jos Putin sattuisi kiinnostumaan etäällä Helsingistä sijaitsevista Suomen alueista, Suomen eliitti ilmeisesti kääntäisi vain kylkeä.
Miksi pitäisi välittää minun verorahoillani. Omillaan olisi jo aika tulla toimeen.
Ajattelet siis niin, että verorahoillasi täytyy pitää huolta Ukrainasta ja että Suomen alueista ei tarvitse välittää mitään.
Ethän sinä täysin omillasi tule toimeen, koska olet riippuvainen vuokranantajastasi.
Tässä tilanteessa Ukrainan asia on myös meidän asia. Ukrainalaiset eivät marise omistamiseensa sosiaalitukia
Jos varaa ei oo pitää
Myy se pois
Myy se pois
Jos varaa ei oo pitää
Älä.minun kulkarolleni tuu.
Älä minun kukkarolleni tuu.
Niin että Rysän kanssa pitäisi käydä kauppaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Hyi saatana Maalaisliitto.
Ei pidä ymmärtää. Kyllä Venäjäkin puolustaa Siperiaa, missä ei paljon ihmisiä asua. putler jos kuka ymmärtää asumattomien alueiden merkityksen. Ei vihollinen halua ihmisiä vaan alueita. Alueita taas voi puolustaa ihan hyvin ja jopa paremmin, jos niillä ei asu ihmisiä.
Toisaalta asumattomasta seudusta on hyötyä myös miehittäjälle ajatellen etenemistä suojassa. Puolensa ja puolensa.
Aloituksen otsikkoa voisi kommentoida, että asuminen on aina riski ihmiselle - taloudellinen.
Mitä tulee työmatka-autoiluun niin siihenkin saa verohelpotusta ja yhtäläisesti sitä autoa tarvitaan myös kaupunkiasumisessa.
Lapsiperheissä välttämätön kuten myös vanhempien työmatkoihin ja silloin niitä autoja on kaksi myös.
Se on ihan höpö ajatus, että auto on välttämätön lähinnä maaseudulla, ruuhkat kertovat totuuden.
Monilla myös kesämökki jonne matkanteko mahdollista lähinnä omalla autolla.
Jos on kesämökki kai sitä on rahaa taksiinkin juna-asemalta?
Suomalaiset on niin juntteja etteivät halua maksaa mistään palvelusta kuten taksista tai renkaiden vaihdosta.
Juu, itselläni hallinosturi ja paineilma, en viitsi viedä renkaiden vaihtoon autoa, vaihdan itse. Samalla saa tarkastettua onko alustassa jotain häikkää, tai pitääkö jarrulevyjä vaihtaa.
Ne maksa joilla ei väilneitä taitoa eikä ymmärrystä
Auto ei ole millään muotoa välttämätön kaupunkiasumisessa. Pk-seudulla lähes kaikki liikkuminen onnistuu jo parhaiten ilman omaa autoa. Paljon halvempaa se ainakin on. Työmatkailuun auto ei ole pk-seudulla välttämätön. Lähes joka paikasta matkustaminen joukkoliikenteellä onnistuu varsin helposti. Itse asuin pääosan työelämän aikaisesta elämästä paikoissa, missä ei tarvinnut katsoa joukkoliikenteen aikatauluja. Kun joku liikenneväline kulkee ruuhka-aikoina 5-10 minuutin välein, niin ei siinä ongelmia ollut. Myöhemmin kun muutin omakotitaloon, matka-aika töihin piteni hieman ja aikatauluja piti vähän tutkia, mutta ei sellainen 15-30 minuutin väleinkään kulkenut joukkoliikenne kovin suuri katastrofi ollut.
Pk-seudun ruuhkat ovat poikkeuksellisia. Junalla ja metrolla liikuttaessa ruuhka ei vaikuta. Eikä paljon raitiovaunuillakaan. Bussiliikenne voi kärsiä jonkin verran ruuhkista, mutta niitäkin varten on bussikaistat, missä muut eivät saa liikkua.
Jos asuu pk-seudulla keskusta-alueella tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella kuetn suurin osan pk-seudun asukkaista, oma auto ei ole lainkaan välttämätön. Se on välttämätön lähinnä vapaa-ajan matkoja varten pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Eikä siinäkään aina välttämätön. Yksi vanhoista työkavereistani kertoi, että hän teki kesällä kesämökkimatkat taksilla, koska laski, että se tulee halvemmaksi kuin oman auton hankkiminen sitä varten.
Olet siis autoton. Hyvä niin. Vai puhutko vain "kaverin puolesta"-
En ole itse autoton, koska minulla on varaa myös autoon. En ole huolissani omalta kohdaltani kustannusten noususta. Tähän saakka ongelma on ollut enemmänkin se, mihin rahojani kulutan. Olen hyväosainen, vaikka köyhistä duunarioloista lähtöisin. Tasa-arvoinen mahdollisuus kouluttautumiseen oli minun onneni. Minulle on geeneissä suotu hyvä lukupää ja oppimiskyky ja niiden ansiosta ole tämän onnellisen asemani saavuttanut. Minun kohdallani se hissipojasta johtajaksi unelma on tavallaan toteutunut. Mutta kiitos siitä kuuluu sille politiikalle, mikä mahdollisti köyhänkin perheen vesojen opiskelun. Suoraan sanoen demarien politiikka auttoi tässä paljon. Olen kiitollisuuden velassa sille politiikalle. Ja tietysti vanhemmilleni, jotka ymmärsivät, että siinä oli tilaisuus hyvään sosiaaliseen nousuun, joka ei vielä heille ollut mahdollista. Vanhempani ehtivät nähdä, että he olivat ihan oikeassa.
Tämänkin ketjun avaus osoittaa, että tuo hyvä lukupääsi ja oppimiskykysi ovat mielikuvitusta. Muutoinkin olet tunnettu juurikin faktojen puuttumisesta, perustat maailmankuvasi vasemmistolaiseen propagandaan ja mielikuviin.
Sähkön ja polttonesteiden hinnannousu ei johdu inflaatiosta, vaan Ukrainan sotaan liittyvästä maakaasun tuonnin tyrehtymisestä, Ranskan ydinvoimaloiden tilapäisestä sulkemisesta ja vesienergian vähäisestä tuotosta samaan aikaan. Eli poikkeusilmiöstä.
Samanlainen poikkeusilmiö on kahvin hinnan kaksinkertaistuminen Etelä-Amerikan katojen vuoksi. Niihin on kuitenkin vanhastaan totuttu ja voidaan ennustaa, että kahvin hinta joskus jälleen puolittuu lähes entiselleen tasolleen. Energian hintakin tulee putoamaan, kunhan tuo sota saadaan loppumaan.
Maalla on mukavaa. Mukavampaa kuin kaupungissa.
Hallitus on kompensoinut maalla asuville korottamalla kiinteistöveroja????????????????
Kiinteistovero on kuntavero, jokainen kunta päättää itse kuinka paljon kiinteistoveroa perii