Pakkoruotsi katsaus

Anonyymi-ap kirjoitti:

On ainakin yksi minulle hyvä tuttu ihminen, johon välini menevät, jos tämä julkaistaan. Mutta minun on nostettava kissa pöydälle. Pakkoruotsia perustellaan vuosikymmenestä toiseen samoin helposti kumottavin argumentein samoin kuin kuulentoja yritetään aina vain osoittaa huijauksiksi samoin klassisin aikapäiviä sitten vääriksi osoitetuin väittein. A nalyysi pakkoruotsin klassisista argumenteista sekä vasta-argumenttini: "EI MITÄÄN PAKKORUOTSIA OLE. RUOTSIN OPISKELU ON OIKEUS, EI PAKKO". On se pakko. Se, että sen opiskelu on oikeus, ei muuta miksikään sitä, että toisaalta se on pakko. On pakko ruotsia opiskella. Se on oikeus mutta samalla pakko. Edes Mikaela Nylander ei pääse tästä mihinkään. "SUOMI ON KAKSIKIELINEN MAA" Niin on, muttei se edellytä pakkoruotsia. Suomi oli kaksikielinen jo ennen pakkoruotsia. Vastaavalla tavalla kaksikielisiä maita on muitakin, muttei missään muussa maassa ole vastaavaa velvoitetta opiskella vähemmistökieltä. Pakkoruotsi tungettiin peruskouluun lähinnä siksi, että Virolaiselle RKP ilmoitti hallitukseen tulonsa ehdoksi sen. Mutta vaikutti siihen muukin: ruotsalaisten ja hieman norjalaistenkin poliitikkojen vaateet. "TARVITAAN PALVELUA RUOTSIKSI" Se ei edellytä, että kaikki osaisivat ruotsia. Ruotsinkielisiä on noin 5 % Suomen väkiluvusta. 5 %:n vähemmistön palvelujen tuottaminen ei edellytä, että 100 % osaa niiden 5 %n kieltä. "KAKSIKIELISYYS ON RIKKAUS." Tämä on vain yksi mielipide muiden joukossa. Jotta sillä voisi perustella pakkoruotsia johdonmukaisesti, olisi esitettävä perusteluja sille, että kaksikielisyys on rikkaus. Lisäksi olisi osoitettava, miksi kaksikielisyys muka edellyttää pakkoruotsin. "PAKKORUOTSI ON KÄSITTEENÄ VIRHEELLINEN. EI VASTAAVASTI PUHUTA PAKKOÄIDINKIELESTÄ, PAKKOMATEMATIIKASTA, PAKKOHISTORIASTA TAI PAKKOMISTÄTAHANSA" On aivan eri asia velvoittaa opiskelemaan jälkimmäisinä mainittujen kaltaisia yleismaailmallisia aineita kuin jotakin vierasta kieltä yhden naapurimaan ja oman pienehkön ja edelleen pienenevän kielivähemmistön iloksi. Ihmisellä on yleensä vain yksi äidinkieli. Kaikkialla maailmassa koululaiset ja opiskelijat opiskelevat omaansa. On vain yksi matematiikka. Sitä opiskellaan yleisesti kaikkialla. Kaikkialla opiskellaan myös yhtä ja samaa maailmanhistoriaa, ja lisäksi on YLEISMAAILMALLINEN käytäntö, että lisäksi opiskellaan tarkemmin oman maan historiaa. Suomen peruskouluissa on paljon pakollisia aineita, ja kaikki ne ovat yleismaailmallisia paitsi yksi: ruotsin kieli. "VOI JOUTUA MUUTTAMAAN PAIKKAAN, JOSSA TARVITSEE RUOTSIA." Voi joutua muuttamaan Ruotsiin, mutta voi joutua muuttamaan myös vaikkapa Viroon tai Venäjälle. Pitäisikö siksi viron ja venäjän kielistä tehdä velvoittavia kouluaineita? Ruotsi ei tässä asiassa suomalaisen kannalta rinnastu Brasiliaan, mutta pitkälti rinnastuu Viroon ja Venäjään. "EN ÄSKEISELLÄ TARKOITTANUT RUOTSIIN VAAN SUOMESSA RUOTSINKIELISELLE PAIKKAKUNNALLE MUUTTAMISTA." Voi toki joutua muuttamaan ruotsinkieliselle paikkakunnalle, mutta voi joutua muuttamaan myös saamelaisalueelle. Pitäisikö saamen kielistä tehdä pakollisia kouluaineita? "SUOMI ON KUULUNUT RUOTSIIN." Niin onkin, mutta Suomi on kuulunut toisaalta Venäjään. Miksei sitten venäjä ole pakollinen kouluaine?" "KOSKA SUOMI ON KUULUNUT RUOTSIIN PITEMPÄÄN KUIN VENÄJÄÄN." Historiaa opetellaan historiantunneilla. Kielten opetus on erikseen. "RUOTSI ON AVAIN MUIHIN GERMAANIKIELIIN KUTEN SAKSAAN." Vastaavasti Saksa voi toimia avaimena ruotsiin, ja jos molemmat haluaa oppia, varmaan yleensä saksasta on parempi aloittaa." "RUOTSI ON HELPPO KIELI." On se helppo. Sen kielioppi on yksinkertainen, ja suomalaista sen oppimista auttaa se, että on niin paljon ruotsista saatuja lainasanoja. Mutta eikö nimenomaan siksi, että se on niin helppo kieli, kannattaisi lapsuus- ja teini-iässä opetella muita kieliä? Koska sen, toisin kuin vaikka miten monen muun kielen, taito on saavutettavissa melko helposti aikuisiässäkin. "AVAAPA HESARIN TYÖPAIKKASIVU, JA HUOMAAT, ETTÄ HYVIN MONESSA TYÖPAIKASSA VAADITAAN RUOTSIN TAITOA." Tässä vielä yksi tyypillinen pakkoruotsilobbarien suosima letkautus. Se on ovelin niistä kaikista yleisimmin lausutuista, mutta se ei ota huomioon erästä asiaa. Tämä eräs asia on seuraava: HESARI EI OLE YHTÄ KUIN SUOMEN KOKO SANOMALEHDISTÖ. Niin ei asia ole. Myös lehti, johon tätä tarjoan ja jossa tämä toivottavasti julkaistaan, on Suomen sanomalehti. Helsingin Sanomat on nimensä mukaisesti varsinkin Helsingin ja sen lähialueiden asukkaiden ehdoilla toimitettava, Suomen tuon osan asioihin painottuva sanomalehti. Hesarissa ei myöskään julkaista avoimia työpaikkoja valtakunnallisesti vaan lähinnä Uudellamaalla olevia työpaikkoja. Suurin osa työmarkkinoista välittyy muita teitä. Tässä välissä on hyvä todeta, että Helsingin seudulla ja yleisemminkin Uudellamaalla asuu suhteellisen paljon ruotsinkielisiä verrattuna muuhun Suomeen. Tämä pitkälti selittää ruotsin osaamisen vaatimuksen Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksissa. Toinen syy on virallisesti kaksikielis

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä