Turkille rakennetaan kulisseissa näyttävää ulospääsyä Suomen saamiseksi Natoon

Tiltun ei kannata lukea nyt. Voi kärähtää rusina.

SUOMEN ja Ruotsin Nato-jäsenyyden viimeisenä jarruna on Turkki. Viime viikkoina on kuitenkin nähty poikkeuksellista diplomatiaa. Tutkijoiden mukaan kiihtynyt taustapeli kielii siitä, että Turkille on yritetään rakentaa kunniallista ulospääsytietä.

”Unkarilaiset ovat jo signaloineet että he viimeistään joulukuussa ratifioivat. Silloin Turkki olisi ainoa viivyttäjä, ja paine heitä kohtaan kasvaa”, sanoo turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

PELKÄSTÄÄN lokakuussa on tapahtunut paljon. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin korkea neuvonantaja Jake Sullivan on vieraillut Istanbulissa ja vastaavasti turkkilainen valtuuskunta on käynyt Washingtonissa. Keskustelujen aiheina olivat muun muassa Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet sekä Turkin havittelemat hävittäjät.

Päättyneellä viikolla Suomen oikeusministeriön virkamiehet vierailivat Turkissa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson matkustaa Turkkiin marraskuun alussa. Häntä ennen siellä aikoo vierailla Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Perjantaina Kristersson oli Helsingissä tapaamassa Suomen valtiojohtoa.

”Tässä on selvästi rakennettu Turkille mahdollisuus saada näyttävä loppu”, Pesu arvioi.

KIIHTYNEESSÄ diplomatiassa Turkin suuntaan aloite on ollut Ruotsilla. Merkittävä muutos oli maan hallituksen vaihtuminen. ”Uusi porvarihallitus on ottanut Nato-jäsenyyden loppuun viemisen ykkösasiakseen. Uudella hallituksella on myös ohuemmat suhteet kurdeihin kuin sosiaalidemokraateilla”, Pesu arvioi.

Suomen kanssa Turkilla on vähemmän ongelmia. ”Turkissa on myös perinteisesti katsottu, että Suomi suhtautuu Turkkiin myönteisemmin ja Turkin terrorismiksi näkemään toimintaan kielteisemmin”, arvioi Turkin politiikan hyvin tunteva tutkija Anu Leinonen. Hän toimii johtajana Suomen Lähi-idän instituutissa.

jatkuu
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009162941.html